Ragnar Stenberg
Ragnar Olof Jakob Stenberg (14. kesäkuuta 1887 Helsinki – 6. joulukuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen yleisurheilija[1] ja urheiluvaikuttaja.[2] Hän edusti Helsingin Unitasta[3] ja Ylioppilasvoimistelijoita[1].
Stenberg karsiutui Lontoon olympialaisissa 1908 alkuerissä 100 ja 200 metrin juoksuissa.[3] 100 metrillä hän oli alkueränsä viides.[4] SM-kilpailuissa hän saavutti 100 metrillä hopeaa 1907 ja 1909[5], 400 metrillä kultaa 1907 ajalla 54,7[6][7], 110 metrin aitajuoksussa kultaa 1907 ajalla 16,8 ja 1909 ajalla 16,3[8][7], pituushypyssä hopeaa 1907[9] ja kolmiloikassa pronssia 1907[10]. Lisäksi hän voitti Suomen-mestaruuden juoksujen moniottelussa 1907 ja 1909.[2]
Stenbergin ennätys 100 metrillä oli 10,9, 200 metrillä 23,6, 400 metrillä 52,4 ja 110 metrin aidoissa 16,2.[2] Stenbergin 400 metrin tulos, Helsingissä 31.8.1907 juostu 53,0 on matkan ensimmäinen tilastoitu Suomen ennätys. Lauri Pihkala paransi ennätyksen aikaan 52,7 vuonna 1910. [3] Stenberg hyppäsi yleisurheilun SM-kisoissa 3. elokuuta 1907 pituushypyssä 640, joka oli 2,5 cm parempi kuin voimassa ollut Suomen-ennätys. Uuno Railo kuitenkin hyppäsi myöhemmin samassa kilpailussa 649, joten Stenbergin tulosta ei ratifioitu Suomen-ennätykseksi.[11]
Stenberg oli ammatiltaan hammaslääkäri. Hän toimi SVUL:n yleisurheilujaoston puheenjohtajana vuosina 1914–1915 ja 1918–1922 sekä kuului IAAF:n hallitukseen vuodesta 1921 lähtien.[2]
Lähteet
- Hannus, Matti & Laitinen, Esa & Martiskainen, Seppo: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002. ISBN 951-96491-5-8
Viitteet
- ↑ a b Ragnar Stenberg Sports Reference.com. Arkistoitu 20.9.2011. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
- ↑ a b c d 400 metrin legendat Ragnar Stenberg www.kolumbus.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 25.10.2016.
- ↑ a b c Ragnar Stenberg Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Raevuori, Antero: Huippu-urheilun maailma 1, s. 10. WSOY, 1978.
- ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 174
- ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 181
- ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 446. Otava, 1970.
- ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 207
- ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 223
- ↑ Hannus, Laitinen, Martiskainen 2002, s. 227
- ↑ Helsingin Sanomat, 4.8.1907, s. 5. HS Aikakone. Viitattu 20.5.2020.