Bordeaux’ndoggi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bordeaux’ndoggi
Avaintiedot
Alkuperämaa  Ranska
Määrä Suomessa rekisteröity 711[1] Suomessa rekisteröity n. 500 kpl (2011)
Alkuperäinen käyttö taistelukoira, metsästys­koira, vahti- ja paimen­koira
Nykyinen käyttö seura- ja vahtikoira
Muita nimityksiä borkku, dogue de Bordeaux, French Mastiff, Bordeauxdogge, dogo de Burdeos, bordoo dogi, ranskan­mastiffi
FCI-luokitus ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat
alaryhmä 2.1 Mastiffityyppiset molossikoirat
#116
Ulkonäkö
Paino uros 50 kg
narttu 45 kg
Säkäkorkeus uros 60–68 cm
narttu 58–66 cm
Väritys mahonginruskea tai erisävyinen kellertävä

Bordeaux’ndoggi (ransk. dogue de Bordeaux) on Ranskasta kotoisin oleva arvostettu vahti- ja seurakoira. Rodulla on pitkä historia. Aikoinaan se oli taistelukoirarotu, josta sittemmin kehittyi vahtikoira. Sitä on käytetty myös karhunmetsästyksessä. Nykyään koiraa käytetään pääasiassa seurakoirana. Vuonna 2018 se oli Ranskassa 5. suosituin paikallinen rotu[2] - listauksessa se on 6. suosituin, mutta tämä johtuu ainoastaan siitä, että virallinen listaus laskee myös madagaskarilaisen coton de tuléarin ranskalaiseksi roduksi. Keski-Euroopan ulkopuolella se on kuitenkin melko harvinainen.

Bordeaux’ndoggi on hyvin voimakasrakenteinen, tasapainoinen, melko matalaraajainen ja lihaksikas koira. Pää on hyvin suuri verrattuna muuhun ruumiiseen. Väriltään rotu on kokonaan mahonginruskea tai kellertävä. Pienet valkoiset merkit rinnassa ja käpälissä sallitaan. Maski on musta tai kastanjanruskea. Huulet ovat paksut ja roikkuvat. Urosten säkäkorkeus on 60–68 cm ja narttujen 58–66 cm. Uros painaa vähintään 50 kg ja narttu 45 kg. Karvapeite on lyhyttä, hienolaatuista ja pehmeän tuntuista. Kaulassa nahka roikkuu.

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan bordeaux’ndoggi on vahtivainen, valpas ja erittäin rohkea. Aggressiivisuutta ei kuitenkaan esiinny, vaan rotu on hyvin ystävällinen, isäntäänsä kiintyvä ja lapsirakas. Koirat ovat rauhallisia ja tasapainoisia, ja niillä on korkea ärsytyskynnys, mutta rodun alkuperäinen käyttö taistelukoirana on silti otettava huomioon. Liiaksi ärsytettäessä koirasta voi paljastua piileviä taisteluviettejä, joten on varottava, ettei se koe joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi. Bordeaux’ndoggi tarvitsee määrätietoisen ja kärsivällisen kasvattajan.

Rotu haluaa olla mukana siellä, missä ihmisetkin, joten se ei sovellu tarhakoiraksi. Se osoittaa kiintymystään ihmiseen monin tavoin. Se osaa olla myös hyvin persoonallinen. Bordeaux’ndoggi ei tuhlaa aikaansa haukkumiseen ja turhaan pyörimiseen vaan on pikemminkin hiljainen sivustakatsoja. Rotua ei voi pakottaa tottelemaan, koska se on hyvin itsevarma ja vahvaluonteinen. Se oppii kuitenkin mielellään asioita, jos se palkitaan siitä.

Bordeaux’ndoggin kotimaana pidetään Lounais-Ranskaa, vaikka sen alkuperästä ei olekaan varmaa tietoa. Sen historiasta löytyy vahvoja koirarotuja, kuten bulldoggia ja bullmastiffia. Bordeaux’ndoggia on käytetty taistelijana, vahtina ja suurriistan, kuten villisian, metsästyksessä. Myös karjan paimennus ja isäntäväen omaisuuden suojeleminen ovat kuuluneet rodun tehtäviin. Se on ollut mukana myös ensimmäisessä maailmansodassa, jossa sen tehtävänä oli vetää haavoittuneita turvaan. Maailmansotien jälkeen koirakannat romahtivat, ja bordeaux’ndoggeja jäi henkiin vain puolisen sataa. Näistä koirista nykyinen kanta muodostuu.

Terveystilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska bordeaux’ndoggi on vanha taistelukoira, sille on jalostettu pienet silmät syvälle ryppyjen suojaan, minkä vuoksi sillä voi esiintyä luomen asentovirheitä. Rotu kuuluu suuriin, massiivisiin ja nopeasti kasvaviin rotuihin, joilla on taipumus sairastua kasvukautena erilaisiin luuston kasvuhäiriöihin ja lonkkaniveldysplasiaan. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää paneutua koiran ruokintaan ja liikuntaan sen kasvukautena. Rodulla voi myös esiintyä iho-ongelmia kesäaikaan.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]