Ero sivun ”Suojaväri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti: de:Tarnung (Biologie) on hyvä artikkeli |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Bristol.zoo.dead.leaf.mantis.arp.jpg|thumb |
[[Tiedosto:Bristol.zoo.dead.leaf.mantis.arp.jpg|thumb|''[[Deroplatys desiccata]]'' -lajin [[rukoilijasirkka]] naamioituu lehtikarikkeen joukkoon.]] |
||
[[Tiedosto:Camouflage - geograph.org.uk - 332949.jpg|thumb|Värityksellään ruovikon sekaan maastoutuva [[sinisorsa]].]] |
|||
'''Suojaväri''' tarkoittaa joillakin [[eliö]]illä esiintyvää maastoutumiseen soveltuvaa väritystä, jolla ne voivat välttää muita huomaamasta niitä. Usein suojaväri on suojakeino [[saalistus|saalistajia]] vastaan. Pedolla suojaväri puolestaan estää saalista havaitsemasta sitä ja helpottaa näin saalistusta. Lumisilla alueilla valkea suojaväri on yleinen, kun taas rehevillä vihreillä alueilla monien lajien suojavärit ovat vihertäviä. Suojaväriin liittyy usein naamioivaa vaikutusta vahvistava kuviointi. |
'''Suojaväri''' tarkoittaa joillakin [[eliö]]illä esiintyvää maastoutumiseen soveltuvaa väritystä, jolla ne voivat välttää muita huomaamasta niitä. Usein suojaväri on suojakeino [[saalistus|saalistajia]] vastaan. Pedolla suojaväri puolestaan estää saalista havaitsemasta sitä ja helpottaa näin saalistusta. Lumisilla alueilla valkea suojaväri on yleinen, kun taas rehevillä vihreillä alueilla monien lajien suojavärit ovat vihertäviä. Suojaväriin liittyy usein naamioivaa vaikutusta vahvistava kuviointi. |
||
| Rivi 14: | Rivi 15: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* {{Commonscat-rivi|Animal camouflage}} |
|||
*[https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/11/tiedote-2007-09-18-15-03-55-119861 Väitös: Eläinten värit suojaavat monin tavoin] |
*[https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/11/tiedote-2007-09-18-15-03-55-119861 Väitös: Eläinten värit suojaavat monin tavoin] |
||
Versio 11. huhtikuuta 2013 kello 11.01
Suojaväri tarkoittaa joillakin eliöillä esiintyvää maastoutumiseen soveltuvaa väritystä, jolla ne voivat välttää muita huomaamasta niitä. Usein suojaväri on suojakeino saalistajia vastaan. Pedolla suojaväri puolestaan estää saalista havaitsemasta sitä ja helpottaa näin saalistusta. Lumisilla alueilla valkea suojaväri on yleinen, kun taas rehevillä vihreillä alueilla monien lajien suojavärit ovat vihertäviä. Suojaväriin liittyy usein naamioivaa vaikutusta vahvistava kuviointi.
Erityisesti hyönteisillä esiintyy erittäin monipuolisia ja kirkkaitakin suojavärejä. Jotkin lajit eivät suojaudu ainoastaan värityksellään, vaan ovat kehittyneet myös muodoltaan muistuttamaan erehdyttävästi esimerkiksi oksanpätkää tai kasvin lehteä. Jotkin kukissa vierailevia hyönteisiä saalistavat hämähäkkilajit voivat vaihtaa väriään kukan mukaan valkoiseksi tai keltaiseksi. Nilviäisistä mustekalat ja matelijoista kameleontit tunnetaan kyvystään vaihtaa väriään ympäristön mukaan.
Katso myös
Lähteet
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suojaväri Wikimedia Commonsissa
- Väitös: Eläinten värit suojaavat monin tavoin
