Phil Esposito
Phil Esposito O.C. (s. 20. helmikuuta 1942 Sault Ste. Marie, Ontario) on kanadanitalialainen[1] entinen jääkiekkoilija ja nykyinen urheiluvaikuttaja. Keskushyökkääjänä pelannut Esposito aloitti ammattilaisuransa NHL:n Chicago Black Hawksissa, saavutti suurimmat menestyksensä Boston Bruinsissa ja pelasi uransa loppupuolen New York Rangersissa.
Phil Esposito | |
---|---|
Esposito helmikuussa 2012 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. helmikuuta 1942 Sault Ste. Marie, Ontario, Kanada |
Kansalaisuus | Kanada |
Jääkiekkoilija | |
Lempinimi | Espo |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 185 cm |
Paino | 93 kg |
Sarja | NHL |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1963–1981 |
Seurat |
New York Rangers Boston Bruins Chicago Black Hawks |
Hockey Hall of Fame | |
1984 |
|
Stanley Cup | ||
---|---|---|
Boston Bruins | 1970 | |
Boston Bruins | 1972 |
Kömpelön oloinen Esposito ei ollut poikkeusellisen hyvä pelaaja juniorina, mutta onnistui kovalla työllä vakiinnuttamaan Chicagon joukkueessa paikan laitahyökkääjälegenda Bobby Hullin rinnalla. Lehdistö valitti toistuvasti Espositon hitaudesta, ja seura myi Espositon Bostoniin vastoin Hullin tahtoa. Bruinsissa Espositon kentällisessä pelasi kaikkien aikojen puolustajana pidetty Bobby Orr. Joukkue voittikin Stanley Cupin kahdesti. Phil Esposito on ensimmäinen NHL-pelaaja, joka teki yhden kauden aikana 100 pistettä. Tämä tapahtui kaudella 1968–1969. Myös Bobby Hull ja Gordie Howe ylsivät sataan pisteeseen tuona kautena.
Kanadan maajoukkueessa Esposito oli ratkaisevassa roolissa, kun maa voitti tiukkojen vaiheiden jälkeen Neuvostoliiton lajissaan ensimmäisessä keskinäisessä Summit Series -ottelusarjassa vuonna 1972. Kohtaamisen kahdeksassa ottelussa hän teki seitsemän maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä. Sen sijaan neljä vuotta myöhemmin ensimmäisessä Kanada-cupissa keskushyökkääjä joutui todistamaan nuorten esiinmarssia ja jäi varsin vähälle peliajalle cupin voittoon yltäneessä isäntämaan joukkueessa. Hän pelasi silti kaikki seitsemän peliä ja sai tehopisteiksi 4+3=7.
Espositon viimeinen seura Rangers ei lukeutunut 1970-luvun lopulla NHL:n menestyjiin, ja keväällä 1977 liigan pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt Esposito vapautui Kanadan maajoukkueen käyttöön Wienin maailmanmestaruuskilpailuihin. Sekä Espositon että Kanadan peliesityksissä hienot hetket vaihtelivat väkivaltaisten purkausten kanssa: kaukalon ulkopuolella juhliminen ja järjestyshäiriöt aiheuttivat otsikoita. Esposito sai silti kymmenessä ottelussa kokoon yhtä monta tehopistettä, jotka koostuivat 7 maalista ja 3 syötöstä.
Pelaajana lopetettuaan Phil Esposito toimi muun muassa Rangersin organisaation eri tehtävissä.
Esposito valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 1984. Marraskuussa 1987 Boston Bruins jäädytti hänen pelinumeronsa #7 seremoniassa, jossa pelinumeron silloinen käyttäjä Ray Bourque antoi Espositolle paitansa paljastaen samalla uuden pelipaitansa numerolla 77. Vuonna 1981 hänet oli valittu National Italian American Sports Hall of Fameen.[1]
Tilastot
muokkaaRunkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1961–62 | St. Catharines Teepees | OHA | 49 | 32 | 39 | 71 | 54 | 6 | 1 | 4 | 5 | 9 | ||||||||||||||||
1961–62 | S. S. Marie Thunderbirds | EPHL | 6 | 0 | 3 | 3 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1962–63 | St. Louis Braves | EPHL | 71 | 36 | 54 | 90 | 51 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1963–64 | St. Louis Braves | EPHL | 43 | 26 | 54 | 80 | 65 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1963–64 | Chicago Black Hawks | NHL | 27 | 3 | 2 | 5 | 2 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
1964–65 | Chicago Black Hawks | NHL | 70 | 23 | 32 | 55 | 44 | 13 | 3 | 3 | 6 | 15 | ||||||||||||||||
1965–66 | Chicago Black Hawks | NHL | 69 | 27 | 26 | 53 | 49 | 6 | 1 | 1 | 2 | 2 | ||||||||||||||||
1966–67 | Chicago Black Hawks | NHL | 69 | 21 | 40 | 61 | 40 | 6 | 0 | 0 | 0 | 7 | ||||||||||||||||
1967–68 | Boston Bruins | NHL | 74 | 35 | 49 | 84 | 21 | 4 | 0 | 3 | 3 | 0 | ||||||||||||||||
1968–69 | Boston Bruins | NHL | 74 | 49 | 77 | 126 | 79 | 10 | 8 | 10 | 18 | 8 | ||||||||||||||||
1969–70 | Boston Bruins | NHL | 76 | 43 | 56 | 99 | 50 | 14 | 13 | 14 | 27 | 16 | ||||||||||||||||
1970–71 | Boston Bruins | NHL | 78 | 76 | 76 | 152 | 71 | 7 | 3 | 7 | 10 | 6 | ||||||||||||||||
1971–72 | Boston Bruins | NHL | 76 | 66 | 67 | 133 | 76 | 15 | 9 | 15 | 24 | 24 | ||||||||||||||||
1972–73 | Boston Bruins | NHL | 78 | 55 | 75 | 130 | 87 | 2 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
1973–74 | Boston Bruins | NHL | 78 | 68 | 77 | 145 | 58 | 16 | 9 | 5 | 14 | 25 | ||||||||||||||||
1974–75 | Boston Bruins | NHL | 79 | 61 | 66 | 127 | 62 | 3 | 4 | 1 | 5 | 0 | ||||||||||||||||
1975–76 | Boston Bruins | NHL | 12 | 6 | 10 | 16 | 8 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1975–76 | New York Rangers | NHL | 62 | 29 | 38 | 67 | 28 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1976–77 | New York Rangers | NHL | 80 | 34 | 46 | 80 | 52 | – | – | – | – | – | KC | 7 | 4 | 3 | 7 | 0 | ||||||||||
1976–77 | MM | 10 | 7 | 3 | 10 | 14 | ||||||||||||||||||||||
1977–78 | New York Rangers | NHL | 79 | 38 | 43 | 81 | 53 | 3 | 0 | 1 | 1 | 5 | ||||||||||||||||
1978–79 | New York Rangers | NHL | 80 | 42 | 36 | 78 | 37 | 18 | 8 | 12 | 20 | 20 | ||||||||||||||||
1979–80 | New York Rangers | NHL | 80 | 34 | 44 | 78 | 73 | 9 | 3 | 3 | 6 | 8 | ||||||||||||||||
1980–81 | New York Rangers | NHL | 41 | 7 | 13 | 20 | 20 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
NHL yhteensä | 1282 | 717 | 873 | 1590 | 910 | 130 | 61 | 76 | 137 | 138 |
Lisäksi
muokkaaVuosi | Joukkue | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1972 | Kanada | Summit Series | 8 | 7 | 6 | 13 | 15 |
Muuta
muokkaaEdesmennyt NHL-maalivahti Anthony "Tony" Esposito ja Phil Esposito olivat veljekset. Entinen jääkiekkoilija Aleksandr Selivanov on Phil Espositon vävy.[2]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Phil Esposito – National Italian American Sports Hall of Fame niashf.org. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 8.2.2021. (englanti)
- ↑ Phil Esposito at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Phil Esposito The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
Bill Cook (1926–37) | Art Coulter (1937–42) | Ott Heller (1942–45) | Neil Colville (1945–48) | Buddy O'Connor (1949–50) | Frank Eddolls (1950–51) | Allan Stanley (1951–53) | Don Raleigh (1953–55) | Harry Howell (1955–57) | George Sullivan (1957–61) | Andy Bathgate (1961–64) | Camille Henry (1964–65) | Bob Nevin (1965–71) | Vic Hadfield (1971–74) | Brad Park (1974–75) | Phil Esposito (1975–78) | Dave Maloney (1978–80) | Walt Tkaczuk (1980–81) | Barry Beck (1981–86) | Ron Greschner (1986–87) | Kelly Kisio (1987–91) | Mark Messier (1991–97) | Brian Leetch (1997–2000) | Mark Messier (2000–04) | Ei kapteenia (2004–06) | Jaromír Jágr (2006–08) | Chris Drury (2008–11) | Ryan Callahan (2011–)