Pohjan kirkko
Pohjan kirkko (ruots. Pojo kyrka) on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee entisessä Pohjan kunnassa Raaseporissa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1475–1480.
| Pohjan kirkko Pojo kyrka |
|
|---|---|
 Pohjan kirkko länsilounaasta kuvattuna. |
|
| Sijainti | Pohja, Raasepori |
| Koordinaatit | |
| Rakentamisvuosi | 1475–1480 |
| Materiaali | harmaakivi |
 |
|
Klaus Fleming kuoli kirkolla tai sen lähistöllä vuonna 1597.[1]
Seurakunnan perustaminen ja hirsikirkko
muokkaaPohja erotettiin Karjaasta omaksi seurakunnakseen vuosien 1326 ja 1359 välillä, jolloin myös seurakunnan ensimmäinen puukirkko rakennettiin nykyisen kivikirkon paikalle.[2] 1300-luvulla rakennettu hirsikirkko on purettu pois kivikirkon tieltä 1470-luvulla. Puretun hirsikirkon osia on poikkeuksellisesti säilynyt kierrätettynä uuden kirkon kattorakenteessa.[3]
Kivikirkko
muokkaa
Nykyinen Pohjan harmaakivikirkko muurattiin puulustoajoituksen perusteella vuosien 1475 ja 1480 välillä. Kirkon runkohuoneen mitat ovat 30,5 x 16,2 metriä. Kirkon rakennusmestari on ilmeisesti vastannut aiemmin Karjaan kirkon rakentamisesta. Ainoa keskiajan jälkeen kirkkoon tehty lisäys on kirkon länsipäädyn eteishuone, joka rakennettiin tiilestä vuosina 1848–1849.[4]
Kirkon kaksilaivainen holvaus on Suomessa ainutlaatuinen, sillä vastaavanlainen, sittemmin purettu holvaus on ollut vain Halikon kirkossa. Pohjoislaiva on kapeampi, ja eteläinen holvilaiva on yli kaksi kertaa pohjoislaivan levyinen. Pohjoislaivan holvit ovat ristiholveja ja etelälaivan holvit ovat 12-jakoisia tähtiholveja.[4] Holvit ja vesikatto ovat eri rakentajaryhmien kädenjälkeä, koska vesikaton kattotuolit on selvästi asetettu väärin päin holveja ajatellen: niihin on jätetty tilaa korkeammalle holvinvaipalle, mutta väärälle puolelle.[5]
Pohjan kirkosta on löytynyt samoja keskiaikaisia tiilentekijöiden merkkejä kuin läheisestä Karjaan kirkosta sekä muun muassa Turun tuomiokirkosta ja Liedon ja Ruskon kirkoista. Tämän perusteella kaikissa näissä kirkoissa on 1400-luvun jälkipuolella työskennellyt samoja tiilimestareita.[6]
Maalaukset
muokkaa
Kirkosta tunnetaan vain muutamia keskiaikaisia maalauksia. Runkohuoneen seinissä on säilynyt neljä vihkiristiä, ja sakariston holvissa on maalaussarja, jossa on ruukusta versova kasvi ja laivakuva.[4]
Kirkon ikkunoiden lasimaalauksina on vielä 1600-luvun lopulla ollut vuosina 1468–1482 Raaseporin linnanherrana toimineen Lauri Akselinpoika Tottin ja hänen vaimonsa Katarina Erikintytär Nipertzin vaakunat, jotka ovat sittemmin hävinneet. Pohjoisikkunassa on yhä kolme lasimaalausvaakunaa 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun taitteesta.[7]
Kirkon sisustus
muokkaaPohjan kirkon keskiaikaisista veistoksista on säilynyt kaksi krusifiksia, yksi pyhimyskaappi sekä yhdeksän pyhimysveistosta, jotka ovat kuuluneet alttarikaappeihin. Veistoksista vaikuttavin on elävän kokoinen pietá-veistos 1500-luvun alusta.[7]
Kirkon myöhäiskeskiaikainen ehtoolliskalkki on säilynyt, mutta reformaation aikaan kruunu takavarikoi kirkosta jalometallisen monstranssin. Vielä vuonna 1730 kirkossa oli myös todennäköisesti keskiaikainen risti, ehtoollisleipärasia ja hopeasta tehty silakka.[7]
Kirkon seinillä on toistakymmentä aatelisten hautajaisvaakunaa 1600-luvulta. Kirkon eteishuoneen seinällä on esillä Gennäsin kartanon omistaneiden Nils Boijen ja hänen vaimonsa Brita Kristerintytär Hornin hautakivi 1590-luvulta.[7]
Galleria
muokkaa-
Pohjan kirkon umpeen muurattu keskiaikainen papinovi. -
Pohjan kirkko, sankarihaudat,
1939-1944 Kodin, Uskonnon ja Isänmaan puolesta. -
Kellotapuli heinäkuussa 2012.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9
- Savolainen, Panu, Laura Laine & Ilari Aalto: Keskiajan kattoristikoiden salat avautuvat. SKAS, 2020, nro 1, s. 54–63 www = http://www.skas.fi/wp-content/uploads/2021/03/skas_1_2020.pdf.+
Viitteet
muokkaa- ↑ Tarkiainen, Kari (30.11.2011). Fleming, Klaus (noin 1535 - 1597). Kansallisbiografia. Viitattu 6.6.2020.
- ↑ Hiekkanen 2007, s. 454.
- ↑ Ilona Hildén: Kiipeilyä Pohjan kirkon keskiaikaisissa kattorakenteissa – haastattelussa Panu Savolainen. Arkkitehtuurimuseo, viitattu 9.3.2022.
- ↑ a b c Hiekkanen 2007, s. 455
- ↑ Savolainen, Laine & Aalto 2020, s. 59.
- ↑ Savolainen, Laine & Aalto 2020, s. 61.
- ↑ a b c d Hiekkanen 2007, s. 457.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Pohjan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
Askola – Bromarv – Capella (Siuntio) – Degerby – Fagervik – Haapajärvi – Hanko – Hyvinkää (ev.lut.) – Hyvinkää (ortod.) - Hyvinkää (vanha) – Inkoo – Järvenpää (ev.lut.) – Järvenpää (ortod.) – Karjaa – Karkkila – Karjalohja – Kauniainen – Kellokoski – Kerava – Kirkkonummi – Klaukkala (ev.lut.) – Klaukkala (ortod.) – Kytäjä – Kärkölä – Lapinjärvi – Lapinjärvi (pikku kirkko) – Lappohja – Liljendal – Lohja – Lohja (tsasouna) – Loviisa – Masala – Merikappeli (Upinniemi) – Mustio – Myrskylä – Mäntsälä – Nummi – Nurmijärvi – Pernaja – Pohja – Porvoo – Porvoon Kristuksen kirkastumisen kirkko – Pornainen – Pukkila – Pusula - Rajamäki – Ruotsinpyhtää – Sammatti – Sipoo (uusi) – Sipoo (vanha) – Siuntio – Snappertuna – Söderkulla – Tammisaari – Tenhola – Tuusula – Täktom (kappeli) – Vihti