Óscar Tabárez

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Óscar Tabárez
Henkilötiedot
Koko nimi Óscar Washington Tabárez Silva
Syntymäaika 3. maaliskuuta 1947 (ikä 77)
Syntymäpaikka Montevideo, Uruguay
Lempinimi El Maestro
Seura
Seura avoin
Tehtävä Päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1967–1971
1972–1973
1974–1975
1976
1976–1977
1977–1979
Uruguay Sud América
Argentiina Sportivo Italiano
Uruguay Montevideo Wanderes
Uruguay CA Fénix
Meksiko Puebla FC
Uruguay CA Bella Vista
Valmennusura
1980–1983
1983
1984
1985–1986
1987
1987
1988
1988–1990
1991–1993
1993–1994
1994–1995
1996
1997–1998
1999
2001
2002
2006–2021
Uruguay CA Bella Vista
Uruguay Uruguay U20
Uruguay Danubio FC
Uruguay Montevideo Wanderes
Uruguay CA Peñarol
Uruguay Uruguay U20
Kolumbia Deportivo Cali
Uruguay Uruguayn maajoukkue
Argentiina Boca Juniors
Uruguay CA Peñarol
ItaliaCagliari Calcio
Italia AC Milan
Espanja Real Oviedo
Italia Cagliari Calcio
Argentiina CA Vélez Sársfield
Argentiina Boca Juniors
Uruguay Uruguayn maajoukkue

Óscar Washington Tabárez Silva (s. 3. maaliskuuta 1947) on uruguaylainen jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja. Hän toimi vuosina 2006–2021 Uruguayn jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.

Tabárez aloitti pelaajauransa montevideolaisessa Sud Américassa 1967. Hänen pelaajauransa ei koskaan noussut sille tasolle, että paikka Eurooppaan olisi auennut. Uruguayn lisäksi hän pelasi yhden kauden Argentiinassa ja Meksikossa, mutta kuitenkin lähinnä vain alempien sarjatasojen joukkueissa.

Lopetettuaan peliuransa 1979 Tabárez jatkoi jalkapallon parissa työskentelyä ja ryhtyi vuonna 1980 Club Atlético Bella Vistan päävalmentajaksi. Samaisessa seurassa mies oli päättänyt peliuransa. Tabárezin johdolla Bella Vista eteni ensi kertaa seuran historiassa Copa Libertadoresiin, jossa tie katkesi kuitenkin jo 1.kierroksella kaudella 1981.

Tabárez jätti Bella Vistan 1983 ja toimi sen jälkeen lyhyen aikaa Uruguayn alle 21-vuotiaiden maajoukkuevalmentajana. Kaudella 1984 hän luotsasi Danubio FC:n Copa Libertadoresiin seurahistorian toisen kerran, mutta jälleen tie katkesi ensimmäiselle kierrokselle. Saman kohtalon hän koki myös Montevideo Wanderersin päävalmentajana kaudella 1986.

Kaudella 1987 Tabárez luotsasi Uruguayn mestarijoukkue Club Atlético Peñarolia, jonka kanssa hän eteni Copa Libertadoresissa vihdoin finaaliin ja aina mestaruuteen saakka. Tabárezin nimi alettiin tuntea myös Uruguayn ulkopuolella. Hän jätti Peñarolin menestyskauden jälkeen ja valmensi Uruguayn nuorten maajoukkuetta sekä kolumbialaista Deportvio Calia, kunnes siirtyi 1988 Uruguayn jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi.

Tabárezin johdolla kahta edellistä mestaruutta puolustanut Uruguay eteni 1989 Copa Américassa loppuotteluun. Kolmas perättäinen mestaruus jäi haaveeksi, kun Romárion maali riitti Brasilialle voittoon. Tabárezin johdolla Uruguay selvisi myös MM-kisoihin 1990. Uruguay selvisi 16 parhaan joukkoon lohkokolmosten jatkopelien kautta, mutta tie kateksi ensimmäisellä pudotuskierroksella kärsittyyn 2–0 tappioon Italialle. Tabárezin pesti maajoukkueessa päättyi Italia-tappioon.

1991 Tabárez jatkoi uraansa argentiinalaisen suurseura Boca Juniorsin peräsimessä. Tabárezin johdolla Boca voitti 1992 Argentiinan mestaruuden ja Supercopa Mastersin. Kaudella 1993 ainoaksi pokaaliksi jäi Copa Oron mestaruus ja Tabárez jätti seuran.

Tabárez palasi kotimaahansa ja luotsasi kaudella 1994 CA Peñarolin maansa mestariksi. Loppuvuodesta 1994 hän sai mahdollisuuden valmentaa Euroopassa ja siirtyi italialaisen Cagliari Calcion päävalmentajaksi. Edelliskaudella UEFA Cupin välierissä esiintynyt seura jäi Tabárezin johdolla Serie A:ssa yhdeksänneksi ja hän jätti tehtävänsä kauden päätteeksi.

1996 Tabárez siirtyi Fabio Capellon seuraajaksi suurseura AC Milaniin. Pesti jäi kuitenkin lyhyeksi ja murheelliseksi ja Tabárez sai potkut muutaman ottelun jälkeen. Hän jatkoi uraansa Euroopassa vielä muutaman vuoden luotsaten kaudella 1997/98 Espanjan pääsarjaseura Real Oviedoa. Kesällä 1999 hän palasi Cagliariin, mutta sai potkut kehnosti alkaneen kauden jälkeen.

Euroopan visiittinsä jälkeen Tabárez palasi kotimantereelleen ja toimi kaudella 2001 argentiinalaisseura Vélez Sársfieldin sekä 2002 Boca Juniorsin äävalmentajana.

Oltuaan nelisen vuotta sivussa valmennustehtävistä Tabárez palasi takaisin kentän laidalle vuonna 2006, kun hänestä tuli toistamiseen Uruguayn maajoukkuevalmentaja. Toinen yritys toi Copa Américassa neljännen sijan 2007 ja paikan MM-lopputurnauksessa 2010.

Etelä-Afrikassa pelatussa MM-lopputurnauksessa Tabárez piiskasi Uruguayn hurjaan lentoon. Avausottelussa joukkue jäi vielä maalittomaan tasapeliin Ranskaa vastaan, mutta kisaisäntä kaatui jo 3–0 ja Meksiko 1–0. Pudotuspeleissä Tabárezin suojatit pudottivat ensin Korean tasavallan ja puolivälierissä viimeisen afrikkalaisjoukkueen Ghanan. Välierissä joukkue kävi tiukan taistelun Alankomaita vastaan, mutta taipui lopulta maalein 3–2. [1] Mitali jäi lopulta saamatta, kun Saksa vei pronssiottelun nimiinsä maalein 3–2. [2] Neljäs sija oli kuitenkin Uruguayn paras MM-sijoitus 40 vuoteen.

Syyskuussa 2010 Tabárez allekirjoitti vuoteen 2014 ulottuvan jatkosopimuksen Uruguayn liiton kanssa. [3] Kesällä 2011 pelatussa Copa Américassa Tabárezin suojatit jatkoivat hyviä esityksiään. Uruguay pudotti puolivälierissä isäntämaa Argentiinan ja eteni aina loppuotteluun saakka. Finaalissa Urugauy jyräsi Paraguayn 3–0 ja voitti historiansa 15. Copan mestaruuden. Tabárezille mestaruus oli uran ensimmäinen, 22 vuotta aiemmin hänen luotsaamansa Uruguay oli turnauksessa hopealla. [4] MM-kisat 2014 alkoivat Uruguaylta kehnosti, kun Costa Rica yllätti joukkueen avausottelussa 3–1 voitolla.[5] Tabárezin suojatit kuitenkin ryhdistäytyivät ja voittivat Englannin 2–1 ja Italian 1–0 edeten lohkovaiheesta pudotuspeleihin.[6][7] Uruguayn tie MM-kisoissa katkesi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle 2–0 tappioon Kolumbialle.[8] Turnauksessa puhutti Luis Suárezin ulosajo ja pitkä pelikielto tämän purtua Giorgio Chielliniä lohkovaiheen viimeisessä ottelussa.[9] Tabárezin mielestä hyökkääjälle langetettu neljän kuukauden pelikielto oli ylimitoitettu ja hän jätti protestiksi tehtävänsä FIFAn komiteoissa.[10] Konkarivalmentaja itse joutui kolmen ottelun toimitsijakieltoon elokuussa 2015 käytöksestään Copa Américan puolivälieräottelussa Chileä vastaan. Tappio kyseisessä ottelussa pudotti vuoden 2011 mestarijoukkueen turnauksesta.[11]

Uruguay tavoitteli Tabárezin johdolla menestystä myös Copa América Centenariossa 2016, mutta menestys oli heikkoa. Avausottelussa Meksiko kukisti Uruguayn 3–1. Ottelun alussa Uruguaylle soitettiin vahingossa Chilen kansallislaulu.[12] Toinen ottelu päättyi 0–1 tappioon Venezuelalle, mikä tarkoitti Uruguayn putoamista turnauksen pudotuspeleistä.[13] Viimeisessä paineettomassa ottelussa kaatui Jamaika 3–0.[14] Uruguay jäi pudotuspelien ulkopuolelle ensimmäisen kerran 19 vuoteen ja sijoitus oli maajoukkueen historian heikoin. Tabárez sai potkut Uruguayn maajoukkueesta marraskuussa 2021 heikkojen MM-karsintatulosten vuoksi. Hän ennätti valmentaa Uruguayta peräti 15 vuoden ajan.[15]

  • Copa Libertadores: 1987
  • Argentiinan mestaruus: 1992
  • Supercopa Masters: 1992
  • Copa Oro: 1993
  • Copa América: 2011
    • Hopeaa: 1989
    • Neljäs: 2007
    • Puolivälierät: 2015
  • MM-kilpailut
    • Neljäs: 2010
    • 2.Kierros: 1990, 2014

Tabárez on koulutukseltaan opettaja ja työskenteli koulussa ennen valmennusuransa aloittamista. Hänen lempinimensä El Maestro tarkoittaa opettajaa.[16] Heinäkuussa 2016 kerrottiin, että Tabárez sairastaa Guillain–Barrén oireyhtymää.[17]