Blessing Okagbare
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Blessing Okagbare Moskovan MM-kilpailuissa 2013. | |||
Maa: Nigeria | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Hopeaa | Peking 2008 | Pituushyppy | |
MM-kilpailut | |||
Hopeaa | Moskova 2013 | Pituushyppy | |
Pronssia | Moskova 2013 | 200 metriä | |
Afrikan kisat | |||
Kultaa | Maputo 2011 | Pituushyppy | |
Kultaa | Maputo 2011 | 4×100 m viesti | |
Kultaa | Brazzaville 2015 | 4×100 m viesti | |
Hopeaa | Alger 2007 | Pituushyppy | |
Hopeaa | Maputo 2011 | 100 metriä | |
Afrikan-mestaruuskilpailut | |||
Kultaa | Nairobi 2010 | 100 metriä | |
Kultaa | Nairobi 2010 | Pituushyppy | |
Kultaa | Nairobi 2010 | 4×100 m viesti | |
Kultaa | Porto-Novo 2012 | Pituushyppy | |
Kultaa | Marrakech 2014 | 100 metriä | |
Kultaa | Marrakech 2014 | 4×100 m viesti | |
Kultaa | Asaba 2018 | 4×100 m viesti | |
Hopeaa | Porto-Novo 2012 | 100 metriä | |
Kansainyhteisön kisat | |||
Kultaa | Glasgow 2014 | 100 metriä | |
Kultaa | Glasgow 2014 | 200 metriä | |
Hopeaa | Glasgow 2014 | 4×100 m viesti | |
Pronssia | Gold Coast 2018 | 4 × 100 metriä |
Blessing Okagbare-Ighoteguonor (s. 9. lokakuuta 1988 Sapele, Nigeria) on nigerialainen yleisurheilija, pikajuoksun ja pituushypyn moninkertainen arvokisamitalisti.
Okagbare saavutti vuoden 2007 Afrikan kisoissa Algerissa hopeaa pituushypyssä tuloksella 646 [1] ja sijoittui neljänneksi kolmiloikassa [2]. Pekingin olympialaisissa 2008 hän karsiutui alun perin pituushypyn loppukilpailusta, mutta selviytyi mukaan kun dopingista kärynnyt Ljudmyla Blonska hylättiin[3]. Loppukilpailussa hän hyppäsi ensimmäisellä kierroksella ennätyksensä 691 cm saavuttaen alun perin pronssimitalin[4]. Hän nousi kuitenkin hopealle[5] Tatjana Lebedevan jäätyä uusintatestissä kiinni dopingista[6]
Afrikan-mestaruuskisoissa 2010 Okagbare voitti kultaa 100 metrin juoksussa, pituushypyssä ja 4×100 metrin viestissä. Daegun MM-kilpailuissa 2011 hän karsiutui pituushypyn loppukilpailusta, mutta sijoittui 100 metrillä viidenneksi ajalla 11,12 ja 4×100 metrin viestissä kuudenneksi. Saman vuoden Afrikan kisoissa hän voitti kultaa pituushypyssä ja pikaviestissä ja sijoittui 100 metrillä toiseksi. Afrikan-mestaruuskilpailuissa 2012 hän voitti kultaa pituushypyssä ja sijoittui 100 metrillä toiseksi. Lontoon olympialaisissa 2012 hän oli 100 metrillä kahdeksas, pikaviestijoukkueen mukana neljäs ja karsiutui pituushypyn loppukilpailusta.
Okagbare paransi 100 metrin juoksun Afrikan ennätystä 27. heinäkuuta 2013 Lontoon timanttiliigan kilpailun alkuerässä 10,86:een ja loppukilpailussa aikaan 10,79. Moskovan MM-kilpailuissa 2013 hän sai pituushypyssä hopeaa tuloksella 699 ja 200 metrillä pronssia ajalla 22,32 sekä sijoittui 100 metrillä kuudenneksi ajalla 11,04. Hän saavutti Glasgow'n Kansainyhteisön kisoissa 2014 kultaa 100 metrillä ajalla 10,85 ja 200 metrillä ajalla 22,25 ja hopeaa 4 × 100 metrin viestissä. Hän voitti samana vuonna Afrikan-mestaruuden Marrakechissa sekä 100 metrillä ajalla 11,00 että pikaviestissä.
Okagbare juoksi avausosuuden Nigerian joukkueessa, joka voitti IAAF World Relays -kilpailuissa Nassaussa 2015 kultaa 4 × 200 metrin viestissä. Pekingin MM-kilpailuissa 2015 hän sijoittui 100 metrillä kahdeksanneksi. Myöhemmin samana vuonna hän voitti Brazzavillen Afrikan kisoissa kultaa 4 × 100 metrin viestissä. Rio de Janeiron olympialaisissa 2016 hän karsiutui 100 ja 200 metrillä välierissä ja sijoittui pikaviestissä kahdeksanneksi. Lontoon MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui pituushypyssä kahdeksanneksi ja karsiutui 100 metrillä välierissä.
Okagbare juoksi 200 metrin Afrikan ennätyksen 22,04 Abilenessä 24. maaliskuuta 2018. Gold Coastin Kansainyhteisön kisoissa 2018 hän sai pikaviestissä pronssia. Afrikan-mestaruuskilpailuissa Asabassa 2018 hän voitti pikaviestissä kultaa. Hänet hylättiin 200 metrin alkueräjuokussa Dohan MM-kilpailuissa 2019.
Okagbare voitti vuonna 2021 järjestetyissä Tokion olympialaisissa 100 metrin alkueränsä, mutta tämän jälkeen hänen ilmoitettiin jääneen kiinni kasvuhormonin käytöstä 19. heinäkuuta otetussa dopingtestissä, ja hänen kisansa päättyivät siihen.[7] Helmikuussa 2022 Okagbare sai kymmenen vuoden kilpailukiellon dopingrikkomuksista.[8]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ulkoradat
- 100 metriä – 10,79 (2013)
- 200 metriä – 22,04 (2018)
- Pituushyppy – 700 (2013)
- Kolmiloikka – 14,13 (2007)
- Sisäradat
- 60 metriä – 7,10 (2021)
- 200 metriä – 23,01 (2021)
- Pituushyppy – 687 (2010)
- Kolmiloikka – 13,64 (2008)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blessing Okagbare Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Blessing Okagbare Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Athletics All Africa Games 2007 at Alger (alg) Women: Long Jump Sports123 (englanniksi)
- ↑ Athletics All Africa Games 2007 at Alger (alg) Women: Triple Jump Sports123 (englanniksi)
- ↑ Yllätysten pituuskilpailu toi pronssia varasijalta ponnistaneelle nigerialaiselle hs.fi. 22.8.2008. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.7.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Women's Long Jump: Maggi ends Lebedeva's reign Pekingin olympialaisten virallinen sivusto 22.8.2008 Viitattu 14.11.2008 (englanniksi)
- ↑ Women Long Jump tilastopaja.com. Viitattu 6.5.2018. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Lebedeva menettää molemmat olympiamitalinsa – kärysi venäläisten "suosikkiaineesta" yle.fi. 25.1.2017. Viitattu 6.5.2018.
- ↑ Moninkertainen arvokisamitalisti kärähti dopingista Tokiossa mtvuutiset.fi. 31.7.2021. Viitattu 17.18.2021.
- ↑ Disciplinary Tribunal hands Blessing Okagbare a 10-year ban for multiple breaches of the Anti-Doping Rules (pdf) 18.2.2022. Athletics Integrity Unit. Viitattu 18.2.2022. (englanniksi)
|