Ero sivun ”Giorgia Meloni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kaljami (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
15 246 muokkausta
Laajennettu
 
Rivi 76: Rivi 76:
== Yksityiselämä ==
== Yksityiselämä ==
Meloni erosi lokakuussa 2023 pitkäaikaisesta puolisostaan tv-juontaja Andrea Giambrunosta. Kymmenisen vuotta yhdessä olleella parilla on yksi yhteinen lapsi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bc8b3dd5-3ed9-4646-8aeb-02a97ca70919|nimeke=Italian pääministeri eroaa puolisostaan, joka halusi ryhmäseksiä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-10-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Meloni erosi lokakuussa 2023 pitkäaikaisesta puolisostaan tv-juontaja Andrea Giambrunosta. Kymmenisen vuotta yhdessä olleella parilla on yksi yhteinen lapsi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/bc8b3dd5-3ed9-4646-8aeb-02a97ca70919|nimeke=Italian pääministeri eroaa puolisostaan, joka halusi ryhmäseksiä|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-10-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

== Kunnianosoituksia ==

* [[Tiedosto:FIN Order of the White Rose Grand Cross BAR.svg|55x55px]] [[Valkoisen ruusun ritarikunta]] (Suomi, 2023)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ritarikunnat.fi/ritarikunnat/annetut-kunniamerkit/vuonna-2023-annetut-kunniamerkit-forlanade-utmarkelsetecken-2023/vuonna-2023-ulkomaalaisille-annetut-kunniamerkit-utmarkelsetecken-forlanade-at-utlanningar-2023/|nimeke=Vuonna 2023 ulkomaalaisille annetut kunniamerkit – Utmärkelsetecken förlänade åt utlänningar 2023|julkaisu=Ritarikunnat|ajankohta=2023-05-12|viitattu=2024-04-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Nykyinen versio 28. huhtikuuta 2024 kello 22.16

Giorgia Meloni
Italian pääministeri
22.10.2022–
Presidentti Sergio Mattarella
Varapääministeri Antonio Tajani
Matteo Salvini
Edeltäjä Mario Draghi
Italian veljien puheenjohtaja
8. maaliskuuta 2014 –
Edeltäjä Ignazio La Russa
Italian nuorisoministeri
8. toukokuuta 2008 – 16. marraskuuta 2011
Pääministeri Silvio Berlusconi
Edeltäjä Giovanna Melandri
Seuraaja Andrea Riccardi
Kansanedustaja
28. huhtikuuta 2006 –
Henkilötiedot
Syntynyt15. tammikuuta 1977 (ikä 47)
Rooma, Italia
Lapset 1
Tiedot
Puolue Italian veljet (2012–)
Muut puolueet Vapauden kansa (2009–2012)
Alleanza Nazionale (1995–2009)
Italian sosiaalinen liike (1992–1995)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.giorgiameloni.it

Giorgia Meloni (s. 15. tammikuuta 1977 Rooma) on italialainen poliitikko, joka on toiminut Italian pääministerinä 22. lokakuuta 2022 lähtien.

Meloni toimi vuosina 2008–2011 Silvio Berlusconin hallituksessa nuorisoministerinä ja oli silloin Italian historian nuorin ministeri. Vuonna 2012 hän oli perustamassa Italian veljet -puoluetta, ja kaksi vuotta myöhemmin hän nousi puolueen johtoon. Vuoden 2022 vaaleissa Italian veljet sai vaalivoiton, ja Meloni nousi Italian pääministeriksi.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena mukaan politiikkaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meloni liittyi 15-vuotiaana uusfasistisen Italian sosiaalisen liikkeen nuorisojärjestöön.[1] Hänen kiinnostuksensa politiikkaan syntyi Italian niin sanotun ensimmäisen tasavallan romahtamisen aikoihin. Politiikan kentältä paljastui tuolloin laajaa korruptiota ja mafiakytköksiä. Elämäkerrassaan Meloni kirjoitti, että hän löysi sosiaalisen liikkeen nuorisojärjestöstä yhteisöllisyyttä militanttiryhmästä, jota usein kuvattiin mediassa pahaksi tai väkivaltaiseksi.[2] Myöhemmin Melonista tuli liikkeen seuraajan Kansallisen liiton opiskelijajärjestön johtaja.[3]

Berlusconin hallitukseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2006 portrait of Meloni for the Chamber of Deputies
Meloni vuonna 2006.

Meloni valittiin 2006 Italian edustajainhuoneeseen, jolloin hän jossain määrin korjasi aiempia lausuntojaan Benito Mussolinista. Hän oli aiemmin kehunut Mussolinia hyväksi poliitikoksi, joka teki kaikki Italian puolesta, mutta tultuaan valituksi parlamenttiin hän kertoi Mussolinin virheitä olleen rotulait, autoritaarisuus ja liittyminen toiseen maailmansotaan Hitlerin rinnalle.[4] Melonista tuli 2008 Silvio Berlusconin hallituksen nuorisoministeri ja samalla Italian historian nuorin ministeri.[1] Hän toimi ministerinä vuoteen 2011, jolloin hallitus oli pakotettu eroamaan Italian velkakriisin takia.[5] Vuonna 2009 hän oli ollut perustamassa Vapauden kansa -puoluetta, kun Berlusconin Forza Italia ja Kansallinen liitto yhdistyivät.[6]

Uusi puolue Italian veljet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Italian veljet

Meloni perusti vuonna 2012 EU-vastaisen liikemiehen Guido Crosetton kanssa Italian veljet -nimisen puolueen. Crosetto oli ensimmäinen puoluejohtaja, ja Meloni nousi puolueen johtoon vuonna 2014. Hänet oli valittu vuonna 2013 uudelleen edustajainhuoneeseen. Puolue oli saanut vaaleissa vain 4,4 prosenttia äänistä, mutta vuoden 2018 vaaleissa se sai kolme kertaa enemmän paikkoja. Meloni puolestaan valittiin parlamenttiin yhden paikan vaalipiiristä. Hän sai siellä 41 prosenttia äänistä.[5] Tämän jälkeen Meloni on pyrkinyt ohjaamaan puoluettansa ääriaatteista ja puhdistamaan sen uusfasistista imagoa.[2]

Italian veljet oli ainoa merkittävä puolue, joka jäi Mario Draghin johtaman koalitiohallituksen ulkopuolelle. Tämä auttoi Melonia laajentamaan kannattajakuntaansa,[2] sillä puolue on säilynyt ideologisesti ”puhtaana” muihin äärioikeiston puolueisiin verrattuna. Samalla monet keskusta-oikeistolaiset poliitikot ovat siirtyneet Italian veljiin. Meloni on näin saanut puolueelleen myös uskottavuutta.[7] Meloni on myös toiminut Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmän puheenjohtajana vuodesta 2020 lähtienlähde?.

Pääministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa Italian veljet voitti vaalit.[8] Melonin johtama hallitus nimitettiin 22. lokakuuta 2022, jolloin Melonista tuli Italian historian ensimmäinen naispääministeri.[9]

Pääministerinä Meloni on ottanut etäisyyttä äärioikeistoon ja pyrkinyt profiloitumaan konservatiivisena oikeistojohtajana esimerkkinä muille eurooppalaisille johtajille. Hän on myös lieventänyt EU-kriittisyyttään, sillä Italia tarvitsee EU:n rahoja uudistuksiinsa. Hän on ilmaissut tukensa Ukrainalle sen puolustautuessa Venäjän hyökkäykseltä, vaikka enemmistö italialaisista vastustaa aseapua. Toisaalta hänen on otettava huomioon myös puolueen fasismiin kallistuvat, jottei hän menettäisi heidän kannatustaan. Meloni on pääministerinä tiukentanut Italian suhtautumista maahanmuuttoon ja todennut, että maahanmuutto ei ole vastaus maan väestökriisiin, jossa väestö ikääntyy ja syntyvyys on laskussa. Melonin hallituksen politiikan keskiössä on ollut perinteisten perhearvojen puolustaminen, ja hän on nostanut lapsilisiä ja puhunut korkeamman syntyvyyden puolesta.[10]

Italian veljien kannatus on Melonin kaudella syyskuussa 2023 noussut 30 prosenttiin. Italialainen politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Cecilia Sottilotta huomauttaa, että vaikka Melonin ilmaisutapa on muuttunut institutionaalisemmaksi, arvot ovat yhä ennallaan.[10]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meloni erosi lokakuussa 2023 pitkäaikaisesta puolisostaan tv-juontaja Andrea Giambrunosta. Kymmenisen vuotta yhdessä olleella parilla on yksi yhteinen lapsi.[11]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Bernd Riegerl: Italy election: Who is Giorgia Meloni, the star of the far right? DW.com. 26.9.2022. Deutsche Welle. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Angela Giuffrida: God, family, fatherland - how Giorgia Meloni has taken Italy’s far right to the brink of power The Guardian. 17.9.2022. Guardian News & Media Limited. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Mark Lowen: Italy election: Who is Giorgia Meloni, the star of the far right? BBC News. 26.9.2022. BBC. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Meloni: Italy's far-right 'Christian mother' on brink of power France24. 21.9.2022. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b Lauren Boland: Explainer: Who is Giorgia Meloni, Italy's (soon to be) next prime minister? TheJournal.ie. 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Alberto Mingardi: Pandemic opens the door for an Italian conservative GIS Reports. 26.11.2020. Geopolitical Intelligence Services AG. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  7. ↑ David Broder: The mainstreaming of Giorgia Meloni 23.9.2022. Politico. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  8. ↑ Pekka Mykkänen & Ilmo Ilkka & Tommi Hannula: Alustavat tulokset: Ääri­oikeisto voitti Italian vaalit HS.fi. 26.9.2022. Sanoma. Viitattu 26.9.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Giorgia Melonista tulee Italian pääministeri Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 21.10.2022.
  10. ↑ a b Jenna Vehviläinen: Italiasta tuli kelpo kumppani, ja näin ”Euroopan vaarallisin nainen” Giorgia Meloni sen teki 25.9.2023. Yle.fi, uutiset.
  11. ↑ Italian pääministeri eroaa puolisostaan, joka halusi ryhmäseksiä www.iltalehti.fi. Viitattu 20.10.2023.
  12. ↑ Vuonna 2023 ulkomaalaisille annetut kunniamerkit – Utmärkelsetecken förlänade åt utlänningar 2023 Ritarikunnat. 12.5.2023. Viitattu 28.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Giorgia_Meloni&oldid=22356677”