Sarvivalas
| Sarvivalas | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Valaat Cetacea |
| Heimo: | Sarvivalaat Monodontidae |
| Suku: | Monodon |
| Laji: | monoceros |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Monodon monoceros |
|
 Sarvivalaan levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarvivalaan näkyvin tuntomerkki on koiraiden kierteinen syöksyhammas, joka voi kasvaa 2,7 metriä pitkäksi. Yleensä hampaan pituus on kuitenkin noin kaksi metriä. Hammas voi painaa jopa 10 kiloa, mikä on tehnyt sarvivalaasta halutun metsästyskohteen. Grönlannissa on myös pyydystetty sarvivalas, jolla oli kaksi syöksyhammasta.[2]
Sarvivalaan normaali pituus on 3,6 ja 6,2 metrin välillä, yleensä noin 4,7 metriä uroksilla ja 4 metriä naarailla. Urosten paino on 1,6 tonnia täysikasvuisena, naaraat painavat harvoin enemmän kuin 900 kiloa. Aikuiset sarvivalaat ovat väriltään ruskehtavia tai tummanharmaita. Niillä on pieniä pyöreitä läiskiä koko ruumiissaan. Värit vaalentuvat vuosien kuluessa.
Sarvivalaat voivat hyvissä olosuhteissa elää jopa yli 50 vuotta vanhoiksi.[3] Vankeudessa ne ovat eläneet vain 1–4 kuukautta rakennettuun ympäristöön sijoittamisen jälkeen, eikä lisääntymistä ole tapahtunut.lähde?
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarvivalaat elävät arktisella alueella. Eniten niitä on alueella, joka ylettyy itäisestä Kanadasta läntiseen Grönlantiin. Suurin osa sarvivalaista elää napapiirin pohjoispuolella ympäri vuoden. Ne elävät jäätiköiden lähellä ja napajäätiköiden avoimissa kohdissa.
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarvivalaat ovat laumaeläimiä, jotka elävät tyypillisesti 3–8 valaan laumoissa. Silloin kun ne muuttavat, laumoissa saattaa olla useita satoja tai tuhansia valaita. Sarvivalaiden pääasiallista ravintoa ovat kalat, mustekalat ja äyriäiset. Niiden ainoa luontainen vihollinen on miekkavalas. Ei ole täyttä selvyyttä, mihin sarvivalas pitkää syöksyhammastaan käyttää. Yleisimmän teorian mukaan sillä on kuitenkin merkitystä vain urosvalaiden keskinäisessä kilpailussa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lowry, L., Laidre, K. & Reeves, R.: Monodon monoceros IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 18.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Kalaallit Nunaata Radioa: Dobbelt-tandet narhval fanget i Kangersuatsiaq 14.5.2007. (tanskaksi)
- ↑ Narwhal Facts Whale Facts. Viitattu 24.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Silverman, H. B., Dunbar, M. J.: Aggressive tusk use by the narwhal (Monodon monoceros L.). Nature, 6.3.1980, nro 284, s. 57–58. Lontoo: Macmillan Publishers Ltd. doi:10.1038/284057a0 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.4.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Animal Diversity Web
- CMS: Monodon monoceros (Arkistoitu – Internet Archive)