Ero sivun ”Heimo Riihimäki” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Päivitetään aakkostus |
wl, viitteinen |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Heimo Ilmari Riihimäki''' ([[17. tammikuuta]] [[1907]] [[Helsinki]] – [[17. marraskuuta]] [[1962]]) oli suomalainen arkkitehti ja taidemaalari. Riihimäen tunnetuin suunnittelutyö arkkitehtina oli hänen yhdessä [[Viljo Revell]]in ja [[Niilo Kokko| Niilo Kokon]] kanssa Helsingin ydinkeskustaan ideoima ja suunnittelema [[Lasipalatsi]], joka oli tarkoitettu tilapäiseksi rakennukseksi mutta tuli edustamaan Helsingin 1930-luvun funkkista, kun sen purku-uhka aikoinaan väistyi julkisen keskustelun ja asiantuntijoiden näkemysten ansiosta. |
'''Heimo Ilmari Riihimäki''' ([[17. tammikuuta]] [[1907]] [[Helsinki]] – [[17. marraskuuta]] [[1962]]) oli suomalainen arkkitehti ja taidemaalari. Riihimäen tunnetuin suunnittelutyö arkkitehtina oli hänen yhdessä [[Viljo Revell]]in ja [[Niilo Kokko| Niilo Kokon]] kanssa Helsingin ydinkeskustaan ideoima ja suunnittelema [[Lasipalatsi]], joka oli tarkoitettu tilapäiseksi rakennukseksi mutta tuli edustamaan Helsingin 1930-luvun funkkista, kun sen purku-uhka aikoinaan väistyi julkisen keskustelun ja asiantuntijoiden näkemysten ansiosta. |
||
Riihimäen vanhemmat olivat junan pakkamestari Juho Riihimäki ja Aino Maria o.s. Kreula. Hänen puolisonsa oli lausuntataiteilija [[Kastehelmi Karjalainen]]. |
Riihimäen vanhemmat olivat junan pakkamestari Juho Riihimäki ja Aino Maria o.s. Kreula. Hänen puolisonsa oli lausuntataiteilija [[Kastehelmi Karjalainen]]. Kotitalousopettaja, tietokirjailija ja kuvataiteilija [[Irma Sarje]] oli puolestaan Heimo Riihimäen sisar.<ref name="kb">{{Kansallisbiografia |id = 8873 |nimi = Sarje, Irma (1917–2001) |tekijä = Salo, Ulla-Maija|ajankohta = 9.10.2006 | viitattu = 26.6.2024}}</ref> |
||
Riihimäki toimi Kotkan kaupunginarkkitehtina 1940–1947, [[Kupittaan Savi]] Oy:n taiteellisena johtajana 1948–1949, Turun kaupungin rakennustarkastajana vuodesta 1949. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli Turussa 1946. Hän osallistui moniin näyttelyihin 1940-luvulta alkaen. Muistonäyttely oli 1970 [[Wäinö Aaltosen museo]]ssa, syntymän satavuotisnäyttely Lasipalatsin näyttelytilassa 2007. |
Riihimäki toimi Kotkan kaupunginarkkitehtina 1940–1947, [[Kupittaan Savi]] Oy:n taiteellisena johtajana 1948–1949, Turun kaupungin rakennustarkastajana vuodesta 1949. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli Turussa 1946. Hän osallistui moniin näyttelyihin 1940-luvulta alkaen. Muistonäyttely oli 1970 [[Wäinö Aaltosen museo]]ssa, syntymän satavuotisnäyttely Lasipalatsin näyttelytilassa 2007. |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
*[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/1820.htm Kuvataiteilijamatrikkeli] |
*[http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/1820.htm Kuvataiteilijamatrikkeli] |
||
*Jukka Yli-Lassila: Lasipalatsin arkkitehti palasi kotiin. Helsingin Sanomat 6.4.2007 s. C4 |
*Jukka Yli-Lassila: Lasipalatsin arkkitehti palasi kotiin. Helsingin Sanomat 6.4.2007 s. C4 |
||
===Viitteet=== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
Nykyinen versio 26. kesäkuuta 2024 kello 07.30
Heimo Ilmari Riihimäki (17. tammikuuta 1907 Helsinki – 17. marraskuuta 1962) oli suomalainen arkkitehti ja taidemaalari. Riihimäen tunnetuin suunnittelutyö arkkitehtina oli hänen yhdessä Viljo Revellin ja Niilo Kokon kanssa Helsingin ydinkeskustaan ideoima ja suunnittelema Lasipalatsi, joka oli tarkoitettu tilapäiseksi rakennukseksi mutta tuli edustamaan Helsingin 1930-luvun funkkista, kun sen purku-uhka aikoinaan väistyi julkisen keskustelun ja asiantuntijoiden näkemysten ansiosta.
Riihimäen vanhemmat olivat junan pakkamestari Juho Riihimäki ja Aino Maria o.s. Kreula. Hänen puolisonsa oli lausuntataiteilija Kastehelmi Karjalainen. Kotitalousopettaja, tietokirjailija ja kuvataiteilija Irma Sarje oli puolestaan Heimo Riihimäen sisar.[1]
Riihimäki toimi Kotkan kaupunginarkkitehtina 1940–1947, Kupittaan Savi Oy:n taiteellisena johtajana 1948–1949, Turun kaupungin rakennustarkastajana vuodesta 1949. Hänen ensimmäinen näyttelynsä oli Turussa 1946. Hän osallistui moniin näyttelyihin 1940-luvulta alkaen. Muistonäyttely oli 1970 Wäinö Aaltosen museossa, syntymän satavuotisnäyttely Lasipalatsin näyttelytilassa 2007.
Vastakohtana arkkitehtuurin funktionalismille taiteilijanuran tuotantoa leimasivat kolorismi ja ekspressiivisyys. 1950-luvun lopulla hän alkoi kokeilla litografiaa. Näiden töiden kuolemanaiheen taustalla oli sairastuminen leukemiaan. Vuoden 2007 näyttely Lasipalatsissa oli koottu juuri näistä viimeisten vuosien töistä. Näyttelyn kuratoi Riihimäen sisarenpoika taiteilija Kimmo Sarje.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvataiteilijamatrikkeli
- Jukka Yli-Lassila: Lasipalatsin arkkitehti palasi kotiin. Helsingin Sanomat 6.4.2007 s. C4
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Salo, Ulla-Maija: Sarje, Irma (1917–2001) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kimmo Sarje: Heimo Riihimäki. Tiede & edistys 3/2004