Themistokleen muuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Themistokleen muuri
Antiikin Ateenan kartta. Themistokleen muuri kaupungin ympärillä.
Antiikin Ateenan kartta. Themistokleen muuri kaupungin ympärillä.
Sijainti Ateena, Kreikka
Rakennustyyppi muuri
Valmistumisvuosi 479 eaa. / 394 eaa.
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Themistokleen muuri oli Ateenan antiikin aikainen kaupunginmuuri, joka kiersi koko kaupungin. Se rakennettiin alun perin vuonna 479 eaa. ja uudelleen vuonna 394 eaa.[1][2]

Antiikin Ateenan kartta. Themistokleen muuri varsinaisen kaupungin ympärillä, niistä lounaaseen Pireukseen ja Faleroniin ulottuvat Pitkät muurit.

Muuri rakennettiin Ateenan suojaksi Themistokleen johdolla vuonna 479 eaa. välittömästi persialaissotien jälkeen. Sodassa persialaiset olivat tuhonneet koko kaupungin. Muuri rakennettiin kiireellä ja sen rakentamiseen käytettiin jopa Kerameikoksen hautausmaan hautakiviä sekä keskeneräisen Olympieionin temppelin osia. Myöhemmin muurin yhteyteen rakennettiin niin kutsutut Pitkät muurit, jotka johtivat Pireuksen ja Faleronin satamiin ja suojasivat kaupungille elintärkeää yhteyttä merelle.[1][2]

Ateenalaiset joutuivat purkamaan muurin hävittyään peloponnesolaissodan spartalaisia vastaan vuonna 403 eaa. Muurit rakennettiin kuitenkin uudelleen Kononin johdolla vuonna 394 eaa. Vuonna 338 eaa. ateenalaiset rakensivat makedonialaisten hyökkäyksen pelossa muurin eteen noin 10 metrin päähän pienemmän suojamuurin (proteikhisma) kaikkialle sinne, missä maa oli tasainen. Demetrios I Poliorketes rakensi Muusien kukkulalle muurin ja Pitkien muurien risteyskohtaan linnoituksen vuonna 295 eaa.[1][2]

Vuonna 86 eaa. Sullan johdolla hyökänneet roomalaiset mursivat muurin Kerameikoksen kohdalla ja valtasivat Ateenan. Myöhemmin muurit joutuivat rappiolle. Ne eivät estäneet esimerkiksi heruleita hävittämästä kaupunkia vuonna 267. Hyökkäyksen jälkeen kaupungin ydinalueen ympärille rakennettiin uusi, pienempi muuri.[1][2]

Themistokleen muurista on säilynyt osia pääasiassa Kerameikoksen alueella. Siellä sijainneen Dipylonin portin lähellä oli hautausmaa, johon haudattiin ansioituneita kaupunkilaisia. Alueelta on löytynyt suurikokoisia geometriseen tyyliin koristeltuja vaaseja, joita nimitetään Dipylon-vaaseiksi.[3] Lisäksi on löydetty muun muassa Akharnikai-portin jäänteitä.

Themistokleen muurin jäännöksiä Kerameikoksen alueella.
Akharnikai-portin jäännöksiä.

Muurien pituus oli noin 6,5 kilometriä, halkaisija noin 1,5 kilometriä, korkeus 8 metriä ja paksuus 3 metriä. Muuri yhtyi Pitkiin muureihin kaupungin lounaisosassa.[1][2]

Ateenan kaupunginmuurissa oli 15 porttia. Ne olivat:[4][2]

  • Demiai-porttiNymfien kukkulan pohjoispuolella.
  • Pireuksen porttiPireukseen johtanut Pireuksen tie.
  • Pyhä porttiEleusikseen johtanut Pyhä tie. Myös Eridanos-joki virtasi muurin läpi portin kohdalla.
  • Dipylon-portti (Thriasiai-portti, Kerameikoksen portti) – Vain 70 metriä Pyhästä portista pohjoiseen. Kerameikoksesta ulompaan Kerameikokseen sekä Akademeiaan johtanut tie.
  • Heriai-portti – Agoralta Kolonos Hippeiokseen ja Fylen demokseen johtanut tie.
  • Akharnikai-porttiAkharnain demokseen johtanut tie.
  • Koillisportti.
  • Diokhares-porttiLykeioniin ja Mesogaiaan johtava tie.
  • Hippades-portti (Ratsumiesten portti) – Olympieionin pohjoispuolella. Agrylen demokseen johtanut tie.
  • Diomeiai-porttiKynosargesiin ja Diomeian demokseen johtanut tie.
  • Itoniai-portti – Sijaitsi Olympieionin eteläpuolella. Isthmonikoksen kylpylään johtanut tie.
  • Halade-portti (Meren portti) – Faleroniin johtanut tie.
  • Eteläportti.
  • Dipylon porttien yläpuolella – Sijaitsi Pnyks-kukkulan ja Muusien kukkulan välisessä laaksossa.
  • Melitides-portti – Sijaitsi Pnyks-kukkulan ja Nymfien kukkulan välisessä laaksossa. Meliten demokseen johtanut tie.
  1. a b c d e Kerameikos ancientathens3d.com. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 9.3.2015.
  2. a b c d e f City Walls Project Athinai. Viitattu 9.3.2015.
  3. Fuchs, J. W.: MMM Antiikin sanakirja, s. 73, 134–135. Suomentanut Itkonen-Kaila, Marja. Otava, 1972.
  4. Rehm, Rush: The Play of Space: Spatial Transformation in Greek Tragedy, s. 64–65. Princeton University Press, 2009. ISBN 1400825075 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]