Satiirikon työkalu

Jättäessään 1966 taakseen Oulun, Erno Paasilinna laati suunnitelman loppuelämälleen. Se muotoutui kirveeksi, työkaluksi joka "viiltää, raivaa, iskee ja katkaisee... Minulla on aina tapana tehdä kaikki kolmeen kertaan, huomannet nuo antologiat plus kulttuurilehdet ja keskustelukirjat,..." Tämä kirje on päivätty Arpelassa 8.7.67. "Minä lupaan ja vannon, että kunhan vielä tulen järkiini aloitan oikean kirvesmieselämän Suomen kulttuurielämässä."

Omakuvat

Olen maalannut omakuvia silloinkin, kun varsinaiset työni ovat suuntautuneet TV-elokuviin. Omakuvat jäävät itselle. Asettelen niitä joskus rinnakkain nähdäkseni kuluneen ajan. Olen myös ajatellut maalata omakuvia hamaan elämäni loppuun saakka, ainakin yhden per vuosi. Omakuvat syntyvät yksinäisinä hetkinä, kun tuntuu ettei mitään tapahdu.
Omakuvat
Yllä oleva omakuva on vlta 1999. Muistan, että Erno Paasilinna tuli niihin aikoihin tapaamaan minua viimeisen kerran yhdessä Antti Tuurin kanssa. Ernolle oli ominaista tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden hinnalla.