Harjun seurakunta

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 3. syyskuuta 2024 kello 19.33 käyttäjän Zache-test (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 3. syyskuuta 2024, perustui tähän versioon.
Harjun seurakunta

tunnus

sijainti

Pispalan kirkko
Pispalan kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Tampereen hiippakunta
Rovastikunta Tampereen tuomiorovastikunta
Seurakuntayhtymä Tampereen seurakuntayhtymä
Pääkirkko Pispalan kirkko
Perustettu 1937
Jäsenmäärä 30 833[1] (2022)
– Osuus asukkaista 60,2 %[2]
Kirkollisvero 1,25 %
Kirkkoherra Tero Matilainen
Sivusto

Harjun seurakunta on Tampereella toimiva evankelis-luterilainen seurakunta. Seurakunta kuuluu Tampereen seurakuntayhtymään. Harjun seurakunta on Tampereen toiseksi suurin seurakunta, käsittäen koko läntisen Tampereen Pispalaa myöten, joka on seurakunnan itäinen raja. Vuoden 2013 alussa seurakuntaan kuului 31 908 jäsentä[3]. Seurakunnan kirkkoherrana on vuodesta 2022 lähtien toiminut Tero Matilainen.

Historiaa

Vuonna 1639 Harjun kappeli erotettiin Pirkkalan emäseurakunnasta. Uuteen seurakuntaan kuuluivat Pyhäjärven pohjoispuoliset kylät Pispalasta Villilään, Harjuntausta (Lielahti lähikylineen) ja Peräkunta eli nykyinen Ylöjärvi. Harjun kappeli jakoi kappalaisen yhdessä Ylöjärven kappelin kanssa. Kappalainen asui harjussa mutta hänellä oli apulainen, jonka asuinpaikka oli Ylöjärvi.[4]

Sekä kappeliseurakunnan että kirkon tiedetään olleen olemassa jo vuonna 1639.

Kappeliseurakunnastaan huolimatta harjulaiset olivat velvollisia osallistumaan emäseurakunnan kirkon ylläpitoon. Oma kirkko nousi Tohlopin kylään, maantien varteen ja markkinapaikan tuntumaan. Nykyisen Nokiantien varressa Raholassa olevalla kirkonpaikalla pidetään juhannusjumalanpalvelus ulkosalla kirkon peruskivien ja 1700-luvulla rakennetun Gadd-suvun hautakappelin vieressä.

Vuodet 1708–1749 olivat Harjun kappelin loistoaikaa, kunnes Ylöjärvi itsenäistyi kappeliseurakunnaksi ja Pirkkalan uusi kirkko päätettiin rakentaa Nokialle, jolloin vuonna 1839 päätettiin Harjun kappelin lakkauttamisesta. Pahoin rappeutunut kirkko purettiin, ja sen hirsistä rakennettiin koulu hautausmaan laitaan. Harjulaisten pääasialliseksi kirkoksi tuli Nokian kirkko.[4]

Pispalalaiset kaipasivat omaa kirkkoa, jonka suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Wivi Lönn, ja Pispalan rukoushuone valmistui 1908.

Tampereen kaupunkiin Harjun alue liitettiin Lielahtea lukuun ottamatta 1937 ja samalla perustettiin Harjun seurakunta. Lielahtelaisista tuli alueliitoksen myötä harjulaisia 1950.

Rukoushuone korjattiin arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaan ja kirkon yhteyteen rakennettiin myös kellotapuli.

Kirkot

Pispalan kirkko.

Seurakunnassa on kolme kirkkoa.

Pispalan kirkko

Kun Pispalan puinen kirkko paloi kynttilänpäivänä 1968, päätettiin rakentaa uusi kirkko 1949 valmistuneen arkkitehti Bertel Strömmerin piirtämän seurakuntatalon laajennukseksi. Vuonna 1971 valmistunut kirkko sijaitsee seurakuntatalon takana, ja sen on suunnitellut arkkitehti Jaakko Ilveskoski.

Kirkon sisätilaa hallitsevat puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva ja taidokkain puuleikkauksin koristeltu saarnastuoli, johon on merkitty vuosiluku 1660, jotka olivat jo Harjun kappelikirkossa (1639–1858).

Vuonna 2011 Pispalan kirkossa otetaan käyttöön Gottfried Silbermann -tyyliset barokkiurut, jotka on rakentanut Urkurakentamo Martti Porthan. Niissä on 23 äänikertaa.[5]

Lielahden kirkko

Lielahden kirkko.

Lielahti kuului vuoteen 1950 asti Ylöjärveen. Harjuun liittymisen jälkeen Enqvistin tehtaalta ostetulle tontille rakennettiin punatiilinen, arkkitehti Pentti Turusen suunnittelema seurakuntatalo, jonka sisätilan valoisaan kauneuteen ihastuneena piispa Eelis Gulin vihki tilan kirkoksi huhtikuussa 1961.

Tesoman kirkko

Arkkitehti Olavi Suvitien suunnittelema kirkko vihittiin käyttöönsä helluntaina 1978.[6] Hajanainen, 30 000 asukkaan Harjun seurakunta sai kipeästi tarvitsemansa monipuolisen toimintapisteen keskelle Tesoman lähiötä. Ennen tätä seurakuntalaiset käyttivät Pispalan kirkkoa, jonne Tesomalta on matkaa viitisen kilometriä itään.

1980-luvun ilmiöitä Harjussa olivat mm. Via Dolorosan, elämyksellisen Kristuksen kärsimystien syntyminen Tesoman kirkkoon. Kulkue kiertää kirkon sisätiloissa.

Tapahtumia

Harjun evankelis-luterilainen seurakunta osallistuu mm. asunnottomien yöhön 17. lokakuuta.

Kirkkoherrat

Lähteet

  1. ↑ Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 15.8.2023.
  2. ↑ Kirkkoon kuuluvuus 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 15.8.2023.
  3. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=60&TYPE=HTML&LANG=FI
  5. ↑ Antti Lehmusvirta: Tampereen ensimmäiset barokkiurut Pispalaan. Aamulehti, 22.6.2011, s. A13.
  6. ↑ Marja Aaltio: Kouluja, koteja ja yksi kirkko. Aamulehti, 5.6.2011, s. B18.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harjun_seurakunta&oldid=22612878”