Gerboise Bleue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Gerboise Bleue (”sininen hyppyrotta”) oli Ranskan ensimmäisen ydinkoe, joka tehtiin Regganessa Ranskan Algeriassa Saharan aavikkolla Algerian sodan (1954–1962) aikana 13. helmikuuta 1960. Ydinpommi räjäytettiin aavikolle rakennetusta tornista.[1] Kenraali Pierre Marie Gallois oli keskeinen henkilö ydinkokeessa ja sai ydinkokeen ansiosta lempinimen père de la bombe A, ”Atomipommin isä”. Fissiili materiaali oli valmistettu Pierrelatten ydinrikastamossa.

Gerboise tarkoittaa autiomaassa elävää hyppyrottaa ja sininen on Ranskan trikolorilipun ensimmäinen väri. Niinpä seuraavat kaksi pommia (jotka tehtiin vielä samana vuonna) saivatkin vastaavasti nimen ”valkoinen” (ransk. Gerboise Blanche) ja ”punainen” (ransk. Gerboise Rouge) hyppyrotta. Vuonna 1961 seurasi vielä Ranskan tekemä neljäs ydinkoe, ”Gerboise Verte” eli ”vihreä hyppyrotta”.[2]

Voimakkain ensimmäinen atomipommi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Malilaiset opiskelijat protestoivat 13. helmikuuta 1960 Leipzigissa Ranskan ensimmäistä ydinkoetta vastaan.

Gerboise Bleuen myötä Ranskasta tuli neljäs ydinasevalta Yhdysvaltain, Neuvostoliiton ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen. Gerboise Bleue oli 70 kilotonnin räjähdysvoimallaan siihen astisista ensimmäisistä ydinkokeista kaikkein voimakkain, voimakkaampi kuin Yhdysvaltain Trinity (20 kt), Neuvostoliiton RDS-1 (22 kt) tai brittien ”Hurricane” (22 kt). Seuraavaksi voimakkain ensimmäinen ydinkoe oli Pakistanin vuonna 1998 räjäyttämä Chagai-I (40 kt). Vertailun vuoksi Nagasakissa räjäytetty Fat Man oli räjähdysvoimaltaan 22 kilotonnia.

Vain kaksi muuta Saharassa räjäytettyä atomipommia oli vielä voimakkaampia: Rubis (<100 kt, 20. lokakuuta 1963) ja Saphir (<150 kt, 25. helmikuuta 1965). Kumpikin räjäytettiin maan alla Tan Afellan koealueella.

Kaikki muut Ranskan ydinasekokeet, Ranskan ensimmäinen vetypommi Canopus mukaan lukien, suoritettiin Ranskan Polynesiassa vuosina 1966–1996. Viimeinen pommi, Xouthos (< 120 kt), räjäytettiin 27. tammikuuta 1996.

Koska ydinkokeen räjähdysvoimaa ei voida täysin ennalta arvioida, Ranskan armeija suunnitteli 60–70 kt räjähdystä. Gerboise Bleue oli täydellinen menestys (70 kt) tuottaen halutun räjähdysvoiman.

Tietoja räjähdyksestä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikalliset asukkaat saivat huonosti tietoa ydinkokeen vaikutuksista. Arviot siitä, kuinka moneen algerialaiseen ydinkokeet vaikutti, vaihtelevat: Ranskan puolustusministeriö mukaan tällaisia henkilöitä on 27 000 kun taas algerialaisen ydinfyysikko Abdul Kadhim al-Aboudin mukaan luku on 60 000.[3] Algerian valtiollinen uutistoimisto arvioi vuonna 2012 ydinkokeiden vaikuttaneen 30 000 henkilöön.[4]

Vuonna 2009 Ranska suostui julkaisemaan ydinkokeita käsitteleviä dokumentteja ja tarjosi vahingonkorvauksia uhreille. Vastaavia toimia kohdennettiin myös Ranskan Polynesiaan.[5]

  1. Arola, Janne: Yhteistyöhaluinen isottelija. HS TEEMA, 2021.
  2. a b France's Nuclear Weapons – Origin of the Force de Frappe The Nuclear Weapon Archive. Viitattu 13.2.2019 (englanniksi).
  3. Algerians suffering from French atomic legacy, 55 years after nuke tests Al Jazeera America. 1.3.2015. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
  4. France's 1960s nuclear tests in Algeria still poison ties France 24. 29.7.2021. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)
  5. Cowell, Alan: France to Pay Nuclear Test Victims The New York Times. 24.3.2009. Viitattu 31.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]