Fabio Quartararo
| Fabio Quartararo | |
|---|---|
 Quartararo vuonna 2022. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1999 Nizza |
| Kansalaisuus |
 Ranska |
| Uratiedot | |
| Pyörän numero | 20 |
| Nykyinen talli | Monster Energy Yamaha Team (2021–) |
| Nykyinen pyörä | Yamaha YZR-M1 |
| Entiset tallit |
Team Estrella Galicia 0,0 (2015) Leopard Racing (2016) Pons HP40 (2017) Speed Up Racing (2018) Petronas Yamaha SRT (2019–2020) |
| Tilastot | |
| MotoGP | |
| Kilpailuja | 79 |
| Voittoja | 11 |
| Palkintosijoja | 10 |
| Paalupaikkoja | 10 |
| Nopeimpia kierroksia | 4 |
| Ensimmäinen kilpailu | Qatar 2019 |
| Ensimmäinen voitto | Jerez 2020 |
| Moto2 | |
| Kilpailuja | 36 |
| Voittoja | 1 |
| Palkintosijoja | 2 |
| Paalupaikkoja | 1 |
| Nopeimpia kierroksia | 1 |
| Ensimmäinen kilpailu | Qatar 2017 |
| Ensimmäinen voitto | Katalonia 2018 |
| Aiheesta muualla | |
| fabio-quartararo.fr | |
Fabio Quartararo (s. 20. huhtikuuta 1999 Nizza) on ranskalainen ratamoottoripyöräilijä. Kaudella 2020 hän ajaa MotoGP-luokassa Yamahan satelliittitallissa. Quartararo on voittanut kuusi eri Espanjan mestaruutta ratamoottoripyöräilyssä, kuten kahdesti CEV Moto3 mestaruuden.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Quartararo aloitti kilpauransa Ranskassa 4-vuotiaana, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna kilpailemaan Espanjaan Real Automóvil Club de Cataluñan hallinnoimaan Promovelocidad cupiin.[1] Hän voitti 50-kuutioisten mestaruuden 2008 ja heti perään 70-kuutioisten mestaruuden 2009, sekä 80-kuutioisten mestaruuden kaudella 2011. Ennen siirtymistään CEV Moto3 -luokkaan Quartararo voitti välimeren Pre-Moto3 luokan.[2]
CEV (2013–2014)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Quartararo siirtyi CEV-sarjaan 2013 Wild Wolf Racing talliin, joka käytti Hondan pyöriä.[3] Hän voitti avauskaudellaan mestaruuden vain pisteen erolla toiseksi tulleeseen Marcos Ramíreziin. Quartararo voitti kauden aikana kolme kilpailua seitsemästä ja ajoi neljästi palkintokorokkeelle. Hän muun muassa ajoi heti avausosakilpailussaan toiseksi sadekelillä.[3] Hän putosi kauden aikana hetkellisesti kahdeksanneksi ollen 37 pisteen päässä Ramirezista, mutta voitettuaan kauden kolme viimeistä osakilpailua hän varsmisti mestaruuden.[3] Hänestä tuli mestaruuden myötä nuorin ei-espanjalainen CEV-luokan mestaruuden voittanut kuljettaja, sekä kautta-aikain nuorin mestari 14 vuoden ja 2018 päivän ikäisenä. Edellinen ennätyksen haltija oli Stefan Bradl kaudella 2007 ja kaikkien nuorin Aleix Espargaró.[4]
Quartararon täyty jäädä myös toiseksi kaudeksi CEV sarjaan oltuaan vielä liian nuori siirtyäkseen maailmanmestaruustasolle.[3] Säännön mukaan kuljettajan täytyi olla 16-vuotias voidaan ajaa ensimmäistä kertaa kilpaa. Quartararon siirtyi Junior Team Estrella Galicia 0,0 -talliin, jossa hän ajoi Honda NSF250R pyörällä. Tällä kertaa Quartararo voitti mestaruuden selkeämmin edellisen kauteen nähden. Toiseksi tullut Jorge Navarro jäi 127 pistettä Quartararosta.[5] Hän ajoi kauden aikana yhdestätoista kilpailusta yhdeksän kertaa voittoon ja ajoi kaikissa kilpailuissa palkintokorokkeelle.
Moto3
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Team Estrella Galicia 0,0 (2015)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Quartararo ilmoitettiin lokakuussa 2014 siirtyvän Moto3 luokkaan kaudeksi 2015.[6] Hän ajoi ensimmäisellä kaudellaan Honda NSF250R pyörällä, jolla Quartararo saavutti kaksi palkintokorokesijaa ollen toinen Yhdysvalloissa ja Hollannissa. Hän saavutti myös kaksi paalupaikkaa peräkkäisissä osakilpailuissa Espanjassa ja Ranskassa. San Marinossa Quartararo loukkasi nilkkansa kaaduttuaan toisissa vapaissa harjoituksissa.[7] Hän palasi takaisin Japanin osakilpailuun, mutta joutui jättämään kilpailun väliin liian suurien kipujen vuoksi. Lopulta Quartararo oli sivussa yhteensä viidestä osakilpailusta ja ajoi vasta kauden päätösosakilpailun Valenciassa. Hän oli kauden päätyttyä loppupisteissä kymmenes.
Leopard Racing (2016)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2015 Leopard Racing julkisti tehneensä kaksivuotisen sopimuksen Quartararon kanssa.[8] Quartararo ajoi KTM RC250GP pyörällä toisella kaudellaan Moto3:ssa parhaimmillaan neljänneksi Itävallassa ja Malesiassa. Hän sijoittui heikommin ollen pisteissä kolmastoista.
Moto2
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pons HP40 (2017)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaudeksi 2017 Quartararo siirtyi Moto2-luokkaan, jossa hän ajoi Ponsin tallissa Kalex pyörällä. Quartararo sijoittui kauden päätteeksi sijalle 13. Hän ajoi parhaimmillaan kerran kuudenneksi San Marinossa ja kolmesti seitsemänneksi Qatarissa, Kataloniassa ja Malesiassa. Tallipäällikkö Sito Pons pitin kauden jälkeen Quartararon hankintaa virheenä, ettei kuljettaja ollut vielä valmis isompaan luokkaan. [9]
Speed Up Racing (2018)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Quartararo jatkoi Moto2-luokassa tällä kertaa syyskuussa 2017 hänen ilmoitettiin ajavan Speed Up tallissa kahden vuoden sopimuksella.[10] Hän aloitti kauden kehnosti jääden pisteittä kahdessa ensimmäisessä osakilpailussa Qatarissa ja Argentiinassa. Quartararo ajoi ensimmäisen paalupaikan ja voiton Kataloniassa, sekä heti perään Hollannissa toiseksi. Hän sijoittui loppupisteissä sijalle kymmenen, kerättyään 134 pistettä.
MotoGP
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Petronas Yamaha (2019–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2018 Quartararo ilmoittettiin siirtyvän MotoGP-luokkaan kaudeksi 2019 uuteen Petronas Yamaha satelliittitalliin, joka korvasi edellisen Tech3 Yamahan. Hän sai tallikaverikseen Franco Morbidellin.[11] Quartararo ajoi tulokaskaudellaan viidenneksi ollen kauden paras tulokas. Hän ajoi seitsemän kertaa palkintokorokkeelle ollen parhaimmillaan toinen Kataloniassa, San Marinossa, Thaimaassa, Japanissa ja Valenciassa. Quartararo saavutti myös kuusi paalupaikkaa, joista hän ajoi kaksi peräkkäin Kataloniassa ja Hollannissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Quartararo meets young Promo RACC riders motogp.com 12.12.2014 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Is Fabio Quartararo the next Marquez? motogp.com 12.3.2015 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ a b c d Fabio Quartararo: A new star is born motogp.com 27.11.2013 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Moto3: Believing the hype - Fabio Quartararo crash.net 23.3.2015 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ FIM CEV Repsol: Quartararo and Raffin, Moto3™ and Moto2™ champions. Morales, double winner in Superbike motogp.com 8.11.2014 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ 2015 Moto3™ Entry List Announced motogp.com 23.10.2014 Viitattu 5.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Moto3 Misano: Repsol pair Navarro and Quartararo sidelined (Arkistoitu – Internet Archive) crash.net 11.9.2015 Viitattu 5.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Leopard Racing signs Quartararo for 2016 motogp.com 26.9.2015 Viitattu 5.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Sito Pons regrets having signed Fabio Quartararo[vanhentunut linkki] motorcyclesports.net Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Quartararo joins Speed Up for sophomore Moto2 season motorsport.com 23.9.2017 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
- ↑ Morbidelli, Quartararo chosen as SIC Yamaha riders motorsport.com 13.8.2018 Viitattu 3.11.2020 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fabio Quartararo Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Muut | |
