Ero sivun ”Naisten äänioikeus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:999:600:AF3C:5420:DC7B:408A:78E2) ja palautettiin versio 21851430, jonka on tehnyt Pietiboii
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
p Luokkafix
Rivi 31: Rivi 31:
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.thoughtco.com/international-woman-suffrage-timeline-3530479 | Nimeke = International Women's Suffrage Timeline: 1851-Present | Tekijä = Lewis, Jone Johnson | Ajankohta = 6.2.2020 | Julkaisu = ThoughtCo | Viitattu = 7.2.2020 | Kieli = {{en}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.thoughtco.com/international-woman-suffrage-timeline-3530479 | Nimeke = International Women's Suffrage Timeline: 1851-Present | Tekijä = Lewis, Jone Johnson | Ajankohta = 6.2.2020 | Julkaisu = ThoughtCo | Viitattu = 7.2.2020 | Kieli = {{en}}}}


[[Luokka:Nainen]]
[[Luokka:Naisten oikeudet]]
[[Luokka:Äänioikeus]]
[[Luokka:Äänioikeus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

Versio 7. huhtikuuta 2024 kello 17.08

Naisten äänioikeus.
Äänioikeutta naisille vaatineiden suffragettien mielenosoitus New Yorkissa vuonna 1912.
Ruotsissa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1919. Kuvassa mielenosoittajia Göteborgissa 1918.

Naisten äänioikeus on taloudellinen ja poliittinen uudistus, joka antaa naisille oikeuden äänestää. Äänioikeus ei kuitenkaan aina merkinnyt vaalikelpoisuutta eli naisten mahdollisuutta asettua ehdolle vaaleissa.

Uusi-Seelanti antoi ensimmäisenä naisille äänioikeuden vuonna 1893. Australiassa myönnettiin vuonna 1902 rajoitettu äänioikeus ja vaalikelpoisuus, jotka kuitenkin koskivat vain valkoista väestöä.[1]

Suomi antoi kolmantena maailmassa ja ensimmäisenä Euroopassa naisille äänioikeuden vuonna 1906 osana yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Samalla sallittiin naisille myös oikeus asettua ehdolle vaaleissa ja vuonna 1907 eduskuntaan valittiin maailman ensimmäiset naisparlamentaarikot.[2]

Neuvosto-Venäjällä naisten äänioikeus annettiin lokakuun vallankumouksessa vuonna 1917.[3]

Yhdysvalloissa naisten äänioikeus oli New Jerseyn osavaltion perustuslaissa jo vuonna 1776, mutta se kumottiin 1807. Myöhemmin naiset saivat äänioikeuden Yhdysvalloissa vuonna 1920.[4]

Ranskassa Pariisin kommuuni antoi naisille äänioikeuden 1871, mutta päätös kumottiin kommuunin kaatuessa.[5]

Euroopan maista Sveitsi antoi naisille äänioikeuden vasta vuonna 1971 ja Liechtenstein viimeisenä Euroopassa vuonna 1984.[4] Joissain Sveitsin kantoneissa naisten äänioikeus oli evätty 1990-luvun alkuun asti.[6]

Vuonna 2015 maailmassa ei ole käytännössä enää yhtäkään valtiota, jossa naisten äänioikeus olisi täysin kielletty lailla Saudi-Arabian annettua naisille vaalikelpoisuuden paikallisvaaleissa [7]. Tähän ei kuitenkaan lueta valtioita, joissa äänestyksiä ei yleisesti pidetä (eikä näin ollen miehilläkään ole oikeutta äänestää). Vatikaanin vaaleissa valittava paavi valitaan miesedustajien kesken uskonnollisista syistä.

Katso myös

Lähteet

  1. Australian suffragettes australia.gov.au. 5.3.2010. Arkistoitu 30.10.2013. Viitattu 30.11.2013. (englanniksi)
  2. Kananen, Anitta: Suomi valitsi maailman ensimmäiset naiskansanedustajat maaliskuu 2006. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 30.11.2013.
  3. Hardwick, Nicola-Ann: Reviewing the Changing Situation of Women in Russian Society E-International Relations. 20.12.2014. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  4. a b A World Chronology of the Recognition of Women's Rights to Vote and to Stand for Election Women's Suffrage – Inter-Parliamentary Union IPU. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  5. Why Women Attained Suffrage Late in France than in the United States? Özel Ege Lizesi[vanhentunut linkki]
  6. Switzerland's Long Way to Women's Right to Vote History of Switzerland. Viitattu 7.2.2020. (englanniksi)
  7. Leppänen, Mikko: Saudi-Arabiassa historialliset vaalit: Naiset pääsevät ensimmäistä kertaa äänestämään ja ehdokkaiksi Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2015.

Aiheesta muualla