Ahvenanmaan lääni
| Ahvenanmaan lääni 2009 Ålands län |
|
|---|---|
 |
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Pääkaupunki | Maarianhamina |
| Viimeinen maaherra | Peter Lindbäck |
| Historialliset maakunnat | Ahvenanmaa |
| Pinta-ala ilman merialueita [1] |
1 551,55 km² 6:nneksi suurin 2009 |
| – maa | 1 522,56 km² |
| – sisävesi | 28,99 km² |
| – meri | 11 742,81 km² |
| Väkiluku [2] |
27 732 6:nneksi suurin 2009 |
| Väestötiheys | 18,21 as./km² |
| Ahvenanmaan lääni 1993 | |
|---|---|
|
 |
|
vaakuna |
sijainti |
| Pääkaupunki | Maarianhamina |
| Viimeinen maaherra | Henrik Gustafsson |
| Historialliset maakunnat | Ahvenanmaa |
| Pinta-ala ilman merialueita |
1 552 km² 12:nneksi suurin 1993 |
| – maa | 1 527 km² |
| – sisävesi | 25 km² |
| Väkiluku |
24 993 12:nneksi suurin 1993 |
| Väestötiheys | 16,4 as./km² |
Ahvenanmaan lääni (ruots. Ålands län) oli yksi Suomen lääneistä vuosina 1918–2009. Lääni käsitti saman alueen kuin itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta. Läänin pääkaupunki ja samalla ainoa kaupunki oli Maarianhamina.
Ahvenanmaan lääninhallitus (ruots. Länsstyrelsen på Åland) oli Suomen tasavallan aluehallintoviranomainen Ahvenanmaan maakunnassa.
Vaikka lääninhallituslaki[3] mainitsikin Ahvenanmaan läänin muiden Suomen läänien yhteydessä, sen tehtäväalue oli melkoisen erilainen kuin muualla Suomessa. Useat normaalisti lääneillä olleet tehtävät kuuluivat Ahvenanmaalla maakuntahallitukselle.
Itsehallinnollisen Ahvenanmaan ja valtakunnan toimivallan jako merkitsi sitä, että Ahvenanmaan lääninhallituksella oli vähemmän ja osittain toisenlaisia tehtäviä kuin maan muilla lääninhallituksilla, mutta se hoiti myös sellaisia tehtäviä, jotka sille oli annettu valtion erityisviranomaisten puuttuessa maakunnasta.
Ajatuksen Ahvenanmaan läänin perustamisesta esitti epävirallinen Ahvenanmaa-komitea, joka oli perustettu etsimään sovintoratkaisua Suomen ja Ruotsin väliseen kiistaan Ahvenanmaasta. Lääniksi erottamisella haluttiin siirtää päätösvaltaa saarille ja se oli yksi vaihe itsehallinnon luomisessa. Itsehallinto oli osa saarten kansainvälistä asemaa koskevan kiistan ratkaisua. Suomen senaatti päätti 13. kesäkuuta 1918 erottaa Ahvenanmaan kihlakunnan Turun ja Porin läänistä ja muodostaa siitä Ahvenanmaan läänin.[4]
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Ahvenanmaan tunnuksena ovat kirjaimet ÅL.
Valtion aluehallintoa Ahvenanmaalla hoitaa nykyään Ahvenanmaan valtionvirasto.
 |
 |
 |
 |
Valtion virastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lääninhallituksen johtamat valtion virastot olivat:
- Työsuojelutoimisto
- Keskusrikospoliisi
- Varsinais-Suomen maanmittaustoimisto/Ahvenanmaa
- Eurooppatiedotus Ahvenanmaalla
- Kansaneläkelaitos/Ahvenanmaan vakuutuspiiri
- Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto
- Ahvenanmaan maakunnansyyttäjänvirasto
- Ilmailulaitos/Maarianhaminan lentokenttä
- Länsi-Suomen merivartiosto
- Merenkulkulaitos/Saaristomeren merenkulkupiiri
- Merenkulkulaitos/Meriturvallisuus/Saaristomeren merenkuluntarkastusyksikkö
- Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) Ahvenanmaan toimipiste
- Ahvenanmaan oikeusaputoimisto
- Ahvenanmaan poliisilaitos
- Ahvenanmaan verotoimisto
- Ahvenanmaan käräjäoikeus
- Ahvenanmaan hallintotuomioistuin
- Ahvenanmaan tullipiiri/Maarianhaminan tulli
- Kriminaalihuoltolaitos Ahvenanmaalla
Kunnat 2009 ja 1997 (kaupungit lihavoitu)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuntien asukasluvut 2009 olivat[2]:
- Maarianhamina, 11 140
- Jomala, 4 017
- Finström, 2 486
- Saltvik, 1 790
- Lemland, 1 782
- Hammarland, 1 462
- Sund, 1 031
- Eckerö, 923
- Föglö, 562
- Brändö, 496
- Geta, 456
- Vårdö, 445
- Lumparland, 391
- Kumlinge, 371
- Kökar, 258
- Sottunga, 122
Kuntamuutokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenanmaalla ei ole Suomen itsenäisyyden aikana tapahtunut kuntamuutoksia.
Maaherra
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ahvenanmaan lääninhallitusta johti maaherra, jonka nimitti tasavallan presidentti sovittuaan asiasta maakuntapäivien puhemiehen kanssa.[5]
Vuoden 2010 alusta lähtien maaherra johtaa Ahvenanmaan valtionvirastoa, joka korvasi lääninhallituksen. Ahvenanmaan maaherra on maakunnassa ensi sijassa Suomen hallituksen edustajana. Maaherra avaa ja päättää presidentin puolesta Ahvenanmaan maakuntapäivät. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös toimia Ahvenanmaan valtuuskunnan puheenjohtajana.
Maaherrat 1918–2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 1918 | Hjalmar von Bonsdorff | (1869–1945) |
| 1918–1922 | William Isaksson | (1866–1924) |
| 1922–1937 | Wilhelm Fagerlund | (1852–1939) |
| 1938 | Torsten Rothberg | (1884–1938) |
| 1938–1945 | Ruben Österberg | (1895–1959) |
| 1945–1953 | Herman Koroleff | (1883–1957) |
| 1954–1972 | Tor Brenning | (1903–1983) |
| 1972–1982 | Martin Isaksson | (1921–2001) |
| 1982–1999 | Henrik Gustafsson | (1934– ) |
| 1999–2009 | Peter Lindbäck | (1955– ) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maanmittauslaitos: Pinta-alat kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 29.3.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2009. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 9.1.2010.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970022
- ↑ Asetus Ahvenanmaan kihlakunnan erottamisesta Turun ja Porin läänistä eri lääniksi, 48/1918
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Länsstyrelsen på Åland (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) - nyt Statens ämbetsverk på Åland
- Onko Ahvenanmaa lääni?, maaherra Peter Lindbäck (Arkistoitu – Internet Archive)
Ahvenanmaan läänin maaherrat (1918–2009) | ||
|---|---|---|
| Maaherrat |
| |