Abbas ibn Firnas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ibn Firnasin patsas on Bagdadin kansainväliselle lentokentälle vievän tien varrella.

Abbas ibn Firnas (arab. عباس بن فرناس‎, n. 809/810 – 887 jaa.), mahdollisesti sama henkilö kuin Armen Firman, oli islamilaisen historiankirjoituksen mukaan monipuolinen andalusialainen yleisnero. Hänet tunnetaan etenkin lentämisen pioneerina.

Lentämisen edeltäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

islamilaisen lähteen mukaan córdobalainen ibn Firnas oli mahdollisesti ensimmäinen ihminen, joka teki realistisen yrityksen keksiä lentokoneen.[1] Joukko tutkijoita Malesian eri yliopistoista katsovat, että Abbas ibn Firnasin keksimä ornitopteri oli laite, joka inspiroi länsimaista tiedettä kehittämään edelleen lentämiseen liittyvää teknologiaa, mikä lopulta johti lentokoneen keksimiseen. He väittävät, että Abbas ibn Firnasia tulisi pitää ilmailun isänä sen arvokkaan lisän takia, jonka hän toi maailman ilmailuteknologiaan.[2] BBC:n tiedeohjelmassa vuonna 2019 Ibn Firnasia kuvataan "huimasti aikaansa edellä olleeksi neroksi" ja lentämisen uranuurtajaksi, joka otti ensimmäisen askeleen moderniin lentämiseen johtanutta kehitystä.[3]

Kertomukset Ibn Firnasin lentokokeista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi keskiaikaista kirjoittajaa ovat varhaisimmat lähteet, jotka kertovat Ibn Firnasin tekemistä lentämiseen liittyvistä kokeiluista.

Al-Muqtabis

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin on Ibn Hayanin (988–1076) kronikka al-Muqtabis, joka on kirjoitettu yli sata vuotta ibn Firnasin kuoleman jälkeen. Siinä kerrotaan, että ibn Firnas hyppäsi jyrkänteeltä, käytti apuna sulkia ja liikkuvia siipiä ja putosi muutaman sekunnin kuluttua maahan säilyen ihmeen kaupalla hengissä.[4]

Al-Maqqari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Algerialainen historioitsija Ahmed Mohammed al-Maqqari (k. 1632) antoi seuraavan selostuksen 600 vuotta Ibn Hayanin jälkeen. Hän kertoo, että Ibn Firnas pukeutui sulkiin, otti käyttöön siipiparin ja hyppäsi korkealta paikalta. Useiden luotettavien todistajien mukaan hän lensi huomattavan pitkälle aivan kuin olisi ollut lintu. Laskeutuessaan takaisin lähtöpaikkaan hän kuitenkin loukkasi takamuksensa. Ibn Firnas ei ollut ymmärtänyt, että linnut tulevat alas pyrstölleen eikä siksi ollut varustanut itseään pyrstösulilla.[5][4]

1001 Inventions

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen version esittää 350 vuotta Maqqarin jälkeen kirja 1001 Inventions. Se kertoo Ibn Firnasin lentäneen jopa useita kertoja. Ensimmäinen epäonnistunut lento tapahtui vuonna 852, jolloin hän hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista puukepein tuetussa viitassa. Hyppy johti lievään loukkaantumiseen.

Toinen lento tapahtui vuoren jyrkänteeltä suuria linnunsiipiä käyttäen. Hän lensi ilmassa huomattavassa korkeudessa kauemmin kuin kymmenen minuuttia ja palasi lähtöpaikkaan, jossa rysähti maahan. Lentoyritys epäonnistui, koska hän oli unohtanut pyrstösulat, joita linnut tarvitsevat voidakseen laskeutua pyrstölleen. Kaikki modernit lentokoneet laskeutuvat kirjan mukaan takapyörilleen, mikä osoittaa, että Ibn Firnas oli edellä aikaansa. Ibn Firnas murti selkänikamansa eikä enää lentänyt. [6][4]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tieteenhistorioitsija Sonja Brentjes on arvioinut Ibn Firnasin hyppyjä koskevia lähteitä ja katsoo, että hyppyjä koskevat tiedot ovat ajallisesti myöhäisiä, keskenään ristiriitaisia ja osin uskomattomia. Niiden vertailu osoittaa myös tarinan vähittäisen kehityksen.[7] Al-Maqqari on lisännyt yksityiskohtia alkuperäiseen Ibn Hayanin tarinaan. Kun Ibn Hayan kertoo jyrkänteeltä tapahtuneesta hypystä, joka kesti muutamia sekunteja, al-Maqqari kertoo jyrkännehypyn kestäneen pitkään ja päätyneen takaisin lähtöpaikkaan.

Yksityiskohdat lisääntyvät edelleen "1001 Inventions" kirjassa: jyrkännelennon kerrotaan nyt kestäneen yli kymmenen minuuttia. Kirja lisää tarinaan kertomuksen toisesta hypystä, joka tapahtui Córdoban minareetista vuonna 852.[1] Lisäys ei ota huomioon, että 800-luvulla Espanjassa ei vielä ollut minareetteja. Córdoban moskeija sai omansa vasta vuonna 958.[8] Muita lisäyksiä ovat selkänikaman murtuminen ja väite, etteivät lennot jatkuneet. "1001 Inventions" tarjoaa lisäksi Ibn Firnasin suoria haastattelulausuntoja, jotka hän antoi välittömästi lennon jälkeen.

Brentjesin mukaan tarinaan on ilmestynyt absurdeja piirteitä, kuten se, että linnut ja lentokoneet laskeutuisivat pyrstölleen. Sulkien ja liikkuvien siipien avulla on myös mahdoton lentää.[7]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ibn Firnasin kunniaksi eräs Bagdadin lentokentistä on nimetty hänen mukaansa.[9][10] Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle vievän tien varrelta löytyy Ibn Firnasin patsas. Abbas ibn Firnasin mukaan on nimetty myös yksi kuun kraattereista ja silta Guadalquivir -joen yli Córdobassa. Brittiläinen lentoyhtiö Firnas Airways on samoin nimetty hänen mukaansa. [11]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ezad Azraai Jamsari, Mohd Aliff Mohd Nawi, Adibah Sulaiman, Roziah Sidik, Zanizam Zaidi & Mohamad Zulfazdlee Abul Hassan Ashari: Ibn Firnas and His Contribution to the Aviation Technology of the World. Advances in Natural and Applied Sciences, 2013, 7. vsk, nro 1, s. 74-78. ISSN 1995-0772 Artikkelin verkkoversio.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Al-Hassani, 2012, s. 296
  2. ↑ Jamsari et al., 2013. "--the invention of ornithopter by ‘Abbas Ibn Firnas has inspired the West to further develop the aviation technology thus influenced the modern method of flying. Therefore, naturally ‘Abbas Ibn Firnas should be recognised as ‘the father of the aviation field’ for his invaluable contribution to the contemporary field of aviation technology of the world."
  3. ↑ BBC: Mullistavat keksinnöt. Jakso 6: Lentokone 24.11.2020. Yle Teema. Viitattu 29.11.2020.
  4. ↑ a b c Brentjes, 2013, s. 139–141
  5. ↑ AI-Makkari: History of the Muhammadan Dynasties in Spain, Book. 2 (kääntänyt Pascual de Gayangas), s. 148. Oriental Translation Fund, 1840. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Al-Hassani, Salim T.S. (Chief Editor): 1001 Inventions. The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Third Edition, s. 296–297. National Geographic, 2012. ISBN 978-1-4262-0934-5
  7. ↑ a b Brenjes, Sonja: 1001 Inventions:The Enduring Legacy of Muslim Civilization. Edited by Salim T. S. al-Hassan. Aestimatio, 2013, 10. vsk, s. 119–153. Artikkelin verkkoversio.
  8. ↑ Bloom, Jonathan: Mosque Towers and Church Towers in Early Medieval Spain. Artistic Exchange: Akten des XXVIII. Internationalen Kongresses für Kunstgeschichte Berlin, 15.–20.7.1992, nro 1, s. 361–371. Künstlerischer Austausch. (englanniksi)
  9. ↑ Taner Edis & Sonja Brentjes: A Golden Age of Harmony? Misrepresenting Science and History in the 1001 Inventions Exhibit. Sceptical Inquirer, 2012. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Paul Vallely: How Islamic inventors changed the world Independent. 11.3.2006.
  11. ↑ Harding, 2018
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Abbas_ibn_Firnas&oldid=22553123”