Ero sivun ”Tanskan kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Tarkennettu luokka. |
|||
| Rivi 103: | Rivi 103: | ||
[[Luokka:Skandinaaviset kielet]] |
[[Luokka:Skandinaaviset kielet]] |
||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
[[Luokka:Färsaarten kielet]] |
|||
[[Luokka:Grönlannin kielet]] |
|||
Versio 2. joulukuuta 2021 kello 19.31
| Tanskan kieli | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi | det danske sprog |
| Muu nimi | dansk |
| Tiedot | |
| Alue | Tanska, Färsaaret, Grönlanti, Pohjois-Saksa (Schleswig-Holstein) |
| Virallinen kieli |
 Tanska  Färsaaret  Euroopan unioni Tunnustettu vähemmistökieli:  Grönlanti  Saksa |
| Puhujia | 6 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | Dansk Sprognævn[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
germaaniset kielet pohjoisgermaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | da |
| ISO 639-2 | dan |
| ISO 639-3 | dan |
Tanskan kieli (det danske sprog) on indoeurooppalaiseen kielikunnan pohjoisgermaaniseen haaraan kuuluva kieli. Se on läheistä sukua ruotsin ja norjan kielille.
Tanskan kieli on virallinen kieli Tanskassa ja toinen Färsaarten virallisista kielistä. Grönlannissa ja Saksan Schleswig-Holsteinissa puhutaan myös tanskaa ja se on siellä virallisesti suojeltu vähemmistökieli.
Erityispiirteitä
Piirteitä, jotka erottavat tanskan muista skandinaavisista kielistä:
- Vanhat spirantit ovat osittain säilyneet vokaalien jälkeen.
- Vanhat klusiilit /k/ ja /ɡ/ ovat säilyneet sanan alussa.
- ”stød” (suomen glottaaliklusiilia vastaava ”tauko”) vastaa ruotsin ja norjan musikaalista aksenttia
- kaikki konsonantit lausutaan lyhyinä
Tanskan aakkoset
Tanskassa käytetään latinalaisia aakkosia ja kolmea muuta kirjainta: Æ/æ, Ø/ø ja Å/å. Ennen vuoden 1948 reformeja aa:ta käytettiin å:n sijasta. Vanhoissa nimissä aa saattaa yhä esiintyä, jolloin se on aakkosjärjestyksessä samanarvoinen å:n kanssa.
Historiaa
Tanska ja ruotsi alkoivat erottautua muista skandinaavisista kielistä vuoden 1000 paikkeilla. Noihin aikoihin tapahtui seuraavia muutoksia:
- vanhoista diftongeista tuli monoftongeja (ai → e, au → ö/o, eu → ö)
- 3-sukujärjestelmästä siirryttiin 2-sukujärjestelmään
- substantiivien taivutus yksinkertaistui huomattavasti
Ruotsi ja tanska eriytyivät toisistaan 1500-luvulla , kun Raamattua alettiin kääntää kansankielille. Ruotsalainen Kustaa Vaasan Raamattu julkaistiin 1541, ja sen kääntäjät halusivat tarkoituksella kirjoittaa mahdollisimman puhtaalla ruotsin kielellä, jossa ei olisi tanskalaisia vaikutteita. Tanskan kirjakielen perusta oli Kristian III:n käännös, joka valmistui vuonna 1550.
Aikaisemmin tanskassa aloitettiin saksan tavoin jokainen substantiivi isolla alkukirjaimella[2].
Kieli oli toinen Grönlannin virallisista kielistä kunnes grönlannista tuli ainut virallinen kieli kansanäänestyksellä vuonna 2009.
Ääntäminen
Vaikka tanska kirjoitetussa muodossa muistuttaa suuresti ruotsia, sen ääntäminen poikkeaa ruotsin ääntämisestä monin tavoin. Ehkä suurimmat erot tulevat esiin klusiileissa /b/, /d/ ja /ɡ/, jotka lausutaan joskus klusiileina ja joskus spirantteina ja joskus jätetään ääntämättä kokonaan.
Tanskassa ruotsin ja norjan sävelaksenttia vastaa ”stød”. Se on saksan knacklautia ja suomen glottaaliklusiilia vastaava ”tauko”, joka syntyy kurkunpäässä äänihuulten sulkeutuessa nopeasti. Stød tulee sanoihin, jotka alkujaan (900-luvulla) olivat yksitavuisia.
Numerot
Tanskassa lukusanat eroaa muun muassa suomen ja ruotsin lukusanojen muodostamisesta. Ensinnäkin 20:n jälkeen ykkösluvut luetaan ennen kymmenlukuja, eli esimerkiksi 21 on en-og-tyve (yksi-ja-kaksikymmentä). Toisekseen 49:ään asti kantalukuna toimii kymmenen, kun taas 50:stä 99:ään 20. Tanskalaiselle siis 50 ei ole 5 × 10 vaan 2½ × 20selvennä.
Kielinäyte
»Alle mennesker er født frie og lige i værdighed og rettigheder. De er udstyret med fornuft og samvittighed, og de bør handle mod hverandre i en broderskabets ånd. »
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [3]
Lähteet
- ↑ dsn.dk Dansk Sprognævn. Viitattu 3.3.2012.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 8, s. 1102. Helsinki: Otava, 1964.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
- Danish 101 Learn Danish online (englanniksi)
