RT

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 20. syyskuuta 2024 kello 04.42 käyttäjän 37.33.128.246 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katsottu versio tästä sivusta, joka hyväksyttiin 20. syyskuuta 2024, perustui tähän versioon.
Tämä artikkeli käsittelee venäläistä mediaa. Muista merkityksistä, katso Rt (täsmennyssivu).
RT
Lähetykset alkoivat 10. joulukuuta 2005
Omistaja valtiollinen voittoa tuottamaton organisaatio ANO TV-Novosti
Maa Venäjä
Pääkonttori Zubovski bul. d.4, str. 1, Moskova
Kotisivu rt.com
Saatavuus
Satelliitti
ASTRA 19.2E MPEG4/HD: 11377 V
DVB-S:11538 V
TV-Novosti
Yritysmuoto voittoa tuottamaton organisaatio (ANO)
Avainhenkilöt Margarita Simonjan (päätoimittaja)
Kotipaikka Zubovski bul. d.4, str. 1, Moskova, Venäjä[1]
Toiminta-alue erityisesti ulkomaat
Toimiala joukkotiedotus
Tuotteet RT-televisiokanava ja -verkkosivusto, sosiaalisen median kautta tapahtuva ohjelmajakelu (kuten YouTube)
Henkilöstö noin 2 000
Omistaja Venäjän valtion rahoittama joukkotiedotusväline, budjettitukea (2014):
Nousua 11,871 mrd. RUB (noin 262 milj. EUR)[2][3]

RT (aiemmin Russia Today) on kansainvälisesti näytettävä venäläinen tv-uutiskanava, joka tarjoaa englannin-, saksan-, espanjan- ja arabiankielisiä uutisia Venäjältä ja maailmalta. Merkittävän osa kanavan vieraskielisen ohjelmatoiminnan rahoituksesta kustantaa Venäjän valtio.[4]

Historia

RIA Novostin perustama kanava aloitti toimintansa 10. joulukuuta 2005. Englanninkielisen toimituksen rinnalle perustettiin 4. toukokuuta 2007 toimintansa aloittanut arabiankielinen Rusiya Al-Yaum. Sittemmin seurasi myös espanjankielinen toimitus.

Syyskuussa 2021 RT:n saksankielinen palvelu RT Deutsch nousi suosituimmaksi saksankieliseksi mediasisällön tuottajaksi. Suomen Kuvalehden mukaan RT tukee Vaihtoehto Saksalle -puoluetta ja vastustaa koronarokotteita. RT:n rokotevastaista YouTube-videota katsottiin yli miljoona kertaa.[5]

Venäjän hyökkäyksen jälkeen RT American jakelijat hylkäsivät kanavan, jonka jälkeen se sulki neljä toimistoaan, erotti henkilöstönsä ja lopetti toimintansa[6].

Saksankielinen RT DE käynnistyi vuonna 2021 serbialaisen toimiluvan avulla, mutta Saksan viranomaiset eivät toisen maan toimilupaa tunnustaneet ja kanava suljettiin 2022.[7][8]

Toiminta

Kanavalla on myös venäjänkielistä tuotantoa. Televisiokanavan mukaan sillä on yhteensä 22 toimipistettä kaikkiaan 19 eri maassa tai territoriossa. Ulkomaantoimipaikka on esimerkiksi Berliinissä, Lontoossa, New Yorkissa, Washingtonissa, Gazassa, Kairossa ja Bagdadissa. Vuonna 2010 RT:ssä työskenteli 2 000 henkilöä.[9]

Kanava näkyy noin 644 miljoonalle ihmiselle yli sadassa maassa. Yhtiön mukaan se tavoittaa maailmanlaajuisesti yli 28 prosenttia kaikista kaapelitelevision tilaajista ja on saatavilla yli 2,7 miljoonassa hotellihuoneessa.milloin?[10]

Televisiokanava RT:n taustaorganisaatio on valtion tukema, epäkaupallinen organisaatio ANO TV-Novosti (ven. Автономная некоммерческая организация ”ТВ-Новости”, Avtonomnaja nekommertšeskaja organizatsija TV-Novosti), joka on hallinnollisesti erillään FGUP Rossija segodnja -mediakonsernista. Näiden organisaatioiden katuosoite on kuitenkin sama (Zubovski bul. 4, rak. 1, Moskova).[1][11][12] Sama päätoimittaja Margarita Simonjan vastasi ainakin vuoden 2014 aikana sekä televisiokanava RT:n että Rossija segodnja -mediatalon toimituksellisesta sisällöstä.[13][14]

RT:n sisarorganisaatio on Saksassa toimiva videotoimisto Ruptly.[15]

Kritiikki

Muun muassa Toimittajat ilman rajoja -järjestö,[16] Yle, Helsingin Sanomat,[17][18] saksalainen Der Spiegel,[19][20] brittiläiset The Guardian[21] ja The Independent[22] sekä Al Jazeera[23] ovat syyttäneet RT:tä Kremlin propagandan levittämisestä.[24][25][26][27] The Economist -lehden Eastern approaches -blogi on syyttänyt RT:tä salaliittoteorioiden levittämisestä.[28]

Kiellot ja sensuuri

YouTube poisti RT:n sisällöt ja kanavat kokonaan 28. syyskuuta 2021. YouTube uutisoi kanavien rikkoneen palvelun vääriä COVID-tietoja koskevaa käytäntöä, sekä yleisiä käyttöehtoja.[29]

RT kiellettiin Ukrainassa vuonna 2014[30] sekä Latviassa[31] ja Liettuassa 2020.[32] Syyskuussa 2017 Yhdysvaltain oikeusministeriö pakotti kanavan rekisteröitymään ”ulkomaiseksi agentiksi”.[33] Twitter merkitsee RT:n viestit merkinnällä ”state-affiliated media”.[34] Euroopan unioni kielsi Venäjän Ukrainaan 2022 tekemän hyökkäyksen jälkeen RT:n toiminnan unionin alueella.[35]

Esteiden kierto

Maaliskuussa 2022 RT:n, Sputnikin ja muiden Kremliin kytköksissä olevien tahojen julkaisut levisivät sosiaalisessa mediassa tehokkaasti. Siksi myös Youtube, Twitter ja Tiktok alkoivat rajoittaa RT:n ja Sputnikin toimintaa palvelussaan. Kieltojen jälkeen Venäjän viestiä levittivät Venäjän ulkomaan­edustustot sekä Kremlin rahoittamat juontajat ja toimittajat. RT levitti viestiään aluksi verkon vähemmän moderoiduilla videokanavilla, mutta palasi sitten YouTubeen, jossa sen tapana on perustaa uusi kanava toisella nimellä ja levittää sanomaansa nopeasti, kunnes ylläpito huomaa ja sulkee kanavan, jonka jälkeen RT avaa palveluun uuden kanavan. [36]

Kanava muissa medioissa

Venäjän parlamentin jäsen ja liberaalidemokraattien johtaja Vladimir Žirinovski uhkaili duuman lehdistötilaisuudessa Itä-Ukrainan kriisin aikaan vuonna 2014 raskaana olevaa RT:n toimittajaa ja kehotti alaistaan raiskaamaan tämän. Toimittaja yritti kysyä, onko tämä kaavaillut vastavuoroisia pakotteita Ukrainaa kohtaan. Tapausta pidettiin törkeänä, sillä Žirinovski kehotti avoimeen väkivaltaan duuman seinien sisällä.[37]

  • Televisiokanava RT:n kevyttä lähetyskalustoa Moskovassa (2008).
    Televisiokanava RT:n kevyttä lähetyskalustoa Moskovassa (2008).
  • Televisiokanavaan tutustuva Dmitri Medvedev ja päätoimittaja Margarita Simonjan (2010).
    Televisiokanavaan tutustuva Dmitri Medvedev ja päätoimittaja Margarita Simonjan (2010).

Lähteet

  1. ↑ a b Avtonomnaja nekommertšeskaja organizatsija TV-Novosti. tv-novosti.mpi.ru. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 27.8.2014. (venäjäksi)
  2. ↑ Federalnyi mediabjudžet: Skolko polutšat gosSMI v 2014 gody (Vuoden 2014 budjettituesta medialle) 26.11.2013. lenizdat.ru. Viitattu 27.8.2014. (venäjäksi)
  3. ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 45,3246 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Postanovlenije Pravitelstva Rossijskoi federatsii ot 18 dekabrja 2010 g. N 1056 g. Moskva "Ob utverždenii Pravil predostavlenija iz federalnogo bjudžeta subsidi avtonomnoi nekommertšeskoi organizatsii "TV-novosti". (Venäjä hallituksen päätös 18.12.2010 federaation budjettituesta ANO TV-novostille) 27.12.2010. Rossiskaja gazeta, rg.ru. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 27.8.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ Horelli, Mika: Kremlin äänitorvi RT Deutsch nousi somen suosituimmaksi mediaksi Saksassa – Venäjän aktiivisuus on moninkertaistunut vaalien alla Suomen Kuvalehti. 8.9.2021.
  6. ↑ Oliver Darcy: RT America ceases productions and lays off most of its staff | CNN Business CNN. 3.3.2022. Viitattu 24.11.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Russia's RT blocked by German regulators – DW – 02/02/2022 dw.com. Viitattu 24.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ German regulators say RT lacks broadcast license – DW – 12/17/2021 dw.com. Viitattu 24.11.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Russia Today courts viewers with controversy Russia Beyond the Headlines, rbth.com. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  10. ↑ RT – General info. RT, rt.com. Arkistoitu 27.8.2014. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  11. ↑ RT, Russia Today (ANO TV-Novosti). Jandeks, Moi Krug, moikrug.ru. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 27.8.2014. (venäjäksi)
  12. ↑ Ukaz o merah po povyšeniju effektivnosti dejatelnosti gosudarstvennih SMI ("Asetus toimista valtion mediayhtiöiden toiminnan tehostamiseksi") 9.12.2013. Venäjän presidentinhallinto, kremlin.ru. Viitattu 27.8.2014. (venäjäksi)
  13. ↑ Erosi suorassa lähetyksessä - Kohutoimittajan tyly tilitys: "Olin Putinin pelinappula" 22.3.2014. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 27.8.2014. (suomeksi)
  14. ↑ RT editor Simonyan to head Kremlin-backed news agency 31.12.2013. BBC, bbc.com. Viitattu 27.8.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Aro, Jessikka: Emilia Seikkanen pääsi Berliinissä töihin trendikkääseen media-alan yritykseen – pian hän tajusi olevansa osa Venäjän maailmanlaajuista vaikuttamisverkostoa Yle Uutiset. 6.3.2021. Viitattu 6.3.2021.
  16. ↑ Prokunin, Nikita & Kozenko, Andrey: Reporters Without Borders Don’t Fancy Russia Today. Kommersant. 21.10.2005. Arkistoitu 7.12.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Vuoripuro, Verna: Propagandasta tunnettu venäläiskanava vetäytyi radiolupa­neuvotteluista. Helsingin Sanomat. 14.8.2014. Arkistoitu 26.8.2014.
  18. ↑ Koponen, Kalle: Yle: Venäjän RT-yhtiön radio pyrkii Helsinkiin. Helsingin Sanomat. 13.8.2014. Arkistoitu 14.8.2014.
  19. ↑ Using Stalin To Boost Russia Abroad Der Spiegel. 20.11.2007. Viitattu 13.6.2012. (englanniksi)
  20. ↑ Bidder, Benjamin: Putin Fights War of Images and Propaganda with Russia Today Channel Spiegel. 13.8.2013. Viitattu 14.8.2013. (englanniksi)
  21. ↑ Harding, Luke: Russia Today launches first UK ad blitz The Guardian. 18.12.2009. Viitattu 13.6.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Walker, Shaun: Assange takes chat-show job with state-funded Russian TV The Independent. 26.1.2012. (englanniksi)
  23. ↑ Sousa, Ann De: News channel or propaganda tool? Al-Jazeera. 26.1.2012. Arkistoitu 2.2.2012.
  24. ↑ Ioffe, Julia: What Is Russia Today? – The Kremlin's propaganda outlet has an identity crisis Columbia Journalism Review. Syyskuu 2010. (englanniksi)
  25. ↑ New Global TV Venture to Promote Russia VOANews. 28.10.2009. (englanniksi)
  26. ↑ Kramer, Andrew E.: Russian Cable Station Plays to U.S. The New York Times. 22.8.2010.
  27. ↑ Kirchick, James: Pravda on the Potomac (page 2) The New Republic. 18.2.2009. (englanniksi)
  28. ↑ E.L.: Russia Today goes mad – Airwaves wobbly The Economist. 6.7.2010. Viitattu 13.6.2012. (englanniksi)
  29. ↑ YouTube deletes RT's German YouTube channels after COVID misinformation strike  Deutsche Welle . 28.9.2021 . Viitattu 25.3.2022. (englanniksi)
  30. ↑ Ukraine bans Russian TV channels for airing war 'propaganda' Reuters. 19.8.2014. (englanniksi)
  31. ↑ Anstrate, Vita: Kremlin propaganda channel “RT” banned in Latvia LSM.lv. 30.6.2020. (englanniksi)
  32. ↑ Jačauskas, Ignas & Beniušis, Vaidotas: Radijo ir televizijos komisija uždraudė Lietuvoje retransliuoti RT programas Lietuvos nacionalinis radijas ir televizija. 8.7.2020. (liettuaksi)
  33. ↑ Chappell, Bill: TV Company Linked To Russia's RT America Registers As Foreign Agent In U.S. npr.org. 14.11.2017. (englanniksi)
  34. ↑ Culliford, Elizabeth: Twitter labels state media, government officials' accounts Reuters. 6.8.2020. (englanniksi)
  35. ↑ Jälleen uusia Venäjä-pakotteita tuli voimaan – EU kieltää Russia Todayn ja Sputnikin toiminnan Yle Uutiset. 2.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  36. ↑ Venäjän vaikuttaminen | Venäjän propaganda tihkuu Yhdysvaltain julkisuuteen – Näin Tucker Carlson ja muut kommentaattorit kääntävät amerikkalaisia Putinin puolelle Helsingin Sanomat. 24.11.2023. Viitattu 24.11.2023.
  37. ↑ Vladimir Zhirinovski uhkaili raskaana olevaa toimittajaa raiskauksella. Helsingin Sanomat. 19.4.2014. Arkistoitu 19.4.2014. Viitattu 19.4.2014.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=RT&oldid=22645345”