Granula
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Granula on Auringon pinnalla oleva rae, jolla on tummat reunat.[1]
Auringon pinta eli fotosfääri on kauttaaltaan rakeinen muilta kuin auringonpilkkujen ja muiden poikkeusilmiöiden kohdalta. Auringon pinta kiehuu kuin puuro Auringon sisältä tulevan lämmön aiheuttamien konvektiovirtausten takia. Konvektio siirtää lämpöä auringon sisustasta ulospäin. Granulassa on kirkas keskusta ja tummempi reuna, jonka alueella kaasu laskeutuu alaspäin. Granulan muoto muuttuu ja granulat hajoavat mm. pystypyörteiden takia. Tumman reunuksen keskellä näkyy joskus valkeita pisteitä tai pitkulaisia kuvioita, filigraaneja. Nämä ovat magneettikentän keskuksia, joita virtaus repii hajalle. Granulat ovat muodoltaan soikeita ja vaihtuvia ja epämääräisiä. Granuloiden kirkkaus vaihtelee viiden minuutin jaksossa.
Supergranulan elinikä on monta päivää. Näiden muoto muistuttaa monikulmiota. Granulat liikkuvat supergranulan keskustasta kohti reunoja kuljettaen magneettikenttää mukanaan. Supergranulaatio näkyy epäsäännöllisenä verkkona tarkassa auringon magneettikentän kartassa. Supergranulan keskiosassa on nouseva liike, vaakaosassa horisontin suuntaista liikettä ja reunoilla laskuliike. Aurinkotuuli lähtee supergranuloiden välistä.
Auringon pinnan granulaatio aiheuttaa sen spektrissä mikroturbulenssia. Jättiläistähdillä granulat ovat suhteellisen suuria tähden kokoon nähden.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karttunen H: Granulaatio Zubenelgenubi. Arkistoitu 2.10.2016. Viitattu 30.1.2013.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Solar MHD (Arkistoitu – Internet Archive)
- KIS (Kiepenheuer Sonnenphysik)
- Potsdam astrophysical institute (Arkistoitu – Internet Archive)