Katso myös: Homo, hömö, homo-

Adjektiivi

muokkaa

homo (1)

  1. (puhekieltä) homoseksuaalinen; homoseksuaaleihin liittyvä (usein muuntuu homo-yhdysosaksi seuraavaan substantiiviin)
    Niko kuuntelee homoa musiikkia eikä hänen vaatteensa ole yhtään vähemmän homoja.
    Homolla on homoja kavereita.
    Jotenkin se tyyppi on erilainen kuin muut ja kyllä mä sitä homona tyyppinä pidän.
  2. (slangia, teini-ikäisten kielenkäytössä) surkea, huono
    Se on ihan homo peli.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈhomo/
  • tavutus: ho‧mo

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo (1)

  1. miespuolinen homoseksuaali
    Siellä oli paljon homoja ja lesboja.
  2. homoseksuaali yleisesti, mies tai nainen
    Nykyään puhutaan homojen oikeuksista.
    heterot ja homot
  3. (alatyyliä, halventava) henkilö, jota puhuja loukkaamistarkoituksessa väittää homoseksuaaliksi
    Joku homo tuli ja alko lyömää, mut vedin sitä turpaa.
    Painu, homo, vittuun!
    Vitun homo!

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi homo homot
genetiivi homon homojen
partitiivi homoa homoja
akkusatiivi homo;
homon
homot
sisäpaikallissijat
inessiivi homossa homoissa
elatiivi homosta homoista
illatiivi homoon homoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi homolla homoilla
ablatiivi homolta homoilta
allatiivi homolle homoille
muut sijamuodot
essiivi homona homoina
translatiivi homoksi homoiksi
abessiivi homotta homoitta
instruktiivi homoin
komitatiivi homoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo homo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • homo Kielitoimiston sanakirjassa
  • homo Suomen murteiden sanakirjassa
  • homo Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 34, 243, 1813 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Arpitaani

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo m.

  1. mies

Englanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo (monikko homos)

  1. (halventava) homo, hinttari

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Esperanto

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo

  1. ihminen

Liittyvät sanat

muokkaa

Hollanti

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo m. (monikko homo's)

  1. homo

Substantiivi

muokkaa

homo

  1. ihminen, ihmisolento, henkilö

Latina

muokkaa

Substantiivi

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi homō hominēs
akkusatiivi hominem hominēs
genetiivi hominis hominum
datiivi hominī hominibus
ablatiivi homine hominibus

homō m. (3)

  1. ihminen

Pohjoissaame

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

homo

  1. homo

Tokelau

muokkaa

homo

  1. kasvaa

Substantiivi

muokkaa

homo

  1. homo