Adam Krieger

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Adam Krieger

Adam Krieger (7. tammikuuta 1634 Driesen, Neumark, Saksa – 30. kesäkuuta 1666 Dresden, Saksa) oli saksalainen urkuri, kapellimestari ja säveltäjä.

Krieger tuli Dresdeniin noin 1650 tai 1651. Hän opiskeli urkujensoittoa kenties Samuel Scheidtin johdolla, ja hänen oletetaan perustaneen Collegium Musicum -seuran Leipzigiin. Hänet mainitaan 1657 vaaliruhtinas Johann Georgin tyttären kosketinsoitinopettajana. Hän oli myös Dresdenin hovin urkuri vuodesta 1659.[1]

Krieger toimi Leipzigissa ja Dresdenissä. Hän oli suosittu laulusäveltäjä. Häntä on kutsuttu ”1600-luvun Schubertiksi”, mikä viittaa hänen musiikinhistorialliseen merkitykseensä. Laulunsa hän yleensä sanoitti itse.[2]

Krieger oli Leipzigin Nikolainkirkon urkuri ja arvostettu säveltäjä. Vuonna 1657 hän julkaisi kokoelman Arien vom eyner, zwey nd drey Vocal-Stimmen. Siitä ilmestyi useita painoksia. Kun Krieger kuoli vain 32-vuotiaana 1666, julkaisivat hänen ystävänsä 1667 hänen sävellyksiään nimellä Neue Arien. Kokoelman esipuheessa Kriegerin mainitaan olleen ”Poeta & Musicus”, runoilija ja säveltäjä.[3]

Kokoelmassa on hänen sävelmänsä ja teksti ”Nun sich der Tage geendet hat" ja se onkin tunnetuin hänen teoksistaan. Sen sävelmään kirjoitti dresdeniläinen lakimies-runoilija Johann Friedrich Herzog 1600-luvun lopulla hengellisen iltalaulun säilyttäen kuitenkin Kriegerin alkusäkeistön, jossa ei Jumalaa mainita. Tällaisena virsi on Saksan evankelisen kirkon virsikirjassa ("Nun sich der Tag geendet hat", virsi 478)[4]. Herzog kutsui yhdeksän säkeistöä pitkää runoaan nimellä ”Hartaus illalla” ja se lienee kirjoitettu kun hän oli opiskelemassa Wittenbergissä. Herzogin tekstiä muokkasi vuorostaan Christoph Neander. Se julkaistiin Christian Christoph Sturmin laulukokoelmassa Samlung Geistliche Gesänge 1775: ”So fliehen unser Tage hin”.[3] Johann Sebastian Bach on käyttänyt Kriegerin säkeistöä teoksessaan BWV 396.[1]

Kriegerin virsi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virsi 556 ”Taas päivä ajan virtahan” (1 säk. Kriegerin sekä sävelmä). Sama sävelmä on myös virrellä 527 ”Kun askeleeni hidastuu” (teksti Anna-Maija Raittila, Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 740)

Ruotsin kirkon virsikirjassa on Kriegerin virsi numerolla 188 ”Taas ajan virtaan uppoaa”. Siellä virren tekijöiksi mainitaan Adam Krieger 1665 ensimmäinen säkeistö, Johann F. Herzog 1670 säkeistöt 2–4, ruots. Johan O. Wallin 1814, suom. Mikael Nyberg 1920, uud. Niilo Rauhala 1984. Sama sävelmä on myös virsillä 451 ”Kun kuljet yli Kidronin” (Hagbard Isberg 1940, suom. Pekka Turunen 1991, uud. Niilo Rauhala 1995) ja 508 ”Taas saapuu ilta hiljainen” (Natanael Beskow 1923 suom. Anna-Mari Kaskinen 1999).

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Adam Krieger (Composer, Hymn-Writer) bach-cantatas.com. Viitattu 23.11.2020. (englanniksi)
  2. ↑ 556 Taas päivä ajan virtahan virsikirja.fi. Viitattu 23.11.2020.
  3. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 1 Psalmerna 1- 204 av den ekumeniska psalmboksdelen. s. 491, 492. Wessmans musikförlag AB Visby 2014, 2014. ISBN 978-91-8771-034-6 (ruotsiksi)
  4. ↑ Evangelisches Gesangbuch. Ausgabe für die Evangelisch-Lutherische Landeskirche Sachsens. Evangelische Verlagsanstalt GmbH, Leipzig, 1995 (pain). (saksaksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Adam_Krieger&oldid=21517021”