Aikamatkustus fiktiossa

Aikamatkustus on käytetyimpiä aiheita tieteiskirjallisuudessa ja muussa science fictioniin liittyvässä viihteessä. Aikamatkustus voi tapahtua tarinoissa monin tavoin: itsestään joko tarkoituksellisesti tai tahdonvastaisesti, nukahtamisen seurauksena, henkiolennon avulla tai aikakoneella. Joskus aikamatkustus paljastuu pelkäksi uneksi. Ajassa voidaan matkustaa tulevaisuuteen tai menneisyyteen, usein vuoron perään, ja aikasilmukassa samat tapahtumat koetaan uudelleen ja uudelleen.

Kirjallisuudessa

H. G. Wells

Tieteiskirjailija H. G. Wellsin, jonka voidaan katsoa luoneen nykyaikaisen scifi-kirjallisuuden, ensimmäinen merkittävä tieteisromaani Aikakone vuodelta 1895 käsitteli juuri ajassa matkaamista. Kirjassa päähenkilö matkustaa tulevaisuuteen aina vuoteen 802 701 asti. Kyseistä romaania on pidetty koko aikamatkustuskirjallisuuden peruskivenä.

Pimeä nousee

Susan Cooperin Pimeä nousee -kirjasarjassa ajassa matkustaminen on yleinen taito niin Valon kuin myös Pimeän kannattajien keskuudessa. Kirjasarjassa ajan käsitekin on erilainen kuin todellisuudessa, sillä sitä pystyy magian keinoin hidastamaan. Kirjasarjan sisäisten sääntöjen mukaan menneisyyttä ei voi mitenkään muuttaa, koska aikamatkustus on jo tapahtunut ennen sen alkua ja tekipä ajassa matkaava henkilö mitä tahansa, hän ei voi muuttaa menneisyyttä. Sekä Valon että Pimeän kannattajat käyttävätkin taitojaan matkata ajassa tehokkaasti hyväksi muun muassa piilottamalla vastapuolelta erittäin tärkeitä esineitä historiallisiin rakennuksiin (roomalaiset rakennukset, haudat yms.) jo niiden rakennusvaiheessa ja hakemalla historiallisia henkilöistä nykyaikaan taistelemaan vastapuolta vastaan.

Elokuvissa

Paluu tulevaisuuteen -trilogia

Paluu tulevaisuuteen -trilogiassa aikamatkustuksessa käytettiin DeLoreania, johon oli asennettu ”asianmukaista teknologiaa”.

Tunnetuimpia elokuvia, jossa matkataan ajassa, on 1980-luvun menestyneimpiin teinielokuviin kuuluva Paluu tulevaisuuteen. Elokuva on osa Paluu tulevaisuuteen -trilogiaa. Siinä aikamatkustukseen käytetään aikakoneeksi muutettua autoa, joka saa energiansa ydinpolttoaineena käytetystä plutoniumista, ja aikakoneella pääsee matkaamaan sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen.

Terminator - elokuvasarja

Aikamatkustus on keskeisessä osassa elokuvassa Terminator – tuhoaja ja sen lukuisissa jatko-osissa. Niissä koneet pyrkivät muuttamaan nykyisyyttä matkustamalla menneisyyteen, mutta isoisäparadoksi jätetään selittämättä.

Päiväni murmelina

Päiväni murmelina -elokuvan aikasilmukassa päähenkilö herää aamuisin samaan päivään, jossa tapahtumat toistuvat samanlaisina.

Muita

• Primer (2004)
• 12 apinaa (1995)
• Tenet (2020)

Televisiosarjoissa

TARDIS, tohtorin aikakone ja avaruusalus on lontoolaisen poliisikioskin mallinen.

Aikahyppy

Televisiosarja Aikahyppy (engl. Quantum Leap l. kvanttihyppy) kertoo aikamatkailusta, jossa päähenkilö on rakentamaansa kammiomaista aikakonetta kokeileva tiedemies Samuel Beckett. Sarja oli vuosina 1989–1993 kohtalainen menestys sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa, ja sitä tehtiin viiden tuotantokauden aikana 96 jaksoa. Aikahyppy perustui keskeiseen ajatukseen, jonka mukaan päähenkilön epäonnistunutta aikamatkailua ohjasi tuntematon voima. Tiedemies Beckett kykeni siirtymään edestakaisin vain omaa elinaikaansa seuraavalla aikajanalla ja silloinkin vasta, kun hän oli auttanut tiettyjä ihmisiä ja korjannut historian kulkua. Beckett päätyi jokaisen aikahypyn päätteeksi toisen ihmisen ruumiiseen muistinsa menettäneenä. Televisiosarjan draaman kaari perustui siihen, pääsisikö päähenkilö seuraavalla aikahypyllä takaisin omaan aikaansa ja ruumiiseensa, takaisin kotiin.

Doctor Who

Toinen tunnettu, aikamatkustustakin käsittelevä, televisiosarja on brittiläinen Doctor Who, joka on televisiohistorian pisimpään jatkuneita scifisarjoja. Maailmalla kulttimaineen saavuttanutta sarjaa on tuotettu vuosina 1963–1989 ja uudelleen vuodesta 2005 alkaen, ja jaksoja on kertynyt jo yli 700. Sarjan päähenkilö Tohtori (engl. The Doctor) matkustaa ajassa ja avaruudessa sekä taistelee pahaa vastaan; aikamatkustus tapahtuu TARDIS-nimisellä, sinisellä poliisikopilla. TARDISin nimi on akronyymi sanoista Time And Relative Dimension(s) In Space

Videopeleissä

Aikamatkustusta esiintyy myös videopelien tarinoissa. Esimerkiksi Chrono Trigger ja Jak II: Renegade -peleissä se on keskeinen osa juonta.

Professor Layton and the Lost Future -pelissä professori Layton ja hänen apulaisensa matkustavat aikakoneella tulevaisuuden Lontooseen.

Internetissä

Väitettyjä aikamatkailijoita on ollut paljon, kuuluisin heistä John Titor. Hän ilmestyi internetin keskustelupalstoille kertomaan uskomatonta tarinaansa, jonka mukaan hän oli tullut tulevaisuudesta. Hän kertoi paljon asioita, joita tulisi tapahtumaan tulevassa, kuten vuosina 2004–2005 alkavan Amerikan sisällissodan. Hän katosi salaperäisesti, eikä kukaan tavannut häntä muuten kuin internetissä.

Sarjakuvissa

Aku Ankka

Don Rosan sarjakuvassa Ankka kuningas Arthurin hovissa (nimi on väännös kirjasta Jenkki kuningas Arthurin hovissa, joka myös käsittelee aikamatkustusta) Aku Ankka, Pelle Peloton sekä Tupu, Hupu ja Lupu matkaavat aikakoneella historiaan kuningas Arthurin Englantiin. Myös toisessa Don Rosan tarinassa, Onnenlantin tarina, matkataan menneisyyteen. Kyseisessä tarinassa menneisyyteen matkustetaan taikakynttilällä eikä perinteisellä aikakoneella.

Aku Ankka -lehdessä on myös tarinoita, joissa Sudenpennut käyttävät Pelle Pelottoman valmistamaa ”Tiimatäppää” (joka on tablettitietokoneen näköinen) matkustaessaan ratkaisemaan menneisyyden arvoituksia, kuten Nazcan linjojen syntyä tai Tunguskan räjähdyksen todellista syytä.