Aksel Törnudd
Aksel (Axel) Olof Törnudd (5. joulukuuta 1874 Tampere – 19. heinäkuuta 1923 Helsinki)[1] oli suomalainen musiikinopettaja ja säveltäjä.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Törnuddin vanhemmat olivat lääninrovasti Anders Oskar Törnudd ja Augusta Vilhelmina Rönnbäck ja puoliso vuodesta 1909 Fanny Maria Nyberg.[2] Ylioppilaaksi hän tuli vuonna 1893 ja valmistui 1898 Helsingin orkesterikoulusta ja musiikkiopistosta, jossa hän oli opiskellut sellonsoittoa ja musiikin teoriaa. Hän toimi kaksikymmentä vuotta Rauman seminaarin musiikin lehtorina vuosina 1899–1919. Vuonna 1919 Törnuddista tuli kouluhallituksen ensimmäinen laulunopetuksen tarkastajalähde?.
Törnudd on haudattu Helsinkiin Hietaniemen hautausmaalle.[3]
Taiteellinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sävellyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Törnudd sävelsi yhden sinfonian, juhlakantaatin, kamarimusiikkia sekä erityisesti mieskuorolauluja. Lisäksi hän sovitti kansanlauluja:lähde?
- Meripoikatte veis (sanat Hj. Nortamo)
- Satakunnan laulu (sanat Aino Voipio)
Mieskuorolauluja
- Ur den nya Grottesången
- Goternas sång
- Drömmen
- Tampereen Realilyseon Toverikunnan Marssi
- Kitkat, katkat
- Tuomittu katti
- Valke
- Ein Kuss von rotem Munde
- Prins Aladin af Lampan
Kantelettaren runoista (Prokko, Kirkonkäynti, Tuomittu katti, , Loitsu)
- Sinfonia Sisyfos
Törnuddin sävellyksistä Tuomittu katti on levytetty Viipurin Lauluveikot -mieskuoron levylle Te luulette meidän unohtaneen vuonna 2005.
Kirjallisia teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Törnudd kirjoitti useita laulun ja musiikinopetuksen oppikirjoja:
- Seminaarin lauluoppijakso, 1. vuosijakso. WSOY 1904, 2. painos 1921, 3. painos 1926
- Seminaarin lauluoppijakso, 2. vuosijakso. WSOY 1904, 2. painos 1921, 3. painos 1926
- Skaalat ja kaavat säestyksineen kansakoulunopettajien käytettäviksi. WSOY 1905
- Laulun opetusoppi, musiikin muoto-oppi ja soitinoppi : ohjeita opettajakokelaille ja kansakoulunopettajille. Otava 1907
- Musiikin historia pääpiirteissään : seminaareja ja musiikinharrastajia varten. Otava 1907, 2. painos 1923, 3. painos 1926, 4. painos 1930, 5. painos 1936, 6. painos 1943, 7. painos 1949
- Kansakoulun lauluoppi. WSOY 1913, 8. painos 1930
- Koulun laulukirja. WSOY 1913
- Koulun laulukirjan säestykset. WSOY 1914
- Koululaulun aakkoset. WSOY 1920
- Seminaarin lauluoppijakso. WSOY 1921
Käännöksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martin Wegelius: Länsimaisen musiikin historia pääpiirteissään kristinuskon alkuajoista meidän päiviimme. 1904
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Meteli.net: Aksel Törnudd
- Mieskuoro Sirkat: Aksel Törnudd
- Viipurin Lauluveikot -mieskuoron kotisivut
- Haapanen, Toivo: Suomen säveltaide, s. 137–138. Helsinki: Otava, 1940.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 521. Otava, Helsinki 1979.
- ↑ Pesola, Väinö: ”Axel Törnudd”, Suomen säveltäjiä, s. 328-336. (Toimittanut Sulho Ranta) Porvoo: WSOY, 1945.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 8.12.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Aksel Törnudd on Wikiaineistossa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
