Operaatio Valettu lyijy
| Operaatio Valettu lyijy | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa arabien–Israelin konfliktia | |||||||||
 CIAn kartta Gazan kaistasta
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
| |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
|
|||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
176 500 |
|||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
Kuolleet: 13[6]
|
Kuolleet: 1 417[6]
| ||||||||
|
YK:n työntekijöitä 9 kuollutta ja 11 haavoittunutta[9] | |||||||||
Operaatio Valettu lyijy (hepr. מבצע עופרת יצוקה, Mivtza Oferet Yetzukah, arab. مجزرة غزة, Gazan verilöyly [10]) oli Israelin maahyökkäys Gazan kaistalle Hamasin jatkuvan rakettitulen vuoksi tammikuussa 2009. Operaatio alkoi lauantaina 3. tammikuuta 2009 ja loppui 22. tammikuuta Israelin vetäytymiseen. Koko selkkauksen lasketaan yleensä kestäneen 22 vuorokautta, jolloin se alkoi ensimmäisestä ilmahyökkäyksestä 27. joulukuuta 2008 ja päättyi Israelin yksipuoliseen tulitaukoilmoitukseen 17. tammikuuta. Israelin armeijaa syytettiin operaatioon liittyvistä sotarikoksista mm. ihmiskilpien käytöstä hyökkäyksessä. YK:lla oli raportissaan todisteita siitä, että palestiinalaiset syyllistyivät sotarikoksiin ampuessaan raketteja eteläiseen Israeliin, jolloin tarkoitus ei ollut osua sotilaskohteisiin, vaan ohjukset ammuttiin siviiliväestön alueelle.[11][12][13]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valettu lyijy -nimi juontuu eräästä tunnetusta runosta, joka kertoo hanukasta.[14] Kun operaatio Valettu lyijy alkoi, juutalaiset viettivät hanukka-juhlaa.
Ennen hyökkäystä Gazan alue oli jo ollut saarrettuna kahdeksantoista kuukauden ajan, mikä oli lamauttanut alueen talouden.[15] Israel ja monet muutkin maat luokittelivat Gazan aluetta hallinneen Hamas-puolueen terroristiorganisaatioksi, vaikka se oli Palestiinan parlamentin suurin puolue. Hamas ei hyväksynyt Israelin valtion olemassaoloa ja se ampui jatkuvasti Etelä-Israeliin kotitekoisia Kassam-raketteja. Gazan alueella itsellään ei ole kansainvälisesti tunnustettua valtion asemaa.
Palestiinalaisten oma sisäinen tilanne oli sekava ja Gazan alue ja Länsiranta olivat kilpailevien puolueiden hallussa. Länsirantaa hallitsi Fatah-puolue. Hamasin kanssa kilpailevan Fatahin presidentti Mahmud Abbasin kausi oli päättymässä 9. tammikuuta 2009, mutta Abbas ilmoitti jatkavansa virassa vielä seuraaviin parlamenttivaaleihin asti. Hamas ei hyväksynyt tätä.[16]
Yksi kiistan aihe oli aseiden vienti Gazan alueelle. Israel ja Palestiina tekivät vuonna 1993 Gazan–Jerikon sopimuksen,[17] jossa sovittiin, että Israel valvoo Palestiinan ulkorajoja, eivätkä palestiinalaiset saaneet valmistaa eikä tuoda muita aseita kuin mitä poliisilla oli käytössään. Israel lopetti omien velvoitustensa toteuttamisen sopimuksesta 1994 Jitzhak Rabinin murhan jälkeen. Asevienti Gazaan (ja Israeliin) on kansainvälisen oikeuden vastaista.lähde?[18]
Gazan ja Egyptin välisen rajan valvonnan (Philadelphia-käytävän) Israel oli luovuttanut Egyptille vetäytyessään Gazasta vuonna 2005, mutta Egypti eristi Gazan Israelin toiveiden mukaisesti. Palestiinalaisilla oli kuitenkin satoja tunneleita, joita pitkin he kuljettivat tavaroita rajavalvonnan ohitse.
Hamas teki Israelin kanssa puolen vuoden tulitauon 19. kesäkuuta 2008. Tulitauko piti hyvin marraskuuhun asti (Gazan alueelta ammutut raketit vähenivät 98%)lähde?,[19] mutta silloin Israel hyökkäsi löytämäänsä tunnelia vastaan ja seuranneissa usean päivän levottomuuksissa kuoli noin 20 palestiinalaista.[20] Tämän jälkeen rakettitulitus palasi tulitaukoa edeltävälle tasolle.lähde?[19] Hamas ei halunnut jatkaa tulitaukoa, kun se päättyi 19. joulukuuta. Hamasin mukaan Israel ei ollut kunnioittanut tulitaukosopimuksen velvoitteita.[21] Hamas kiihdytti raketti-iskuja israelilaiskaupunkeihin.[19] Israelin mukaan se olisi halunnut jatkaa tulitaukoa.[21]
Israel suunnitteli hyökkäystä puoli vuotta eli koko hyökkäystä edeltäneen tulitauon ajan. Operaation suunnittelua johtanut puolustusministeri, työväenpuolueen johtaja Ehud Barak kertoi epäilleensä, että Hamas käyttäisi tulitaukoa hyväkseen vahvistaakseen asemiaan ja joukkojaan tulevaan yhteenottoon.[22]
Israelin todennäköisiä motiiveja hyökkäykselle oli ”tulitauon rikkoutuminen, lähestyvät vaalit, Israelin suosiman heikon palestiinalaisjohtajan Mahmoud Abbasin virkakauden päättyminen ja presidentin vaihtuminen Yhdysvalloissa”.[23] On arveltu, että Israel halusi todistaa olevansa alueellinen voimatekijä, jota ei kannattanut uhata.[24] On myös arveltu, että Hamas oli kohteena, koska se oli sillä hetkellä vahvin voima, joka voi luoda palestiinalaisten valtion.[23] Israelissa oli tulossa helmikuussa 2009 ennenaikaiset parlamenttivaalit. Hallitusta kolme vuotta johtanut Kadima-puolue oli kyselyiden mukaan menettämässä pääministerin paikan oikeistolaiselle Likudille.lähde?
Yksi kiistan aihe oli aikaisempien taisteluiden sotavangit. Hamas piti vankinaan yhtä israelilaista sotilasta, Gilad Shalita, hepr. גלעד שליט. Israel piti vankinaan satoja sellaisia palestiinalaisia, jotka olisi voitu tulkita sotavangeiksi, jos Gaza olisi ollut valtio.lähde? Israelissa oli kaikkiaan noin 10 000 palestiinalaista vankia.[25][26].
Taistelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmahyökkäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Operaatiota Valettu lyijy edelsi ilmahyökkäys 27. joulukuuta 2008, minkä seurauksena lähes 300[16] palestiinalaista ja Hamas-johtajat Abu Zakaria al-Jamal ja Nizar Rayyanin kuolivat.lähde?
Maahyökkäys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israel siirsi 10 000 sotilasta Gazan kaistan vastaiselle rajalle ja ylitti rajan 3. tammikuuta 2009. Tätä ennen se kehotti kaikkia Gazan kaupungissa olevia poistumaan mahdollisimman nopeasti[27]. Israel tuhosi Gazan kaistalla merkittäviä tieyhteyksiä.[28] Israel saartoi Gazan kaupungin jo lauantaina 3. tammikuuta ja sulki sinne johtavia tieyhteyksiä[27]. Tiistain 6. tammikuun aamuna Israel tunkeutui Khan Junisin kaupunkiin ja ampui mereltä kranaatteja Deir al-Balahissa.
Israelin armeijan mukaan iskuissa kuoli 10. tammikuuta tärkeä Hamas-taistelija. Gazan terveysviranomaiset kertoivat yli 30:n palestiinalaisen kuolleen Israelin hyökkäyksissä.[29]
Torstaina 15. tammikuuta Israel eteni entistä syvemmälle Gazan ja muiden kaupunkien asuinalueille. Gazan kaupunkia pommitettiin raskaasti. Osa iskuista kohdistettiin YK:n avustusjärjestön tukikohtaan. Päivän aikana kuoli kolme Hamas-johtajaa, joista yksi oli sisäministeri Saed Siam. Hamasin raketti-iskuissa Israeliin haavoittui kuusi ihmistä.[30]
Perjantaina 16. tammikuuta Israelin joukot vetäytyivät Gazan kaupungista etelään. Taisteluita käytiin al-Zaharan kaupungin lähettyvillä. Israel tulitti myös läheistä pakolaisleiriä.[31] Länsirannalla palestiinalaisten ja Israelin sotilaiden yhteenotot kiihtyivät. Israelin hallitus ilmoitti sodan etenevän kohti loppunäytöstä. Hamas ampui raketteja Israeliin vähemmän kuin aiempina päivinä.[32]
Tulitaukoilmoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhään lauantai-iltana Israelin pääministeri julisti yksipuolisen tulitauon alkamaan sunnuntaina 18. tammikuuta kello 2 aamuyöllä paikallista aikaa. Israel kuitenkin ilmoitti, ettei se aio vetäytyä Gazasta, kuten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma edellytti.[33][34]
Yksipuolinen tulitauko rikkoutui jo muutaman tunnin jälkeen, kun israelilaisjoukot ampuivat siviilin, joka tuli liian lähelle israelilaisjoukkoja. Israel tuhosi myös YK:n elintarvikevaraston Gazassa fosforiammuksin.[30]
Sunnuntaina 18. tammikuuta Hamaskin (mukaan lukien muut palestiinalaisjärjestöt) ilmoittivat aloittavansa viikon yksipuolisen tulitauon, jonka aikana ne odottavat Israelin vetävän joukkonsa Gazasta.[35] Tämän jälkeen Israel alkoi vetää joukkojaan pois Gazasta. Israelin odotettiin vetäytyvän ennen uuden Yhdysvaltain presidentin Barak Obaman virkaanastumista tiistaina 20. tammikuuta, mutta vetäytyminen saatiin loppuun vasta seuraavana päivänä, 21. tammikuuta.[36] YK:n pääsihteeri vieraili Gazassa 20. tammikuuta.
Huomiota herättäneet siviilituhot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maanantaina 5. tammikuuta Israelin joukot tulittivat taloa, johon ne olivat vuorokautta aikaisemmin evakuoineet palestiinalaissiviilejä. Tulituksessa kuoli kymmeniä ihmisiä. Israel kiisti tapauksen mutta YK:n edustajat vahvistivat sen.[37][38]
Konfliktin aikana uutisoitiin Israelin iskusta YK:n ylläpitämään kouluun, jossa olisi kuollut kymmeniä palestiinalaissiviilejä.lähde? YK kuitenkin myöhemmin myönsi, että Israel ei missään vaiheessa iskenytkään kouluun. Tämä tosin jäi kansainvälisessä mediassa melkein kokonaan vailla huomiota.[39]
10. tammikuuta Kirkon ulkomaanavun rahoittama sairaalaklinikka Gazassa tuhoutui Israelin ohjusiskussa.[40]
Torstaina 15. tammikuuta Israel hyökkäsi YK:n avustusjärjestön tukikohtaan, minkä seurauksena satoja tonneja palestiinalaisille tarkoitettua hätäapua tuhoutui. YK:n avustusjärjestön Gazan johtaja John Ging oli pommituksen kohteena olevassa tukikohdassa, ja hän kritisoi voimakkaasti hyökkäystä ja vahvisti hyökkäyksessä käytetyn kiisteltyjä valkofosforikranaatteja (”Se näytti fosforilta, se haisi fosforilta ja se paloi kuten fosfori, siksi kutsun sitä fosforiksi”).[41] YK:n pääsihteeri vieraili tutustumassa raunioihin 20. tammikuuta ja tuomitsi tuhot sydäntäsärkeviksi.[42] Myös sairaalan ja kansainvälisen median käyttämiin tiloihin iskettiin.
Lauantaina 17. tammikuuta Israel tulitti jälleen YK:n ylläpitämää koulua, jonne oli hakeutunut suojaan paljon siviilejä. Kaksi palestiinalaislasta kuoli ja useita ihmisiä haavoittui.[43]
Libanonin raja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Torstaina 8. tammikuuta Libanonin puolelta ammuttiin kolmesta viiteen Katjuša-rakettia kahdeksan kilometriä Israelin puolelle. Useita ihmisiä kerrotaan loukkaantuneen lievästi. Israel vastasi välittömästi iskuihin. Raketti-iskuista epäiltiin libanonilaista Hizbollah-järjestöä, joka on aikaisemmin uhannut Israelia voimakkailla sotatoimilla jos Israelin toimet leviäisivät Gazasta Libanonin puolelle. Libanon tuomitsi iskut ja lupasi selvittää iskujen tekijät.[44] Hyökkäyksen kuluessa Libanonista ei lähetetty enempää raketteja.lähde?
Humanitaarinen tilanne konfliktin aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimakkaan kansainvälisen painostuksen myötä Israel lupasi 7. tammikuuta alkaen kolmen tunnin päivittäisen tulitauon. Samalla se lupautui aukaisemaan humanitäärisen käytävän siviilien avustamiseksi.[45] Kolmen tunnin tulitaukoa ei ole kuitenkaan noudatettu jokaisena päivänä.[46] Avustusjärjestöt ovat muutenkin arvostelleet taukoa liian lyhyeksi.[29] Punainen Risti vaati alueelle pysyvää turvallisuussopimusta, joka sallisi ambulanssien ja avustuskuljetusten turvallisen liikkumisen alueella kaikkina aikoina.[47]
Gazan alueella työskentelevä YK:n alainen palestiinalaisten apujärjestö UNRWA kuvaili humanitaarista tilannetta ”hälyttäväksi”. Gazassa oli pulaa lääkkeistä, verestä, ruoasta, vedestä, sairaalavälineistä, lääkäreistä ja kirurgeista. YK keskeytti kriisiavun toimittamisen 8. tammikuuta vain viisi päivää maahyökkäyksen alkamisen jälkeen. Järjestö luonnehtii tilannetta liian vaaralliseksi sen avustustyöntekijöille.[48] Israelin ulkoministerin Tzipi Livnin mukaan Gazassa ei ollut humanitaarista kriisiä.[49]
Israel ei päästänyt ulkomaisia toimittajia Gazaan koko hyökkäyksen aikana. Israelin korkein oikeus oli määrännyt, että toimittajien pääsy alueelle olisi sallittava.[50]
YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikkö OCHAn mukaan Gazan alueen humanitaarinen kriisi oli merkittävä eikä sitä voida vähätellä.[51] Kansainvälinen Punainen Risti on ollut huolissaan loukkaantuneiden hoidosta Gazassa. Järjestön mukaan monet Israelin iskuissa loukkaantuneet siviilit ovat menehtyneet siksi, etteivät ambulanssit ole päässeet ajoissa perille eikä sairaalapaikkoja ole riittävästi. Amnesty Internationalin edustaja on luonnehtinut siviilien tilannetta Gazassa ennennäkemättömän vakavaksi.[52]
Gazalaiset räjäyttivät tammikuussa 2009 kaksi kolmannesta 10 km:n mittaisesta Gazan ja Egyptin välisestä rajamuurista. Eri arvioiden mukaan 60 000–500 000 Gazassa asuvaa palestiinalaista meni rikotun muurin aukkojen kautta Egyptiin ostamaan ruokaa, polttoainetta ja muita tarvikkeita.[53] Egyptin viranomaiset sallivat nälkäisten palestiinalaisten käydä ostoksilla, vaikka eivät pitäneet siitä että Hamas hallitsee Gazaa.
Gazan kaistan noin 1,5 miljoonasta asukkaasta liki 60 prosenttia on lapsia. Hyökkäyksessä kuolleista noin 30% oli lapsia. Avustustyöntekijöiden mukaan lähes kaikki alueen lapset ovat pahasti traumatisoituneita taistelujen vuoksi [54] Unicefin mukaan lapsille ja heidän perheilleen ei löydy ainoatakaan turvallista paikkaa Gazassa.[55].
Ydinaseiden uhka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelilainen poliitikko Avigdor Lieberman ehdotti tiistaina 13. tammikuuta ydinaseiskua Gazaan.[56]
Poliittinen toiminta konfliktin päättämiseksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]YK:n ja EU:n päätöslauselmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo heti hyökkäyksen alussa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-moon vaati Israelia välittömästi lopettamaan sen.[57] 8. tammikuuta Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto teki päätöksen 1860,[58] jossa vaadittiin välitöntä ja pysyvää tulitaukoa, joka johtaa Israelin joukkojen täydelliseen vetääntymiseen. Yhdysvallat äänesti tyhjää. Turvallisuusneuvosto oli kokoontunut jo aiemmin, 4. tammikuuta, mutta ei silloin päässyt yksimielisyyteen asiassa. Yhdysvallat hylkäsi Libyan tekemän ehdotuksen, koska siinä ei julistettu Hamasia terroristijärjestöksi, joka on noussut valtaan laittomasti.[59]
Euroopan parlamentti tuomitsi Israelin toimet Gazassa torstaina 15. tammikuuta. Hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti yhtyy turvallisuusneuvoston päätöslauselmaan ja kutsuu Gazan saartoa kollektiiviseksi rangaistukseksi, joka on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastainen.[15][60] Tätä edelsi se, että EU-puheenjohtaja Tšekki luonnehti 3. tammikuuta Israelin hyökkäystä puolustukselliseksi toimeksi[61] mutta seuraavana päivänä se ilmoitti, että lausunto oli virhe.[62]
Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous piti kokouksen perjantaina 16. tammikuuta, jossa vaadittiin turvallisuusneuvoston päätöksen noudattamista. Vain neljä maata äänesti tätä vastaan (Yhdysvallat, Israel, Venezuela ja Nauru). Kahdeksan maata pidättäytyi äänestämästä.[63]
Tapahtuman jälkeen EU:n tuesta vastaava viranomainen sanoi pitävänsä Hamasia syyllisenä Israelin iskuun.[64] ”Hamas on terroristiorganisaatio ja se tulee tuomita.”
Neuvottelut konfliktin aikana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Missään vaiheessa Hamas ja Israel eivät asettautuneet samaan neuvottelupöytään. Kummankin neuvottelijat kuitenkin matkustivat Egyptiin, jossa egyptiläiset välittivät osapuolten viestit toiselle.
Lauantaina 10. tammikuuta esitetyssä videoviestissä Hamasin maanpaossa elävä johtaja Khalid Maš’al kertoi Hamasin jatkavan taistelua, kunnes Israel lopettaa hyökkäyksensä Gazaan.[65]
Hamas ilmoitti torstai-illalla olevansa valmis vuoden mittaiseen tulitaukoon, jos Israel vetää joukkonsa Gazasta viikossa. Hamas vaati myös Gazan taloudellisen saarron lopettamista. Israel ei tähän suostunut. Perjantaina 16. tammikuuta Hamas vuorostaan ilmoitti, ettei hyväksy Israelin vaatimuksia tulitauon ehdoiksi.[30][66]
Reaktiot maailmalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyökkäyksen puolesta ja vastaan osoitettiin mieltä useissa Euroopan ja Lähi-idän maissa.[61]
Antisemitististen välikohtausten määrä nousi taistelujen aikana selvästi esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Esimerkiksi synagogia yritettiin polttaa.[67] Tammikuussa 2009 tehtiin 250 juutalaisvastaista mielenilmausta, kun edellisen vuoden tammikuussa vastaava määrä oli ollut 80.[68]
Tulos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyökkäyksessä kuoli YK:n pakolaisapu UNRWA:n mukaan yli 1 300 palestiinalaista[69][70]. Kuolleista ainakin puolet, mahdollisesti jopa kolme neljäsosaa oli siviilejä mukaan lukien 437 alle 16-vuotiasta lasta, 110 naista ja 123 miespuolista vanhusta. Kuolleissa oli lisäksi 14 lääkäriä sekä 4 toimittajaa[71].
90 000 palestiinalaista joutui kodittomiksi, joista yli 50 000 oli lapsia. Neljä YK:n avustussaattuetta joutui hyökkäyksen kohteeksi.[72] Gazan alueen infrastruktuuria tuhoutui 1,9 miljardin dollarin arvosta. Noin 4 000 rakennusta tuhoutui täydellisesti ja 17 000 rakennusta osittain. Hyökkäyksessä tuhoutui 23 moskeijaa, 25 koulua, sairaalaa tai yliopistoa, 31 poliisiasemaa, 16 hallintorakennusta ja 1 500 tehdasta, työpajaa tai kaupparakennusta. YK:n rakennuksia vahingoittui 50 mukaan lukien paikallinen päämaja.[72]
Tapahtuman jälkeen kuolleiden määrä oli propagandan kohteena. Kummankin osapuolen mukaan taisteluissa kuoli yli 1 300 ihmistä, mutta tähän lukuun sisältyvien menehtyneiden Hamas-taistelijoiden määrästä on kiistelty. Hamas itse ilmoitti menettäneensä vain 48 taistelijaa (noin kymmenestä tuhannesta), mutta Israelin puolustusvoimat ilmoitti vastaavaksi luvuksi vähintään 500.[73]
Yhdysvaltalaiset lehdet raportoivat muita pienempiä lukuja, esimerkiksi CNN kertoi artikkeleissaan lapsiuhrien määräksi 159, joka on vain kolmannes YK:n luvuista (esimerkiksi U.N. chief: Gaza violence ’heartbreaking’). Palestiinalaisten kuolleiden nimilista löytyy organisaation Palestinian Centre for Human Rights sivustolta [5]. YK:n humanitaarisesta avusta vastaava apulaispääsihteeri sanoi 28. tammikuuta, ettei palestiinalaisten antamia lukuja vastaan ole vakavasti otettavia vastaväitteitä.[74]
Israel piti suurimpana voittonaan Gazasta ammuttujen rakettien määrän vähentymistä ja sitä, että se onnistui sulkemaan suuren osan Egyptistä johtavista tunneleista, joita sen mukaan käytettiin aseiden salakuljetukseen ja samalla taloussaarron kiertämiseen. Palestiinalaisten mukaan tunnelit olivat kuitenkin käytettävissä jo muutama päivä Israelin vetääntymisen jälkeen.[75] Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vaati 22. tammikuuta Israelia avaamaan rajat normaalille kaupalle, jolloin tunneleita ei tarvittaisi.[76]
Ennen hyökkäystä Israelilla oli diplomaattisuhteet neljään arabimaahan. Hyökkäyksen kuluessa näistä kaksi, Qatar ja Mauritania, katkaisivat diplomaattisuhteet ja kolmas, Jordania, kutsui lähettiläänsä kotiin.[77]
Hyökkäyksen pelättiin huonontavan Yhdysvaltojen ja sen liittolaisen Saudi-Arabian suhteita, mikä todennäköisesti lisäisi jännitettä alueella entisestään. Yhdysvaltain perinteinen vihollinen Iran otti hyökkäyksen aikana yhteyttä Saudi-Arabiaan ja pyysi sitä ”arabikansojen johtajana” ottamaan aktiivisen roolin kriisissä. Tämä on uusi yllättävä muslimien uskonsuunnat ylittävä aloite.[77]
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi 22. tammikuuta, että Yhdysvallat tukee Israelia kaikissa puolustussodissa. Hän kuitenkin poikkeuksellisen selvästi sanoi olevansa hyvin huolestunut hyökkäyksen uhreista, Gazan humanitaarisesta tilanteesta ja alueen ”tukahduttavasta köyhyydestä, joka on kestänyt aivan liian kauan”.[76]
Konfliktin jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taistelut varsinaisen konfliktin jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Torstaina 22. tammikuuta Israel tulitti palestiinalaisia kalastusaluksia, jotka olivat Israelin mukaan liian kaukana rannasta. Tulituksessa kerrotaan haavoittuneen kaksi naista, kaksi lasta ja iäkäs mies.[78]
Tiistaina 27. tammikuuta Israelissa Gazan rajalla yksi Israelin sotilas kuoli ja kolme loukkaantui pommiräjähdyksessä. Israel vastasi räjähdykseen helikopterihyökkäyksellä Gazaan, jossa kuoli yksi maanviljelijä.[79] Hamasin julistama yksipuolinen viikon tulitauko oli jo loppunut ilman pysyvää kaksipuolista tulitaukoa. Israel kosti sulkemalla jälleen kaikki rajat Gazaan mukaan lukien humanitaarinen apu.[80] YK:n humanitaarisesta avusta vastaava alipääsihteeri vaati Israelia heti avaamaan rajat: ”Israelilla on Gazan rajoja kontrolloivana valloittavana valtana erityinen vastuu noudattaa kansainvälisestä ihmisoikeusnormistosta tälle syntyviä velvoitteita”.[81] Israel aloitti uudelleen myös Gazasta Egyptiin johtavien tunneleiden pommitukset.[82] Myöhemmin iskut väitti tehneensä pieni al-Qaidaa lähellä oleva järjestö Jiwad ja Tawhid Prikaati,[83] jolla ilmeisesti ei ole suoraan tekemistä Hamasin kanssa.[84] Järjestö pitää esikuvanaan Irakin al-Qaidaa ja sen johtajaa, Yhdysvaltojen Irkissa 2006 tappama Abu Mus’ab al-Zarqawia (katso myös Irakin al-Qaida eli Tawhid wal Jihad).
Jälleenrakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hamas ilmoitti 22. tammikuuta maksavansa korvauksia omaisiaan ja läheisiään menettäneille palestiinalaisille. Järjestö aikoo antaa rahaa myös kotien jälleenrakentamista ja korjausta varten.[85] Jo aiemmin Saudi-Arabia kertoi lahjoittavansa miljardi dollaria Gazan jälleenrakentamiseen. Qatar aikoo lahjoittaa 34 miljoonaa dollaria UNRWA:lle.[86]
24. tammikuuta Gazan alueen koulut avattiin ensimmäistä kertaa taistelujen jälkeen. YK:n ylläpitämissä yli 200:ssa kouluissa käy noin 200 000 lasta.[87]
26. tammikuuta Arabiliitto perusti elimen koordinoimaan arabimaiden lahjoittamaa 1,55 miljardin dollarin rahasummaa Gazan jälleenrakentamiseen.[88]
Maaliskuun alussa pidettiin Egyptissä kansainvälinen avustuskonferenssi, johon osallistui 75 maata. Gazan jälleenrakennusta ja palestiinalaisalueiden auttamista varten kerättiin 3,5 miljardia euroa. Suurimmat lahjoittajat olivat Saudi-Arabia, Oman, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Qatar.[89]
Jälkitutkinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneet kansakunnat (ihmisoikeusvaltuutettu) vaati jo 9. tammikuuta riippumatonta sotarikostutkintaa Israelin armeijan toimista. Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice puolusti siviilien surmaamisesta syytettyä Israelia sanomalla, että Israelin on vaikea välttää siviiliuhreja, koska Gazassa on niin paljon asukkaita.[90][91][92] Geneven sopimusten mukaan (mm. ensimmäisen lisäpöytäkirjan 51. artikla)[6] siviilejä on suojeltava kaikissa olosuhteissa eikä vastapuolen sotarikoksetkaan tätä muuta.
YK:n pääsihteeri vaati 21. tammikuuta Israelilta täydellistä selvitystä jokaisesta YK:n rakennusta vahingoittaneesta hyökkäyksestä.[93]
Israel antoi sotaan osallistuneille upseereille ohjeen, että heidän tulee pyytää lausunto tuomarilta ennen matkustamista Eurooppaan, koska heidät saatetaan pidättää siellä syytettynä sotarikoksista. Joillakin Euroopan mailla on lainsäädännössään mahdollisuus syyttää myös sotarikoksista, jotka ovat tapahtuneet maan ulkopuolella.[94] Jopa ulkoministeri Tzipi Livni epäröi matkustaa Brysseliin heti vetääntymisen jälkeen.[95] Israel ei ole allekirjoittanut sopimusta kansainvälisestä rikostuomioistuimesta, joten sen ei tarvitse erityisemmin pelätä sen tuomioita. 22. tammikuuta Israelin pääministeri nimitti oikeusministerin johtamaan ministeriöiden välistä ryhmää, joka varautuu puolustamaan Gazan sodassa taistelleita kansainvälisissä oikeusasteissa.[96]
Myös Israelissa vaadittiin mahdollisten sotarikosten selvittämistä: ”jos kaikki mitä teimme on košer, miksi meidän tarvitsee salata operaatioon osallistuneiden sotilaiden nimiä kuin he olisivat varkaita piilossa”.[97]
26. tammikuuta Arabiliitto vaati ylimääräisessä kokouksessaan, johon osallistui kaikki 22 jäsenmaata, kansainvälistä rikostuomioistuinta selvittämään, onko Israel syyllistynyt sotarikoksiin. Se myös päätti lähettää valtuuskunnan Gazaan keräämään todisteita.[88]
Saudi-Arabia pyysi 19. tammikuuta IAEA:ta tutkimaan, onko Israel käyttänyt uraania ammuksissaan.[98]
Amnesty International on vaatinut Israelia julkistamaan tarkat tiedot käyttämistään aseista Gazassa.[99] Israelia on syytetty kokeellisten aseiden käytöstä.[100] Lisäksi Amnesty on syyttänyt Israelia ja Hamasia ihmiskilpien käytöstä[101]. Se on vaatinut YK:n turvallisuusneuvostoa kieltämään aseiden myynnin kummallekin osapuolelle.[102]
Helmikuussa kansainvälinen rikostuomioistuin aloitti alustavat tutkimukset sodan tapahtumista.[103]
Maaliskuussa palestiinalainen ihmisoikeusjärjestö PCHR julkaisi 1 417 palestiinalaisen nimet, jotka sen mukaan menehtyivät taisteluissa.[104]
Lääkärit ihmisoikeuksien puolesta -järjestö syytti maaliskuussa Israelin armeijaa muun muassa haavoittuneiden hoidon estämisestä ja palestiinalaisten demonisoinnista. Se vaati riippumatonta elintä tutkimaan armeijan toimet.[105]
Sanomalehti Haaretzin mukaan taistelujen aikana Israelin armeija tappoi komentajien luvalla lukuisia siviilejä ja tarkoituksellisesti tuhosi näiden omaisuutta.[106]
Huhtikuussa 2009 YK:n ihmisoikeusneuvosto valtuutti juristi Richard Goldstonen johtaman työryhmän selvittämään konfliktin osapuolten mahdollisia sota- ja ihmisoikeusrikoksia. Goldstonen raportti julkaistiin syyskuussa 2009.
Gazan sota Amnestyn ihmisoikeusraportissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää heinäkuussa 2009 julkaisussa ihmisoikeusraportissaan sekä Israelia että Hamasia sotarikoksista. Gazan sodassa vuoden 2009 alussa kuoli 1 400 palestiinalaista ja 13 israelilaista joista kolme oli siviilejä.lähde?
Israel käytti naisia ja lapsia ihmiskilpinä pakottaessaan siviilit jäämään armeijan tukikohdiksi muutettuihin asuntoihin. Israelin maahyökkäyksessä, pommituksissa ja ohjusiskuissa kuoli satoja siviilejä. Raportin mukaan myös naiset ja lapset ammuttiin lähietäisyydeltä, vaikka he eivät uhanneet israelilaisia sotilaita millään tavalla. Israel syyttää Amnestya puolueellisuudesta. Se on langennut Hamasin kylvämään propagandaan. Amnesty syytti myös Gazaa hallitsevaa Hamasia sotarikoksista. Järjestön mukaan Hamas ei kuitenkaan käyttänyt sodan aikana siviilejä ihmiskilpinä, vaikka Israel on niin väittänyt.lähde?
Raportin mukaan Israel käytti siviilejä vastaan sodassa muun muassa Yhdysvaltojen toimittamaa valkoista fosforia, yli 200 kilon pommeja ja Hellfire-ohjuksia. Raportin mukaan Hamasin käyttämät aseet olivat Israelin aseisiin verrattuna mitättömiä omatekoisia tai salakuljetettuja raketteja, jotka oli valmistettu Venäjällä, Kiinassa ja Iranissa. Myös Hamasin todettiin ampuneen raketteja kohti siviilejä.lähde?
Valkoisen fosforin käyttäminen tiheään asutuilla siviilialueilla täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Amnesty vaatii asemyynnin välitöntä kieltämistä myös Israeliin. Kumpaakin konfliktin osapuolta aseistaneet ovat olleet tietoisia toistuvista aseiden väärinkäytöksistä. Tämän vuoksi myös aseiden toimittaneiden maiden on otettava vastuu ihmisoikeusrikkomuksista, todetaan Amnestyn raportissa.[107]
Israelilaisen veteraanijärjestön raportti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Israelilaisen Breaking the Silence -veteraanijärjestön raportissa kerrotaan, kuinka armeija ampui ihmisiä sattumanvaraisesti, käytti siviilejä ihmiskilpinä ja tuhosi koteja mielivaltaisesti. ”Parempi osua viattomaan kuin epäröidä ampua vihollista”, sotilaille sanottiin. Armeija pakotti Gazan siviilejä, jopa naisia ja lapsia menemään edellään taloihin pitäen asettaan ihmiskilpiensä olkapäällä. Raportin mukaan armeija käytti Gazassa polttavaa valkoista fosforia, jonka käyttö on kielletty asutuilla alueilla. Israelin armeija on torjunut raportin väitteet.[108][109][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Senior Jihad man, 14 others die in IDF strikes, luettu 3.1.2009
- ↑ a b c Hamas: We're using PA arms to battle IDF The Jerusalem Post.
- ↑ a b Olmert praises Gaza op commanders ynetnet.com
- ↑ Religious war in Gaza 2.4.2007. Ynetnews. Viitattu 7.1.2009.
- ↑ Israeli Troops Mobilize as Gaza Assault Widens 28.12.2008. ABC News. Viitattu 7.1.2009.
- ↑ a b c d e f g Iltalehti
- ↑ United Nations
- ↑ xinhuanet.com
- ↑ United Nations
- ↑ سباق دبلوماسي لوقف مذبحة غزة BBC Arabic. Viitattu 27.1.2009.
- ↑ a b Järjestö: Israelin piittaamattomuus siviileistä oli järjestelmällistä Gazassa hs.fi
- ↑ Israelin sotilaat avautuvat raportissa, Karjalainen, 15.7.20??
- ↑ YK lykkäsi Gazan sotarikosäänestystä, Yle.fi, uutiset 20.10.2009
- ↑ Israelin operaation nimi ”valettu lyijy” hanukka-juhlan mukaan 27.12.2008. Ilta-Sanomat. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ a b Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2009 Gazan alueen tilanteesta "Gazan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina kahdeksantoista kuukauden ajan ja henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden estäminen on vaikuttanut asukkaiden päivittäiseen elämään ja lamauttanut Gazan alueen taloutta entisestään ja rajoittanut Länsirannan tilanteen paranemista merkittävästi; pitää Gazan alueen saartoa kollektiivisena rangaistuksena, joka on vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta" europarl.europa.eu. Viitattu 19.1.2008.
- ↑ a b Israel rankaisee Gazaa suhteettomalla tuholla, Helsingin Sanomat, luettu 7.1.2009
- ↑ mfa.org
- ↑ disarmingconflict [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Summary of rocket fire and mortar shelling in 2008 (linkki ei toimi) Intelligence and Terrorism Information Center at the Israel Intelligence Heritage & Commemoration Center.
- ↑ Gazan hauras tulitauko horjuu hs.fi.
- ↑ a b [1] uusisuomi.fi
- ↑ [http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2008-12-29,104:3:584608,1:0:0:0:0:0:
- ↑ a b Hannu Reime: Kolumni: Ketkä ovatkaan Israelin hyökkäyksen varsinaiset sotarikolliset? Yle. Viitattu 19.1.2008.
- ↑ Terhi Reskola: Tulitauko on ilmaan jäävä avainsana 5.1.2009. Aamulehti. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Haaretz.com
- ↑ Israeli PM says war could speed soldier's freedom APNews(Arkisto)
- ↑ a b Israel saartoi Gazan kaupungin (html) Yle uutiset. 3.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Viitattu 4.7.2014.
- ↑ The Operation In Gaza 27 December 2008 – 18 January 2009 Factual and Legal Aspects, s. 68. The State of Israel, 2009. (englanniksi)
- ↑ a b Kymmeniä kuollut Gazassa lauantainakin 10.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ a b c Israelin tykistö tuhosi YK:n ruoka- ja lääkevarastoja 15.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Israel ja Hamas puivat tulitaukoehdotusta 16.1.2009. Iltalehti. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Välittäjät toiveikkaita Gazan tulitauosta 16.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Olmert declares unilateral ceasefire in Gaza xinhuanet.com
- ↑ Israel declares unilateral Gaza truce ynetnews.com
- ↑ Hamas mukaan tulitaukoon – Israelille viikko aikaa vetäytyä 18.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.1.2009.
- ↑ Last IDF troops leave Gaza Strip ynet.news
- ↑ YK epäilee: Israel surmasi 30 siviiliä taloon 9.1.2009. Iltasanomat. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ YK: Israel tappoi kymmeniä evakuoimiaan siviilejä 9.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ UN backtracks on claim that deadly IDF strike hit Gaza school 3.2.2009. Haaretz. Viitattu 25.7.2009.
- ↑ Kirkon ulkomaanavun tukema klinikka tuhottu Gazassa 11.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 16.1.2009, päivitetty 12.4.2012.
- ↑ Senior official gives eyewitness account of Israeli shelling of UN Gaza compound
- ↑ Hs.fi
- ↑ Israel tulitti YK:n koulua Gazassa 17.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2009.
- ↑ Tulitus laajeni Israelin ja Libanonin rajalle 8.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Israel: Pommituksissa päivittäin kolmen tunnin tauko, Helsingin Sanomat, viitattu 7.1.2009
- ↑ Taukoa ei saatu aikaan Gazan taisteluissa 10.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.1.2009.
- ↑ Punainen Risti: Haavoittuneiden hoito taattava Gazassa 8.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ YK keskeyttää avustustyön Gazassa 8.1.2009. Iltasanomat. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ Pommituksia pelkäävät lapset oksentelevat 2.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Kiista ulkomaisten toimittajien pääsystä Gazaan jatkuu 2.1.2009. Iltalehti. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Gaza Humanitarian Situation Report (PDF) 2.1.2009. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 7.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Avustusjärjestöt huolissaan Gazan tilanteesta 6.1.2009, päivitetty 7.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Barak: Gazan saarto jatkuu, yle.uutiset 23.1.2008, päivitetty 31.10.2008
- ↑ Gazan lapset kantavat sotaa mukanaan koko elämänsä 7.1.2009. Iltalehti. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ Lapsiuhrien määrä kasvaa Gazassa 10.1.2009. Unicef. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ Israelilaispoliitikko ehdotti ydinaseiskua Gazaan 13.1.2009. Iltalehti. Viitattu 14.1.2009.
- ↑ Gaza-lausunnosta ei sopua 4.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Yleisradio. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ United Nations
- ↑ Yhdysvallat esti yhteisen Gaza-päätöksen turvallisuusneuvostossa 4.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ EU:n parlamentti tuomitsi Israelin toimet Gazassa 15.1.2009, päivitetty 12.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ a b EU-puheenjohtaja: Israelin maahyökkäys puolustuksellinen 3.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.1.2009.
- ↑ Statement on Gaza mistake, need not apology – Czech ForMin 4.1.2009. České Noviny. Viitattu 6.1.2009. (englanniksi)
- ↑ General Assembly Demands Full Respect for Security Council Resolution 1860 Calling for Immediate Gaza Ceasefire, as Emergency Session Concludes United Nations
- ↑ xinhuanet.com
- ↑ Hamas ei aio luovuttaa 10.1.2009, päivitetty 11.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2009.
- ↑ Hamas ei aio hyväksyä Israelin tulitaukoehtoja 16.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 16.1.2009.
- ↑ Gaza kostetaan nyt Euroopan juutalaisille Iltalehti. 8.1.2009. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Report: Gaza war reverses drop in anti-Semitism Ynetnews.com
- ↑ Press Conference On Gaza Humanitarian Situation 23.1.2009 United Nations
- ↑ Israel vetäytyy Gazasta - Hamas julisti voittoa, Yle.fi uutiset 19.1.2009, päivitetty 20.4.2012
- ↑ [2]
- ↑ a b xinhuanet.com
- ↑ IDF Backs Gaza Reports, Says 1,300 Killed in Cast Lead 22.1.2009. Israel National News. Viitattu 28.1.2009.
- ↑ xinhuanet.com
- ↑ In spite of Israeli offensive, Gaza tunnels are back to work xinhuanet.com
- ↑ a b Obama urges Israel to open Gaza borders Financial Times (tilaajille)
- ↑ a b Saudi patience is running out Financial Times (tilaajille)
- ↑ Israel uhkasi Hamasia lisäiskuilla 22.1.2009. Iltalehti. Viitattu 25.1.2009.
- ↑ Deaths put Gaza truce under pressure Financial Times (tilaajille)
- ↑ xinhuanet.com
- ↑ "Israel has a particular responsibility as the occupying power in this context, because of its control of Gaza's borders with Israel, to respect the relevant provisions of international humanitarian law" xinhuanet.com
- ↑ xinhuanet.com
- ↑ Ynetnews.com
- ↑ ict.org
- ↑ Hamas maksaa korvauksia Gazan uhrien omaisille 22.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.1.2009.
- ↑ Saudi-Arabia lahjoittaa miljardi dollaria Gazalle 19.1.2009. Iltalehti. Viitattu 23.1.2009.
- ↑ Sodan sulkemat Gazan koulut on avattu 24.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 25.1.2009.
- ↑ a b xinhuanet.com
- ↑ Gaza sai rahaa jälleenrakennukseen yli odotusten 2.3.2009, päivitetty 3.3.2009. Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ [3]
- ↑ [4]
- ↑ United Nations
- ↑ ynetnews.com
- ↑ Travel advisory issued for top IDF officers ynetnews.com. Viitattu 20.1.2009. (englanniksi)
- ↑ Livni's Belgium trip almost cancelled due to lawsuit concerns ynetnews.com
- ↑ Olmert orders justice minister to prepare for prosecutions over Gaza op
- ↑ Time to take responsibility "if everything we did in Gaza was kosher, why do we need to hide the soldiers’ names, as if they are thieves in hiding?" Ynetnews.com
- ↑ Ynetnews.com
- ↑ Amnesty vaatii Israelia julkistamaan Gazan aseet 23.1.2009. Yle Uutiset. Viitattu 23.1.2009.
- ↑ Israelia syytetään kokeellisten aseiden käyttämisestä Gazassa 12.1.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 23.1.2009.
- ↑ Gaza 'human shields' criticised 8.1.2009. BBC. Viitattu 28.1.2009.
- ↑ Amnesty vaatii aseiden myyntikieltoa Lähi-itään 23.2.2009, päivitetty 20.4.2012. Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Israelin toimet Gazassa halutaan kansainväliseen tutkintaan 13.2.2009. Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Kaikkien Gazan hyökkäyksessä kuolleiden nimet kerrottiin julki 19.3.2009. Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Järjestö: Israel esti haavoittuneiden hoidon Gazan sodassa 23.3.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Amos Harel: IDF in Gaza: Killing civilians, vandalism, and lax rules of engagement. Haaretz, 19/03/2009, 2009. vsk, nro 19.3.. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Amnesty International Report 2009 the State of the worlds’s Human Rights, Amnesty International, London 2009
- ↑ Israelin sotilaat avautuvat raportissa
- ↑ Israelilaissotilaat kertoivat Gazan sodan julmista määräyksistä Yle uutiset 15.7.2009
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Operaatio Valettu lyijy Wikimedia Commonsissa
