Constantin Silvestri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Constantin Silvestri (13. toukokuuta 1913 Bukarest23. helmikuuta 1969 Lontoo) oli romanialaissyntyinen kapellimestari, säveltäjä ja pianisti.[1][2]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silvestri teki ensimmäisen julkisen esiintymisensä muusikkona 10-vuotiaana pitämällä pianoresitaalin. Hän opiskeli pianonsoittoa ja sävellystä Bukarestin konservatoriossa, jossa häntä opettivat George Enescu, Mihail Jora ja Florica Musicescu. Silvestri aloitti ammattimaisen uransa pianistina ja johti 17-vuotiaana ensimmäisen konserttinsa kapellimestarina vailla muodollista orkesterinjohdon koulutusta. Orkesteri oli Romanian kansallinen radio-orkesteri, ja ohjelmaan kuululivat Silvestrin oma teos Preludi ja fuuga (Toccata) ja Igor Stravinskyn Kevätuhri.[2] Kapellimestaridebyytin menestyksekkyydestä vakuuttuneena Silvestri päätti jatkaa uraansa kapellimestarina. Vuonna 1935 hän pääsi johtamaan Bukarestin kansallisoopperaa. Vuonna 1945 hänestä tuli Bukarestin filharmonisen orkesterin musiikillinen johtaja.[1] Tämän viran hän jakoi George Georgescun kanssa.[2]

Silvestri liittyi vuonna 1948 Bukarestin konservatorion henkilökuntaan orkesterinjohdon opettajana.[1] Hän alkoi näihin aikoihin johtaa orkestereita myös muualla itäblokin ja Neuvostoliiton alueilla, kuten Budapestissa, Moskovassa ja Prahassa. Dmitri Šostakovitš onnitteli Silvestriä tämän johdettua hänen ensimmäisen sinfoniansa esityksen Moskovassa ja kertoi suorituksen vastanneen omia ihanteitaan. Silvestri sai vuonna 1953 nimitykset sekä Bukarestin kansallisoopperan että Romanian kansallisen radio-orkesterin pääkapellimestariksi.[2]

Vuonna 1956 Silvestri lähti Romaniasta ja asettui Pariisiin.[1] Hän esiintyi siellä, Amsterdamissa ja Brysselissä.[2] Tammikuussa 1957 hän teki ensimmäisen esiintymisensä Isossa-Britanniassa johtamalla Lontoon filharmonikkoja Royal Albert Hallissa.[1] Vuonna 1961 Silvestri nimitettiin Bournemouthin sinfoniaorkesterin pääkapellimestariksi. Tässä tehtävässä toimimisensa aikana hän jatkoi myös johtavien orkesterien johtamista Euroopassa, Kaukoidässä ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1963 Silvestri johti Modest Mussorgskin Hovanštšinan esityksen Covent Gardenissa. Hän sai Ison-Britannian kansalaisuuden vuonna 1967, mutta sairastui syöpään, johon kuoli sairaalassa vuonna 1969.[2]

Jo ennen Romaniasta loikkaamistaan teki levytyksiä Supraphonille. Levytettyjen teosten joukossa oli Édouard Lalon sellokonsertto, jonka solistina soitti André Navarra. Loikattuaan Silvestri levytti eksklusiivisella sopimuksella EMI:lle. Loikkauksen jälkeen hän johti levytykset esimerkiksi Pjotr Tšaikovskin sinfonioista nro 4, 5 ja 6, Antonín Dvořákin sinfonioista nro 7 ja 9 sekä César Franckin d-mollisinfoniasta. Liveäänitykset Silvestri johti esimerkiksi Tšaikovskin Manfred-sinfoniasta ja Ottorino Respighin Rooman pinjoista.[2]

  1. a b c d e Constantin Silvestri AllMusic
  2. a b c d e f g Constantin Silvestri Naxos