vaan
Suomi
muokkaaKonjunktio
muokkaavaan
- (rinnastuskonjunktio) ilmaisee vastakohtaisuutta tai edellä kerrotusta poikkeavaa
- Matkanteko ei silti nopeutunut vaan päinvastoin hidastui.
- Sovintoon ei päästy, vaan tilanne kärjistyi entisestään.
- En minä vaan hän.
- (murteellinen) kerrottua rajoittava sana; mutta
- Mene käväisemään siellä, vaan älä jää sinne kovin pitkäksi aikaa.
- Älä vaan lue venäläisiä nettilehtiä, ettet saa sieltä disinformaatiota!
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈʋɑːn/
- tavutus: vaan
Käännökset
muokkaaAdverbi
muokkaavaan
- (puhekieltä) vain
- Me käveltiin vaan vähän matkaa.
Huomautukset
muokkaa- Kahta kokonaista päälausetta erottaessaan vaan-sanan edelle tulee aina pilkku.
- Kun vaan-sanalla alkava jakso ei ole kokonainen päälause, pilkkua ei tarvitse mutta voi laittaa.
Etymologia
muokkaaSanan alkuperästä on useita vaihtoehtoisia selityksiä ja se liittyy läheisesti vain-sanaan. Kummankin sanan merkityksen kehitys on lähtenyt adverbista, joka on merkinnyt ’ainoastaan’. Lauseen en syö vaan juon merkitys on siten ollut jotakin sellaista kuin ’en syö, ainoastaan juon’, josta ’en syö, sen sijaan juon’.[1]
Yhden teorian mukaan sana olisi yksikön instruktiivi vaka-sanasta.[2]
Toisen selityksen mukaan se on yksikön instruktiivi vaja-sanasta, jolloin samoissa yhteyksissä esiintyvä vain-sana olisi mahdollista tulkita saman sanan monikon instruktiiviksi.[3]
Kolmannen selityksen mukaan sana on vaiva-sanan epäsäännöllinen ja lyhentynyt instruktiivi.[4]
Neljännen vaihtoehdon mukaan sana on keskiaikainen germaaninen laina, esim. keskialasaksan wan ’vain, ainoastaan; paitsi, lukuun ottamatta; mutta, vaan; toki’.[5]
Mahdollista on myös, että sanassa yhdistyy useita eri alkuperää olevia muotoja.[6]
Käännökset
muokkaa
Ks. vain |
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (kerrottua rajoittava sana, yleiskieltä) mutta
Aiheesta muualla
muokkaa- vaan Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.