Elokuvastudio
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: vain mykkäelokuvan historiaa käsittelevä kappale perustuu johonkin lähteeseen |
Elokuvastudio on elokuvan tekemiseen tarkoitettu sisä- tai ulkotila, jonka olosuhteitaselvennä voidaan hallitaselvennä. Tavallisesti elokuvastudio on suuri ulkovaloilta suojattu hallimainen rakennus. Ikkunattoman rakennuksen valaistusta voidaan säätää tarkalleen halutuksi. Samoin erilaisia sääoloja, kuten sadetta ja sumua, voi olla mahdollista luoda tarpeen mukaan. Lavasteilla saadaan kuvaan haluttu miljöö. Elokuvastudioon kuuluvaksi voidaan laskea myös ulkolavasteet sekä muut kuin kuvauspaikat kuten leikkaustilat, jos ne sijaitsevat samassa yhteydessä.
Näytelmäelokuvat kuvataan joko studiossa tai lokaatiossa eli luonnollisessa kuvauspaikassa, kuten kaupungin kadulla tai aidon rakennuksen sisällä.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mykkäelokuvien alkuaikoina sisäkohtaukset kuvattiin päiväsaikaan rakennuksessa, jossa oli suuret avattavat kattoikkunat luonnonvalon säätelemiseksi. Pian kehitettiin niiden tilalle tehokkaita ja siirreltäviä sähkövalaisimia. Äänielokuvien myötä 1920-luvulla tuli tarve eristää kuvausstudio ulkopuolisilta ääniltä, mutta myös ikkunoiden ja säänvaihtelun aiheuttamilta valaistuksen muutoksilta ja muilta häiriöiltä, kuten uteliailta sivullisilta. Särisevien kaarilamppujen tilalle oli löydettävä äänettömiä valaisimia. Kameroihin oli kehitettävä niiden käyntiääntä eristäviä koteloita ja äänettömiä dolly-laitteita, ja myös elokuvatyöryhmän tuli äänielokuvan myötä oppia pysymään hiljaa aina kameran käydessä.[1]
Sähkövaloilla valaistua, äänielokuvia varten kehitettyä elokuvastudiota alettiin Hollywoodissa kutsua nimellä sound stage. Siinä ikkunattomassa hallissa sijaitsevaa kuvaustilaa ympäröi metallinen pilari-palkkikehikko eli trussi, johon on kiinnitetty siirreltäviä, teholtaan ja valaisukulmaltaan säädettäviä elokuvavalaisimia ja varsien päässä riippuvia siirreltäviä mikrofoneja. Trussirakenteissa kulkee siltoja ja ramppeja (engl. catwalk), joita pitkin työntekijät voivat kiipeillä valaisimia ja mikrofoneja säätämässä. Trussi mahdollistaa myös kameran sijoittamisen kutakin kuvaa varten tarkalleen haluttuun kuvakulmaan. Tukirakennelma ja muut studion varusteet on yleensä pinnoitettu mattamustiksi, ettei niistä aiheudu tahattomia heijastuksia näyttelijöihin eikä lavasteisiin.
Ulkopuolisilta häiriöiltä suljettu elokuvastudio helpottaa tuotantohenkilöstön työtä, sillä he voivat suunnitella ja rakentaa lavasteet ja muut kuvausolosuhteet juuri halutunlaisiksi ja säilyttää ne sellaisina koko kuvausvaiheen ajan. Toisaalta valaistusta, kameran kuvakulmaa ja lavastuksen yksityiskohtia voidaan säätää vapaasti jokaista otosta varten erikseen.
Digitaalinen lavastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Chroma key
Digitaalisia lavasteita käyttävän elokuvan näyttelijät kuvataan chroma key -studiossa. Tällaisessa studiossa kokonainen tausta tai erikokoisia pintoja on maalattu yhdellä kirkkaalla värillä (yleensä vihreä tai sininen [green-, blue screen], koska näitä värejä ei esiinny ihmisen kehossa). Jälkituotantovaiheessa voidaan värilliset osat korvata esimerkiksi maisemalla tai toisella kuvalla.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dirks, Tim: The History of Film, The 1920s, The Pre-Talkies and the Silent Era, AMC Filmsite, viitattu 24.3.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elokuvastudio Wikimedia Commonsissa