Ólafur Ragnar Grímsson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ólafur Ragnar Grímsson
Islannin 5. presidentti
Pääministeri Davíð Oddsson
Halldór Ásgrímsson
Geir Haarde
Jóhanna Sigurðardóttir
Sigmundur Davíð Gunnlaugsson
Sigurður Ingi Jóhannsson
Edeltäjä Vigdís Finnbogadóttir
Seuraaja Guðni Thorlacius Jóhannesson
Henkilötiedot
Syntynyt14. toukokuuta 1943 (ikä 81)
Ísafjörður, Islanti
Ammatti poliitikko
Puoliso Guðrún Katrín Þorbergsdóttir (1974–1998)
Dorrit Moussaieff (2003–)
Tiedot
Puolue Kansan liitto
Uskonto Islannin kirkko
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Ólafur Ragnar Grímsson (s. 14. toukokuuta 1943 Ísafjörður) on Islannin viides presidentti, joka oli virassa 1996–2016. Hänet valittiin uudelleen vuosina 2000, 2004, 2008 ja 2012.

Ólafur aloitti poliittisen uransa keskustalaisessa Edistyspuolueessa, mutta siirtyi myöhemmin vasemmistolaiseen Kansan liittoon. Kansan liiton puheenjohtajana hän toimi 1987–1995 ja valtiovarainministerinä 1988–1991.

Joulukuussa 2009 Islannin parlamentti Allting hyväksyi 3,8 miljardin euron korvaukset Britannialle ja Alankomaille Icesave-pankin kaatuessa menetetyistä varoista. Presidentti käytti päätökseen veto-oikeuttaan ja määräsi maaliskuussa 2010 järjestettäväksi kansanäänestyksen, jossa korvaukset kaatuivat.[1] Joulukuussa 2010 hyväksyttiin uusi sopimus, jonka mukaan Islanti korvaa varat vuosien 2016–2046 välillä noin kolmen prosentin korolla.[2] 20. helmikuuta 2011 Ólafur käytti jälleen veto-oikeuttaan. Pääministeri Jóhanna Sigurðardóttir oli pettynyt.[3]

72-vuotias Ólafur ei aikonut asettua enää ehdolle 25. kesäkuuta 2016[4] pidettävissä presidentinvaaleissa, mutta kun pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugsson ja kaksi muuta ministeriä jäivät kiinni veroparatiisikytköksistään Panaman tietovuodon vuoksi Ólafur ilmoitti sittenkin asettuvansa ehdolle.[5] Hän perusteli ehdokkuuttaan sanomalla, että "poikkeukselliset tapahtumat vaativat tasapainon tuomista islantilaisille".[4]

Pääministeri pyysi Ólafuria hajottamaan hallituksen ja Alltingin. Ensimmäistä kertaa Islannin historiassa presidentti ei suostunut pyyntöön hajottaa hallitus[6], vaan ilmoitti haluavansa neuvotella ensin muiden pääpuolueiden johtajien kanssa.[7] Lopulta päätettiin järjestää ennenaikaiset parlamenttivaalit syksyllä 2016, mutta pääministeri jatkoi puolueensa johtajana, vaikka erosikin epävirallisesti pääministerin tehtävistä.[8]

25. huhtikuuta 2016 kävi ilmi, että Ólafurilla oli itselläkin kytköksiä veroparatiiseihin, vaikka hän oli haastattelussa kieltänyt sen. Ólafurin puolison Dorrit Moussaieffin nimi mainittiin Panama-papereissa. Moussaieffin perheyritys Moussaieff Jewelers Limited omisti osan Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröidystä veroparatiisiyhtiöstä. The Reykjavik Grapevine -sanomalehden mukaan tilinpäätökset paljastavat kytkökset yhtiöiden välillä vuodesta 1999 ainakin vuoteen 2005.[4] Ólafur ei ole toistaiseksi joutunut eroamaan, mutta päätti ettei sittenkään asetu vaaleihin ehdolle. Hän on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään väärinkäytöksiin.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ólafur on ollut kahdesti naimisissa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Guðrún Katrín Þorbergsdóttir kuoli leukemiaan vuonna 1998. Toukokuussa 2003 hän meni naimisiin israelilaissyntyisen Dorrit Moussaieffin kanssa. Moussaieff on toinen ulkomaalainen, joka on ollut naimisissa Islannin presidentin kanssa; presidentti Sveinn Björnssonin vaimo oli tanskalainen.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]