Saharauskukalat
Saharauskukalat | |
---|---|
Kampasaharausku (Pristis zijsron) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Rustokalat Chondrichthyes |
Alaluokka: | Leveäsuiset Elasmobranchii |
Lahko: |
Saharauskukalat Pristiformes Compagno, 1973[1] |
Heimo: |
Saharauskut Pristidae Bonaparte, 1838[2] |
Katso myös | |
Saharauskukalat (Pristiformes) on rustokalalahko. Lahkoon kuuluu vain yksi heimo saharauskut (Pristidae).
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sahahaikaloihin kuuluvien lajien fossiileista vanhimmat on ajoitettu liitukauden keski- ja myöhäisvaiheille. Nykyään heimoon kuuluu seitsemän lajia, jotka jaetaan kahteen sukuun.[3][4][5][6] Lajit ovat[7]:
- Puukkosaharausku (Anoxypristis cuspidata)
- Harmaasaharausku (Pristis pristis)
- Jokisaharausku (Pristis perotetti)
- Kampasaharausku (Pristis zijsron)
- Pikkusaharausku (Pristis clavata)
- Ruskosaharausku (Pristis microdon)
- Saharausku (Pristis pectinata)
Anatomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saharauskukaloihin kuuluvat lajit ovat hyvin suurikokoisia ja aikuiset ovat yli kaksi metriä pitkiä. Suurin laji, kampasaharausku, voi kasvaa jopa 7,3 metriä pitkäksi ja saavuttaa yli 2 200 kilon painon. Ruumiinrakenteeltaan lajit ovat haiden ja rauskujen väliltä. Ruumis on litteä ja rintaevät hyvin kookkaat, mutta eivät ole kiinnittyneet päähän kuten muilla rauskuilla. Muiden rauskujen kanssa yhteistä ovat pään alla sijaitsevat kidusaukot ja silmien takana sijaitsevat suuret ruiskureiät. Nokka saharauskuilla on pitkä ja litteä ja suuret hampaat sijaitsevat kuonon sivuilla. Selkäeviä kaloilla on kaksi ja ne ovat kolmionmuotoiset ja kookkaat. Pyrstö on kookas ja epäsymmetrinen ja muistuttaa haiden pyrstöjä. Saharauskunaaraat ovat ovovivipaarisia eli synnyttävät eläviä poikasia. Poikasten kuonon ympärillä on pehmeä suojus, jonka tehtävänä on todennäköisesti estää naarasta loukkaantumasta synnyttäessään poikaset.[3][5][6][8]
Levinneisyys ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saharauskukaloihin kuuluvia lajeja tavataan Atlantista, Intian valtamerestä ja Tyynenmeren alueelta, tyypillisesti jokien suista ja murtovesistä. Lisäksi monet lajit elävät makeissa vesissä, esimerkiksi Mississipissä, Nicaraguajärvessä, Australian, Uuden-Guinean ja Kaakkois-Aasian suurissa joissa; jokisaharausku taas Sambesijoessa. Koska nämä elinympäristöt ovat herkkiä pilaantumiselle ja lajeja kalastetaan paljon, useat niistä ovat uhanalaisia.[3][5][6][8]
Saharauskujen ravintoa ovat kalat ja selkärangattomat eläimet. Ne käyttävät litteää kuonoaan parvissa liikkuvien kalojen tainnuttamiseen ja tonkiessaan ruokaa pohjasta. Saharauskuja kalastetaan trooleilla. Lihaa syödään kuivattuna ja suolattuna, eviä ja ihoa käytetään saippuoiden valmistamiseen ja perinteisessä lääkinnässä, sekä kuonoja myydään turisteille matkamuistoina. Lajit lisääntyvät hitaasti ja monet niistä ovatkin erittäin, tai äärimmäisen uhanalaisia.[8][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ P.P. Deynat: New data on the systematics and interrelationships of sawfishes (Elasmobranchii, Batoidea, Pristiformes). Journal of Fish Biology, 2005, 66. vsk, s. 1447-1458. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Pristiformes (TSN 649683) itis.gov. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Family Pristidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Order Summary for Pristiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 2.4.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c Order Pristiformes:Sawfishes ReefQuest. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 2239. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 02.04.2011). (englanniksi)
- ↑ Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 11. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0
- ↑ a b c Family Pristidae (PDF) FAO. Viitattu 02.04.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]