Big Joe Turner
Joseph Vernon ”Big Joe” Turner (18. toukokuuta 1911 Kansas City, Missouri – 24. marraskuuta 1985 Inglewood, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen laulaja. Turner oli bluesin historian merkittävimpiä laulajia ja jump bluesin pioneeri, joka menestyi myös 1950-luvulla rock and rollin esittäjänä. Turner tunnettiin suuresta koostaan ja voimakkaasta äänestään.[1]
Turner aloitti uransa 1930-luvulla Kansas Cityssä ja New Yorkissa boogie woogie -laulajana pianisti Pete Johnsonin säestämänä. Sotavuosina he siirtyivät länsirannikolle levyttämään. Suosioon Turner nousi Atlantic Recordsilla New Yorkissa 1950-luvun alussa, jolloin hän levytti useita R&B-listan menestyssinglejä. Hänen ykköshittejään olivat ”Chains of Love” sekä ”Shake, Rattle and Roll” (1954), jota seurasi muitakin rock and roll -hittejä. Vuoden 1956 jälkeen Turner alkoi levyttää aikuisempaa jazz-tyylistä musiikkia. Hän esiintyi aina kuolemaansa vuonna 1985 saakka.[1]
Big Joe Turner nimettiin Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1987.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bill Dahl: Artist Biography AllMusic. Viitattu 28.12.2017.
- ↑ Big Joe Turner Rock and Roll Hall of Fame. Viitattu 28.12.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Big Joe Turner Wikimedia Commonsissa