opas

See also: Opas, and opa's

Ambonese Malay

Etymology

Borrowed from Dutch oppas (“babysitter”).

Noun

opas

1. police officer, police agent

References

• D. Takaria, C. Pieter (1998) Kamus Bahasa Melayu Ambon-Indonesia‎^[1], Pusat Pembinaan dan Pengembangan Bahasa

Finnish

Etymology

oppia +‎ -as

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopɑs/, [ˈo̞pɑ̝s̠]
• Rhymes: -opɑs
• Syllabification^(key): o‧pas

Noun

opas

1. guide (person)
2. guide book, guide (book)

Declension

Inflection of opas (Kotus type 41*B/vieras, pp-p gradation)
nominative		opas	oppaat
genitive		oppaan	oppaiden oppaitten
partitive		opasta	oppaita
illative		oppaaseen	oppaisiin
		singular	plural
nominative		opas	oppaat
accusative	nom.	opas	oppaat
	gen.	oppaan
genitive		oppaan	oppaiden oppaitten opasten rare
partitive		opasta	oppaita
inessive		oppaassa	oppaissa
elative		oppaasta	oppaista
illative		oppaaseen	oppaisiin oppaihin rare
adessive		oppaalla	oppailla
ablative		oppaalta	oppailta
allative		oppaalle	oppaille
essive		oppaana	oppaina
translative		oppaaksi	oppaiksi
abessive		oppaatta	oppaitta
instructive		—	oppain
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of opas (Kotus type 41*B/vieras, pp-p gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oppaani oppaani accusative nom. oppaani oppaani gen. oppaani genitive oppaani oppaideni oppaitteni opasteni rare partitive opastani oppaitani inessive oppaassani oppaissani elative oppaastani oppaistani illative oppaaseeni oppaisiini oppaihini rare adessive oppaallani oppaillani ablative oppaaltani oppailtani allative oppaalleni oppailleni essive oppaanani oppainani translative oppaakseni oppaikseni abessive oppaattani oppaittani instructive — — comitative — oppaineni second-person singular possessor singular plural nominative oppaasi oppaasi accusative nom. oppaasi oppaasi gen. oppaasi genitive oppaasi oppaidesi oppaittesi opastesi rare partitive opastasi oppaitasi inessive oppaassasi oppaissasi elative oppaastasi oppaistasi illative oppaaseesi oppaisiisi oppaihisi rare adessive oppaallasi oppaillasi ablative oppaaltasi oppailtasi allative oppaallesi oppaillesi essive oppaanasi oppainasi translative oppaaksesi oppaiksesi abessive oppaattasi oppaittasi instructive — — comitative — oppainesi first-person plural possessor singular plural nominative oppaamme oppaamme accusative nom. oppaamme oppaamme gen. oppaamme genitive oppaamme oppaidemme oppaittemme opastemme rare partitive opastamme oppaitamme inessive oppaassamme oppaissamme elative oppaastamme oppaistamme illative oppaaseemme oppaisiimme oppaihimme rare adessive oppaallamme oppaillamme ablative oppaaltamme oppailtamme allative oppaallemme oppaillemme essive oppaanamme oppainamme translative oppaaksemme oppaiksemme abessive oppaattamme oppaittamme instructive — — comitative — oppainemme second-person plural possessor singular plural nominative oppaanne oppaanne accusative nom. oppaanne oppaanne gen. oppaanne genitive oppaanne oppaidenne oppaittenne opastenne rare partitive opastanne oppaitanne inessive oppaassanne oppaissanne elative oppaastanne oppaistanne illative oppaaseenne oppaisiinne oppaihinne rare adessive oppaallanne oppaillanne ablative oppaaltanne oppailtanne allative oppaallenne oppaillenne essive oppaananne oppainanne translative oppaaksenne oppaiksenne abessive oppaattanne oppaittanne instructive — — comitative — oppainenne third-person possessor singular plural nominative oppaansa oppaansa accusative nom. oppaansa oppaansa gen. oppaansa genitive oppaansa oppaidensa oppaittensa opastensa rare partitive opastaan opastansa oppaitaan oppaitansa inessive oppaassaan oppaassansa oppaissaan oppaissansa elative oppaastaan oppaastansa oppaistaan oppaistansa illative oppaaseensa oppaisiinsa oppaihinsa rare adessive oppaallaan oppaallansa oppaillaan oppaillansa ablative oppaaltaan oppaaltansa oppailtaan oppailtansa allative oppaalleen oppaallensa oppailleen oppaillensa essive oppaanaan oppaanansa oppainaan oppainansa translative oppaakseen oppaaksensa oppaikseen oppaiksensa abessive oppaattaan oppaattansa oppaittaan oppaittansa instructive — — comitative — oppaineen oppainensa

Derived terms

• opastaa

 

compounds

• asiakirjaopas
• elämäntaito-opas
• ensiapuopas
• eräopas
• hunajaopas
• itsehoito-opas
• kasvatusopas
• kielenopas
• kieliopas
• käyttöopas
• käytösopas
• laulunopas
• luonto-opas
• matkailuopas
• matkaopas
• metsästysopas
• ohjelmaopas
• opaskartta
• opaskierros
• opaskirja
• opaskirjanen
• opaskoira
• opaslaji
• opasvahti
• opasvartija
• opasvihko
• opasvihkonen
• opinto-opas
• osto-opas
• reittiopas
• retkeilyopas
• retkiopas
• safariopas
• seksiopas
• seksuaaliopas
• soitonopas
• sosiaaliopas
• sukupuoliopas
• tunturiopas
• turistiopas
• TV-opas
• tyyliopas
• ääniopas

 

Further reading

• “opas”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• apso, sopa

Indonesian

Etymology

From Dutch oppas (“babysitter”), oppassen (“to watch out, beware”).

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɔpas]
• Hyphenation: opas

Noun

opas (plural opas-opas, first-person possessive opasku, second-person possessive opasmu, third-person possessive opasnya)

1. (archaic) office guard
2. (archaic) police agent

Alternative forms

• pas
• upas

Further reading

• “opas” in Kamus Besar Bahasa Indonesia, Jakarta: Agency for Language Development and Cultivation – Ministry of Education, Culture, Research, and Technology of the Republic of Indonesia, 2016.

Spanish

Adjective

opas

1. plural of opa

Noun

opas

1. plural of opa