Borgia

Borgia
(Borja)
Maa	Espanja, Italia, Ranska
Arvonimet	; paavi; kardinaali; Teanon ruhtinas; Carinolan ruhtinas; Tricaricon ruhtinas; Andrian ruhtinas; Venafron ruhtinas; Piombinon ruhtinas; Squillacen ruhtinas; Espanjan grande; Gandían herttua; Sessan herttua; Valentinoisin herttua; Urbinon herttua; Romagnan herttua; Nepin herttua; Camerinon herttua; Palestrinan herttua; Llombain markiisi; Navarresin markiisi; Dyoisin kreivi; Alviton kreivi; Mayalden kreivi;
Perustaja	Domingo de Borja
Perustamisvuosi	1360
Kansallisuus	espanjalainen
	Infobox OK

Borgia (myös Borja, Borjia ja Borges) on paaveistaan tunnettu espanjalainen aatelissuku, joka on alkujaan lähtöisin Valencian seudulta historiallisesta Aragonian kuningaskunnasta. Nimensä suku sai omistamastaan lahjoitusmaasta Zaragozan Borjassa.

Politiikassa ja kirkollisissa viroissa vaikuttanut suku nousi merkittävään asemaan renessanssin aikaisessa Italiassa 1400- ja 1500-luvuilla. Kolme suvun jäsentä eteni aina paaviksi asti: Alfons de Borja eli Calixtus III (1455–1458), Roderic Llançol i de Borja eli Aleksanteri VI (1492–1503) ja Giovanni Battista Pamphili eli Innocentius X (1644–1655). Aleksanteri VI:n lienee tunnetuin Borgia-paaveista, jonka elämä on myös innoittanut myöhempää modernia populaarikulttuuria. Lisäksi historiassa muistetaan hyvin hänen lapsensa Juan Borgia, Cesare Borgia, Joffre Borgia ja Lucrezia Borgia. Paavi Aleksanteri VI oli merkittävä renessanssitaiteen mesenaatti. Tuon ajan Borgiat saivat vaikutusvaltaisia vihamiehiä Medicin ja Sforzan kaltaisista italialaisista ylimyssuvuista sekä kirkonpiiristä aina karismaattista munkki Girolamo Savonarolaa myöten. Jo aikalaiset syyttivät Borgioita poikkeuksellisen raskaasta korruptiosta ja riettaista elämäntavoista, kuten myös lukuisista murhista ja muista julmuuksista. Suvun nimestä onkin muodostunut synonyymi yleiselle moraalittomuudelle ja häikäilemättömyydelle.

Monet Borgiat muuttivat Espanjan siirtomaa-aikoina Etelä-Amerikkaan, jossa suku elää vielä tänäkin päivänä. Viimeinen mieslinjassa periytyävä sukuhaara elää Chilessä ja Ecuadorissa. Tunnetuin nykyajan Borgia-suvun edustaja on Ecuadorin entinen presidentti, tohtori Rodrigo Borja Cevallos.

Suvun historiaa

Paavi Aleksanteri VI:n eli Rodrigo Borgian poika Joffre Borgia (1482–1516) avioitui Napolin kuninkaan Alfonso II:n tyttären Sancia (Sancha) Aragonialaisen kanssa saaden läänityksikseen Squillacen ruhtinaskunnan (1494) ja Alviton herttuakunnan (1497).

Joffre menetti Alviton vaimonsa kuoltua vuonna 1506, mutta onnistui pitämään Squillacen hallussaan ja avioitui Maria de Milan kanssa. Heidän poikansa Francesco Borgia peri Squillacen. Francescon jälkeen ruhtinaana seurasi Giovanni ja tämän jälkeen Pietro. Squillacen viimeinen Borgia-hallitsija oli Anna e Donna Antonia Borgia D’Aragona, jonka kuoltua ruhtinaskunta siirtyi Molempain Sisiliain kuningaskunnan Bourboneille. Tämän jälkeen Napolissa tai Espanjassa elävät Borgiat hallitsivat maitaan kuvernööriensä kautta.

Joffren veli Juan Borgia avioitui Ferdinand Katolilaisen tyttären María Henriquez de Lunan kanssa. Juan Borgia peri veljeltään Pedro Luis de Borjalta (ital. Pier Luigi de Borgia) Gandían herttuakunnan vuonna 1491. Hänen poikansa ja järjestyksessään 3. Gandian herttua Juan de Borja y Enríquez de Luna avioitui Ferdinand Katolilaisen aviottoman lapsen, Zaragozan ja Valencian arkkipiispan, Alonso de Aragónin tyttären Juana de Aragónin kanssa.

Juanin ja Juanan poika Francesco Borgia de Candia d'Aragon (1510–1572) on yksi tunnetuimmista Borgia-suvun jäsenistä. Hän sai koulutuksensa Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle V:n hovissa ja avioitui 16-vuotiaana portugalilaisen aatelisneidon Eleanor de Castro Melo e Menezesin kanssa Madridissa. Liitosta syntyi kahdeksan lasta. Vuonna 1539 Francescosta tuli vain 29-vuotiaana Katalonian varakuningas ja neljä vuotta myöhemmin hän peri isältään Gandian herttuakunnan. Francescon vaimo kuoli vuonna 1546 ja hän päätti liittyä jesuiittioihin. Vuonna 1550 hän luopui kaikista hallitsija- ja aatelisarvoistaan poikansa Luis de Borja-Aragon y de Castro-Melon hyväksi. Francesco alkoi tavalliseksi jesuiittapapiksi kieltäytyen kardinaalin punaisesta hatusta. Vuonna 1556 Francesco Borgia valittiin koko jesuiittajärjestön johtajaksi. Hän lähetti lähetyssaarnaajia ympäri maailmaa ja perusti Roomaan Gregoriaanisen yliopiston. Vuonna 1624 Francesco julistettiin autuaaksi ja vuonna 1670 pyhimykseksi nimellä Franciscus Borgia.

Francescon pojan Candian 6. herttuan Francisco Tomás de Borja y Centellasin pojasta Gaspar de Borja y Velascosta (1580–1645) tuli Espanjan katolisen kirkon korkein johtaja eli Espanjan primaatti, Sevillan ja Toledon arkkispiispa sekä Napolin varakuningas. Hän myös toimi paavin konsistorin jäsenenä ja Espanjan suurlähettiläänä Roomassa.

Candían herttuoiden jälkeläisten kautta Borgian suku on edelleen elossa. Rodrigo Borgiasta eli paavi Aleksanteri VI:sta suorassa mieslinjassa periytyvät jälkeläiset elävät tällä hetkellä Chilessä ja Ecuadorissa. Nykypäivänä merkittävimpään asemaan edennyt Borgia-suvun jäsen on Ecuadorin entinen sosialistipresidentti (1988-1992) tohtori Rodrigo Borja Cevallos, joka on paavi Aleksanteri VI:n ja tämän rakastajattaren Vanozza dei Cattanein jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa.

Suvun tunnettuja jäseniä

Alfonso de Borgia (1378–1458), vuosina 1455–1458 paavi Calixtus III
Rodrigo Borgia (1431–1503), vuosina 1492–1503 paavi Aleksanteri VI
Cesare Borgia (1475–1507), italialainen kardinaali, poliitikko ja kondottieeri, Rodrigo Borgian poika
Lucrezia Borgia (1480–1519), Modenan ja Ferraran herttuatar, Rodrigo Borgian tytär
Rodrigo Borja Cevallos (s. 1935), Ecuadorin presidentti 1988–1992