Ylätyyli on kielenkäytön tapa, jossa käytetään vanhahtavia, usein arvokkailta kuulostavia sanoja.

Ylätyyli on tavallista arkista asiatyyliä juhlavampaa kielenkäyttöä. Siinä käytetään ylätyylisiä sanoja.[1]

Esimerkiksi sana "venhe" on sanan "vene" ylätyylinen muoto. Samoin lause "lähdetään katsomaan, mitä pojat tekevät" voidaan ilmaista ylätyylissä esimerkiksi sanomalla "lähtekäämme katsastamaan poikain koitoksia". Ylätyylin ja normaalin puhe- tai kirjoituskielen välillä ei vallitse varsinaista käännettävyyttä, mutta ylätyylisiä sanoja on kuitenkin niin paljon, että teksti on yleensä haluttaessa muunnettavissa ylätyyliseksi. Suomen kielessä vanha runokieli perustuu hyvin pitkälle ylätyylisiin sanoihin. On huomattavaa, että kaikki vanhat ja käytöstä poistuneet sanat eivät suinkaan edusta ylätyyliä, vaan saattavat olla esimerkiksi vanhoja rahvaanomaisia termejä. "Virvoitusjuoma" on hyvin tunnettu esimerkki nykyäänkin käytössä olevasta käsitteestä, jossa on säilynyt ylätyylinen sävy.

Lähteet

muokkaa
  • Mikkola, Anne-Maria: Äidinkieli ja kirjallisuus. Kurssivihko 5, Teksti, tyyli ja konteksti. (Painos:1.-6. p.) Helsinki: Sanoma Pro, 2013. ISBN 978-952-63-1600-0

Viitteet

muokkaa
  1. ÄI4 - Teksti, tyyli ja konteksti Otavan Opisto, Internetix, viitattu 4.11.2017, Archive.org