Axis & Allies
Axis and Allies on toiseen maailmansotaan sijoittuva strateginen lautapeli. Peli ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1984 Milton Bradleyn Gamemaster -sarjan osana. Pelissä vastakkain ovat akselivallat (Japani ja Saksa) ja liittoutuneet (Iso-Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat). Yksi pelaaja voi kontrolloida yhtä tai useampaa samassa liittoutumassa olevaa maata, joten pelaajien määrä voi vaihdella kahden ja viiden välillä. Pelin tavoitteena on kukistaa vastakkainen liittouma valloittamalla sen pääkaupungit.
Axis and Alliesin pelilaudan alkutilanne perustuu pääpiirteissään vuoden 1942 kevään voimasuhteisiin liittoutumien välillä. Saksa on tunkeutunut syvälle Neuvostoliittoon ja on liittolaisineen vallannut koko Manner-Euroopan, Japani hallitsee Kaakkois-Aasiaa ja Yhdysvallat vasta aloittelee sotaan liittymistään. Vaikkakin peliä on pyritty tasapainottamaan tietyin akselivaltoja suosivin säännöin, päättyy enemmistö peleistä alkuperäissäännöillä pelattaessa liittoutuneiden voittoon. Axis and Allies ei ole perinteinen strategiapeli, sillä esimerkiksi valtiontalouden mallintaminen on pelissä erittäin yksinkertaista. Samoin taisteluissa käytettävien erilaisten yksiköiden määrä on rajattu.
Perustiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksinkertaistettujen sääntöjensä ansiosta peli on helppo oppia. Kummankin liittoutuman tavoitteena on valloittaa ennalta määrätty määrä vastapuolen maa-alueita. Voitto voidaan saavuttaa valtaamalla kaksi vastapuolen liittouman pääkaupungeista, mutta akselivallat voivat saavuttaa myös niin sanotun taloudellisen voiton, valtaamalla tarpeeksi maa-alueita.
Peli on vuoroperusteinen ja jokainen kierros pelataan samassa järjestyksessä – Neuvostoliitto, Saksa, Iso-Britannia, Japani ja Yhdysvallat. Kukin pelin maa-alue on jyvitetty tuottamaan tietty määrä rahavaroja (IPC) pelaajan käyttöön. Pelaajan vuoro alkaa käyttämällä maan rahavarat sota- tai tehdaskompleksien tuotantoon tai aseiden kehittämistutkimukseen. Tehtyään hankintansa pelaaja suorittaa haluamansa hyökkäykset. Taisteluiden tulos ratkotaan kuusitahkoisen nopan avulla. Taistelun jokaisella kierroksella kukin taisteluun osallisistuva yksikkö saa yhden mahdollisuuden osua vastapuoleen. Yksikkö osuu, mikäli pelaaja heittää yksikön hyökkäys- tai puolustuspisteytystä vastaavan luvun tai sitä pienemmän (esimerkiksi jalkaväki puolustaa paremmin kuin hyökkää). Kukin pelaaja saa valita itse, mikä hänen yksiköistään kaatuu. Taistelu jatkuu kunnes jompikumpi osapuolista on tuhottu tai hyökkääjä vetäytyy.
Kaikkien taistelujen tultua ratkaistuiksi, pelaaja tekee muut siirtonsa, eli siirtää taisteluihin osallistumattomia yksiköitään ja etsii laskeutumispaikat taisteluihin selviytyneille ilmayksiköilleen. Tämän jälkeen pelaaja asettaa vuoron alussa hankkimansa yksiköt alueille, joissa maalla on tehdaskompleksi. Vuoron lopuksi pelaaja kerää rahavarat hallussaan olevien alueiden arvon mukaan. Peliä jatketaan kunnes jompikumpi liittouma täyttää kierroksen päättyessä edellä mainitut ehdot voiton saavuttamiselle.
Valtiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](2004 vuoden revised edition -julkaisussa)
Neuvostoliitto (punainen) – Alussa taloudellisesti heikoin valtio. Heti pelin alussa suuren uhan alla, mutta vahva alkuasetelma ja mahdollisuus nopeisiin käänteisiin.
Saksa (musta/harmaa) – Taloudellisesti vahva, mutta piiritetty joka puolelta. Mahdollisuus nopeaan voittoon.
Iso-Britannia (valkoinen) – Omistaa suurimman osan maa-alueista, mutta joukot ovat erittäin hajanaiset. Mahdollisuus maa-, ilma- ja merisotaan ja on tasapainoinen valtio.
Japani (oranssi) – Alussa hallitsee suurinta osaa Tyynestä valtamerestä, ja sillä on jalansijaa Manner-Aasiassa.
Yhdysvallat (vihreä) – Taloudellisesti vahvin valtio, mutta aloittaa kaukaa taisteluista. Joukkojen siirtäminen Yhdysvalloista vaatii kärsivällisyyttä.
(2008 vuoden Juhla-julkaisussa)
Italia (ruskea) – Ensimmäistä kertaa mukana kolmantena akselivaltiona. Taloudellisesti todella heikko, mutta Saksan tuki korvaa asian. Sopii aloittelevalle pelaajalle.
Yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäisten sääntöjen mukaiset yksiköt, kustannuksineen ja hyökkäys-/ puolustus-/ ja liikearvoineen:
- jalkaväki 3 IPC, 1/2/1
- panssarivaunu 5 IPC, 3/2/2
- hävittäjä 12 IPC, 3/4/4
- pommikone 15 IPC, 4/1/6
- ilmatorjuntatykki 5 IPC, 0/0/1 (ampuu alueen yli lentäviä lentokoneita)
- taistelulaiva 24 IPC, 4/4/2
- lentotukialus 18 IPC, 1/3/2 (kannelle mahtuu kaksi hävittäjää)
- kuljetusalus 8 IPC, 0/1/2 (voi kuljettaa kaksi jalkaväen yksikköä tai yhden muun maayksikön)
- sukellusvene 8 IPC, 2/2/2
- tehdaskompleksi 15 IPC, 0/0/0 (uusien yksiköiden tuottamiseen sijoitusalueellaan)
2004-version mukaiset yksiköt kustannuksineen ja hyökkäys-/ puolustus-/ ja liikearvoineen:
- jalkaväki 3 IPC, 1/2/1
- tykistö 4 IPC, 2/2/1 (nostaa samassa ruudussa olevien jalkaväkiyksiköiden hyökkäysarvon 2:teen)
- panssarivaunu 5 IPC, 3/3/2
- hävittäjä 10 IPC, 3/4/4
- pommikone 15 IPC, 4/1/6
- ilmatorjuntatykki 5 IPC, 0/0/1 (ampuu alueen yli lentäviä lentokoneita)
- taistelulaiva 24 IPC, 4/4/2
- Destroyer-laiva 12 IPC 3/3/2
- lentotukialus 18 IPC, 1/3/2 (kannelle mahtuu kaksi hävittäjää)
- kuljetusalus 8 IPC, 0/1/2 (voi kuljettaa kaksi jalkaväen yksikköä tai yhden jalkaväkiyksikön ja ilmatorjuntatykin/tykistön/tankin)
- sukellusvene 8 IPC, 2/2/2
- tehdaskompleksi 15 IPC, 0/0/0 (uusien yksiköiden tuottamiseen sijoitusalueellaan)
2008 Juhla-julkaisun lisätyt yksiköt: Cruiser-laiva, jolla on samat taisteluarvot ja hinta kuin hävittäjäaluksella revised editionissa. Juhla-julkaisussa hävittäjän ja muiden laivojen hintaa on laskettu näin:
- kuljetusalus 7 IPC (Kuljetusaluksella ei ole missään vaiheessa taisteluarvoja)
- sukellusvene 6 IPC 1/2/2
- hävittäjä 8 IPC 2/2/2(hävittäjän taisteluarvoja on vähennetty)
- cruiser-alus 12 IPC 3/3/2
- lentotukialus 14 IPC 1/2/2
- taistelulaiva 20 IPC 4/4/2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hasbron Axis & Allies sivusto (englanniksi)
- TripleA, avoimen koodin Axis and Allies tietokoneversio (englanniksi)
- Philip Hallin todennäköisyyslaskin (englanniksi)
- AxisAndAllies.Org, Axis and Allies-foorumi (englanniksi)
- Pelin kehittäjän, Larry Harrisin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)