Ero sivun ”Carin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
lisää dewikistä |
|||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
'''Carin kieli''' (''Pū'') on [[austroaasialaiset kielet|austroaasialaisiin kieliin]] kuuluva kieli, jota noin 20 000 ihmistä puhuu äidinkielenään pääasiassa Pohjois-[[Nikobaarit|Nikobaareilla]] Carin saarella. Se on ylivoimaisesti tärkein seitsemästä [[nikobaarilaiset kielet|nikobaarilaiskielestä]], ja 37 000 Nikobaarien asukasta - maahanmuuttajat mukaan lukien - käyttää kieltä ''[[lingua franca]]na''. |
'''Carin kieli''' (''Pū'') on [[austroaasialaiset kielet|austroaasialaisiin kieliin]] kuuluva kieli, jota noin 20 000 ihmistä puhuu äidinkielenään pääasiassa Pohjois-[[Nikobaarit|Nikobaareilla]] Carin saarella. Se on ylivoimaisesti tärkein seitsemästä [[nikobaarilaiset kielet|nikobaarilaiskielestä]], ja 37 000 Nikobaarien asukasta - maahanmuuttajat mukaan lukien - käyttää kieltä ''[[lingua franca]]na''. |
||
Carin kieltä kirjoitetaan [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella aakkostolla]]. Raamatun käännös on vuodelta 1969 |
Carin kieltä kirjoitetaan [[latinalainen kirjaimisto|latinalaisella aakkostolla]]. Raamatun käännös on vuodelta 1969. |
||
== Kielioppi == |
|||
Car on [[VOS-kieli]] ja lievästi agglutinoiva. Siinä on melko monimutkainen sanojen loppu- ja sisäliitejärjestelmä ja erilliset genetiivit ja "kysyvät" muodot substantiiveille ja pronomineille. |
|||
Vaikka kieli on [[austroaasialaiset kielet|austroaasialainen kieli]] ja kaukaista sukua [[vietnamin kieli|vietnamille]] ja [[khmerin kieli|khmerille]], se muistuttaa typologisesti pikemminkin lähellä puhuttuja [[austronesialaiset kielet|austronesialaisia kieliä]], kuten [[niasin kieli|niasia]] ja [[atšeh’n kieli|atšehia]], joiden kanssa se muodostaa [[kieliliitto|kieliliiton]]. |
|||
Car on [[VOS-kieli]] ja lievästi agglutinoiva. Siinä on melko monimutkainen sanojen loppu- ja sisäliitejärjestelmä ja erilliset genetiivit ja "kysyvät" muodot substantiiveille ja pronomineille. Kielessä käytetään [[prepositio]]ita [[postpositio]]iden sijaan, ja substantiivilauseen tyypillinen rakenne on nomini - genetiivi ("talo isän"), adjektiivi - nomini ("suuri talo"), numeraali - nomini tai demonstratiivi - nomini. [[Suffiksi|Suffikseja]] käytetään paljon. Lukuja, sijamuotoja tai omistuksia ei ole, sukuja on kolme. [[Verbi|Verbeillä]] ei ole aikamuotoja, vaan erillinen aspektitaivutus. |
|||
== Äänteet == |
== Äänteet == |
||
| Rivi 157: | Rivi 160: | ||
* kale - 'rohkea' / kumle 'rohkeus' |
* kale - 'rohkea' / kumle 'rohkeus' |
||
{{Käännös|:en:Car language}} |
{{Käännös|:en:Car language|toinen sivu=:de:Car (Sprache)}} |
||
{{Austroaasialaiset kielet}} |
{{Austroaasialaiset kielet}} |
||
Versio 28. marraskuuta 2020 kello 16.17
| Car | |
|---|---|
| Oma nimi | Pū |
| Tiedot | |
| Alue | Nikobaarit (Intia) |
| Puhujia | 37 000 (2005) |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | nikobaarilaiset kielet |
| ISO 639-3 | caq |
Carin kieli (Pū) on austroaasialaisiin kieliin kuuluva kieli, jota noin 20 000 ihmistä puhuu äidinkielenään pääasiassa Pohjois-Nikobaareilla Carin saarella. Se on ylivoimaisesti tärkein seitsemästä nikobaarilaiskielestä, ja 37 000 Nikobaarien asukasta - maahanmuuttajat mukaan lukien - käyttää kieltä lingua francana.
Carin kieltä kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla. Raamatun käännös on vuodelta 1969.
Kielioppi
Vaikka kieli on austroaasialainen kieli ja kaukaista sukua vietnamille ja khmerille, se muistuttaa typologisesti pikemminkin lähellä puhuttuja austronesialaisia kieliä, kuten niasia ja atšehia, joiden kanssa se muodostaa kieliliiton.
Car on VOS-kieli ja lievästi agglutinoiva. Siinä on melko monimutkainen sanojen loppu- ja sisäliitejärjestelmä ja erilliset genetiivit ja "kysyvät" muodot substantiiveille ja pronomineille. Kielessä käytetään prepositioita postpositioiden sijaan, ja substantiivilauseen tyypillinen rakenne on nomini - genetiivi ("talo isän"), adjektiivi - nomini ("suuri talo"), numeraali - nomini tai demonstratiivi - nomini. Suffikseja käytetään paljon. Lukuja, sijamuotoja tai omistuksia ei ole, sukuja on kolme. Verbeillä ei ole aikamuotoja, vaan erillinen aspektitaivutus.
Äänteet
Konsonantit
| Labiaalit | Alveolaarit/ Retrofleksit |
Palataalit | Velaarit | Glottaalit | |
|---|---|---|---|---|---|
| Klusiilit | p | t | c | k | ʔ |
| Nasaalit | m | n | ɲ | ŋ | |
| Frikatiivit | f v | s | h | ||
| Tremulantit | ɾ ɽ | ||||
| Approksimantit | l | j |
- Alveolaarinen yksitäryinen tremulantti voidaan tyypillisesti pysäyttää. Ennen soinnitonta konsonanttia se on soinniton kuten [ᵗɾ], ja muualla se ilmaistaan soinnillisena äänteenä [ᵈɾ].
Vokaalit
| Etuvokaalit | Keskivokaalit | Takavokaalit | |
|---|---|---|---|
| Suppeat | i | ɨ | u |
| Puolisuppeat | e | ɤ | o |
| Puoliväljät | ɛ | ə | ɔ |
| Väljät | (æ) | a |
- /æ/ esiintyy vain englantilaisissa lainasanoissa.
- Vokaalit lyhenevät silloin, kun niiden jälkeen tulee /h/-äänne.
Sanasto
| Sana | Car | kantanikobaari |
|---|---|---|
| kuuma | taɲ | *taɲ |
| neljä | fɛːn | *foan |
| lapsi | kuːn | *kuːn |
| huuli | (minuh) | *manuːɲ |
| koira | ʔam | *ʔam |
| yö | hatəːm | *hatəːm |
| mies | koːɲ | *koːɲ |
| korva | naŋ | *naŋ |
| yksi | heŋ | *hiaŋ |
| vatsa | (ʔac) | *ʔac |
| aurinko | (tavuːj) | - |
| makea | (pacaːka) | - |
| ylivuoto | tareːci | *roac |
| nenä | mɛh | *moah |
| rinta | tɛh | *toah |
| yskiä | ʔɛhɛ | *ʔoah |
| käsivarsi | kɛl | *koal |
| sisällä, sisäpuoli | ʔɛl | *ʔoal |
| kyynärpää | sikɔŋ | *keaŋ |
Morfologia
Carin vanhalla AA-kausatiivilla on kaksi allomorfia, etuliite ha- yksitavuisissa vartaloissa, loppuliite -um- kaksitavuisissa.
- ɲa - 'syödä' / haɲaː 'ruokkia'
- pɯɲ - 'itkeä' / hapɯɲ-ɲɔː 'itkettää'
- kucik - 'olla maukas' / kumcik 'maultaan'
- kale - 'rohkea' / kumle 'rohkeus'
