Wikipedia

Haile Selassie

Etiopian viimeinen keisari
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 28. helmikuuta 2015 kello 20.48 käyttäjän Nitraus (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 28. helmikuuta 2015, perustui tähän versioon.

Haile Selassie (amharaksi ኃይለ፡ሥላሴ [hailə sɨllase], suom. Pyhän Kolminaisuuden voima, alun perin ruhtinas Lij Tafari Makonnen, 23. heinäkuuta 1892 – 27. elokuuta 1975) oli Etiopian viimeinen keisari (1930–1936; 1941–1974).

Haile Selassie
[[Tiedosto:|250px|]]
Etiopian keisari
2. marraskuuta,1930–12. syyskuuta, 1974
Edeltäjä Zewdit
Seuraaja Amha Selassie (maanpaossa)
Aman Andom (Dergin puhemies)
Henkilötiedot
Syntynyt23. heinäkuuta, 1892
Ejersa Goro, Abessinia
Kuollut27. elokuuta 1975 (83 vuotta)
Addis Abeba, Etiopia
Puoliso Menen Asfaw
Tiedot
Puolue ortodoksi

Elämäkerta

Varhaiset vuodet

Selassie syntyi Ejersa Goro -nimisessä pikkukaupungissa Abessiniassa Hararin maakunnassa Tafari Makonnen-nimisenä. Hänen isänsä oli Ras (herra) Makonnen Woldemikael Gudessa, Hararin kuvernööri ja hänen äitinsä oli Woyzero (rouva) Yeshimebet Ali Abajifar. Haile Selassien äiti kuoli 14. maaliskuuta 1894 jo hänen ollessaan lapsi, eikä hänellä ollut muistoja tästä. Haile Selassie peri keisarillisen verensä isänsä äidiltä, Tenagnework Sahle Selassielta, joka oli keisari Menelik II:n täti ja jonka väitetään olevan muinaisen Israelin Makedan, Saban kuningattaren ja kuningas Salomon suora jälkeläinen.lähde?

Vuonna 1911 hän meni naimisiin Menen Asfawin kanssa, joka oli Ambasselin Jantirar Asfawin tytär ja Wollon kuningas Mikaelin tyttärentytär. Hän oli erotetun Lij Iyasun sisarentytär. Keisari Haile Selassie ja keisarinna Menen saivat 6 lasta, prinsessa Tenagneworkin, kruununprinssi Asfaw Wossenin, prinsessa Tsehain, prinsessa Zenebeworkin, prinssi Makonnenin Hararin herttuan sekä prinssi Sahle Selassien. Keisari Haile Selassiella oli myös edellisestä avioliitosta tytär prinsessa Romanework.lähde?

Keisariksi kruunaus

Ras Tafarina (amharan kieltä ja tarkoittaa Ras=Pää, Tafari=Luoja) Haile Selassie johti Etiopiaa valtionhoitajana ja kruununprinssinä (1916–1928) serkkunsa keisarinna Zauditun puolesta ja kuninkaana (negus) vuosina (1928–1930). Hän oletti saavansa keisarin arvonimen Zauditun kuoltua (2. huhtikuuta 1930). Hänet kruunattiin 2. marraskuuta 1930. Selassien koko arvonimeksi tuli Hänen Keisarillisen Majesteettinsa, Keisari Haile Selassie I, Juudaan heimon voittamaton leijona, Jumalan Valitsema ja Etiopian Kuninkaiden Kuningas.

Sota Italiaa vastaan

Katso myös: Italian Itä-Afrikka

Italian fasistinen diktaattori Benito Mussolini hyökkäsi Italian Somalimaasta Abessiniaan 15. lokakuuta vuonna 1935. Etiopian ja Italian Somalimaan välillä oli demarkaatiolinja, jota Mussolini väitti etiopialaisten loukanneen. Italialaiset etenivät nopeasti, koska etiopialaisilla oli pulaa modernisti koulutetuista ja aseistetuista joukoista. Italialla sen sijaan oli mukanaan voimakkaat ilma- ja panssarijoukot.

Helmikuussa vuonna 1936 Italia levitti Etiopiaan sinappikaasua joka tuhosi melkein koko maan sadon ja karjan.lähde? 20. huhtikuuta Italian armeija marsalkka Pietro Badoglion johdolla marssi Addis Abebaan. Kun italialaiset valtasivat koko maan 9. toukokuuta, Roomassa päätettiin Abessiinian kohtalosta. Italian kuninkaasta Viktor Emanuel III tehtiin Etiopian keisari (1936–1943).

Haile Selassie pakeni Lontooseen 28. kesäkuuta vuonna 1936. Hän piti Kansainliitossa kuuluisaksi tulleen puheen, jossa hän vaati Kansainliittoa puolustamaan pieniä maita imperialismilta.

5. toukokuuta vuonna 1941 Britannia hyökkäsi Somalimaan kautta ranskalaisten vapaaehtoisten kanssa Etiopiaan. Italia kärsi tappion, koska se oli siirtänyt osan joukoistaan muualle sotimaan, ja Haile Selassie palasi pääkaupunkiinsa. Heti palattuaan hän alkoi uudistaa ja jälleenrakentaa maata.

Sodan jälkeen

Haile Selassie oli ulkopoliittisesti näkyvä henkilö. Hän oli perustamassa Sitoutumattomien maiden liikettä. Afrikan yhtenäisyysjärjestö perustettiin vuonna 1963 ja sen päämaja tuli Addis Abebaan, josta tuli samalla merkittävä konferenssikeskus Afrikassa. Vuonna 1961 Addis Abebassa järjestettiin ensimmäinen OAU:n kokous. Etiopian ja Somalian välille syttyi sota vuonna 1963. Se käytiin lähinnä Ogadenin maakunnan alueella jota molemmat osapuolet vaativat itselleen. Keisari oli jo liittänyt vuonna 1962 YK:n mandaattina Eritrean osaksi Etiopiaa. Monet ulkomailla asuvat etiopialaiset alkoivat arvostella keisarin konservatiivisuutta, koska sosiaaliset uudistukset ja maareformi eivät edenneet riittävän nopeasti.

1970-luvulla alkoi paha nälänhätä vuosina 1973–1974 Wallon maakunnassa. Myös inflaatio kiusasi maan taloutta. Keisari ei ottanut aluksi ulkomaista apua vastaan, mutta kun asia luisui käsistä oli pakko pyytää apua YK:lta. Helmikuussa 1974 alkoi armeijan kapina. Kapina levisi ja 12. syyskuuta armeijan marxilais-leninistinen ryhmä kaappasi vallan kenraali Mengistu Haile Mariamin johdolla ja kuningas syrjäytettiin. Maahan perustettiin järjestystä ja valtaa pitämään vallankumouksellinen asevoimien, poliisin ja alueellisen armeijan koordinointineuvosto (Derg).

Haile Selassie pantiin kotiarestiin. 27. elokuuta vuonna 1975 ex-keisari kerrottiin löydetyn kuolleena palatsinsa vuoteelta. Muutaman tunnin päästä hänet haudattiin salaiseen paikkaan. Tämä tapaus herätti sitkeän huhun, jonka mukaan keisari oli kuristettu kuoliaaksi. Keisarin 58-vuotias poika Amha Selassie oli maanpaosta Lontoosta käsin vaatinut isälleen ruumiinavausta.

Rastafarien messias

Haile Selassien kunnioitus on keskeinen osa rastafari-uskontoa. Rastafarien uskomukset eivät ole kovin yhtenäisiä, mutta Selassieta on esimerkiksi pidetty Elävänä Jumalana, mustana messiaana tai kaikkien mustien johtajana.[1]

Haile Selassie vieraili Jamaikalla 21. huhtikuuta vuonna 1966. Arviolta satatuhatta rastafaria eri puolelta Jamaikaa oli häntä vastassa pääkaupunki Kingstonin lentokentällä kuultuaan, että messias vierailee maassa. Kannabissavukkeita ja piippuja poltettiin niin paljon ja niin avoimesti, että ilma oli sakeana savusta.[2] Bob Marleyn kappaleet "Iron Lion Zion" ja "Selassie is the chapel" kertovat Selassiesta.

Robert Earl Hoodin mukaan Haile Selassie I "ei koskaan kieltänyt tai vahvistanut jumaluuttaan."[3] Teoksessa Reggae Routes: The Story of Jamaican Music, Kevin Chang ja Wayne Chen kirjoittavat:

»On usein sanottu Selassien itse kieltäneen jumaluutensa, mutta ilman tarkkaa ajankohtaa. Entinen senaattori ja Gleanerin julkaisija Hector Wynter kertoo kysyneensä keisarilta tämän Jamaikan vierailun aikana 1966, milloin hän aikoo ilmoittaa rastafareille, ettei hän ole Jumala. "Kuka minä olen häiritsemään heidän uskoaan?" oli keisari vastannut.[4]»

Etiopian ortodoksisen kirkon mukaan Selassie kielsi olevansa Jumala ja kehotti kirkkoa johdattamaan rastafarit huomaansa Karibialta ja Yhdysvalloista käsin. Yksi kirkkoon myöhemmin liittyneistä oli Bob Marley.[5] Selassie kertoi myös Kanadassa 1967 CBC:lle sanoneensa rastafareillekin selkeästi olevansa vain kuolevainen.[6]

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haile Selassie.


Viitteet

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haile_Selassie&oldid=14709977”