Tämä on lupaava artikkeli.

Greta Thunberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Greta Thunberg
Thunberg vuonna 2023.
Thunberg vuonna 2023.
Henkilötiedot
Syntynyt3. tammikuuta 2003 (ikä 21)
Tukholma, Ruotsi
Kansalaisuus Ruotsi
Ammatti opiskelija, kansalaisaktivisti
Vanhemmat Svante Thunberg ja Malena Ernman
Muut tiedot
Aktiivisena 2018–
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Koululaiset marssimassa ilmaston puolesta Hampurissa.

Greta Tintin Eleonora Ernman Thunberg (s. 3. tammikuuta 2003 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen ilmastoaktivisti, joka tunnetaan koululaisten kansainvälisen ilmastolakkoliikkeen perustajana. Hän nousi julkisuuteen elokuussa 2018 osoittamalla mieltä Tukholmassa Ruotsin valtiopäivätalon edustalla saadakseen huomiota ilmastonmuutokselle. Osoittaessaan mieltä hän oli pois koulusta, ja Thunbergin esimerkki käynnisti maailmanlaajuisen koululakkojen kansalaisliikkeen. Thunberg ottaa kantaa ilmastonmuutokseen jokapäiväisessä elämässään.

Perhe ja elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thunbergin äiti on oopperalaulaja Malena Ernman, joka edusti Ruotsia Eurovision laulukilpailussa vuonna 2009 ja isä näyttelijä, tuottaja ja kirjailija Svante Thunberg. Myös hänen isoisänsä Olof Thunberg (1925–2020) oli näyttelijä. Thunbergilla on häntä kolme vuotta nuorempi sisko Beata, joka on luonut jo uraa laulajana.[1]

Thunberg alkoi kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen jo yhdeksänvuotiaana, jolloin hän lopetti lihansyönnin ja luopui kaiken turhan ostamisesta. Vuonna 2015 hän lopetti myös lentämisen, ja vuotta myöhemmin hänen äitinsä seurasi päätöstä luopuen samalla kansainvälisestä urastaan. Perhe kasvattaa omat vihanneksensa maapalstalla kaupungin ulkopuolella ja tuottaa sähkön aurinkopaneeleilla. Sähköautolla he liikkuvat vain, kun se on ehdottoman pakollista. Hänen äitinsä on julkaissut Greta- ja Beata-tytärtensä autismia ja ADHD-diagnooseja käsittelevän kirjan.[2] Gretalla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.[3] Muutamia vuosia ennen ilmastoaktivismin aloittamista Greta kärsi masennuksesta, ja isänsä mukaan ei halunnut syödä tai käydä koulua. Ilmastoaktivismi on kuitenkin tehnyt Gretan myöhemmin onnelliseksi.[4]

Thunberg piti koulunkäynnissään välivuoden syksystä 2019 syksyyn 2020, jolloin hän palasi takaisin koulunpenkille.[5]

Greta Thunberg ”Koululakko ilmaston puolesta” -kyltin kanssa.

Aktivismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thunberg istumassa kadulla keskellä Elokapinan mielenilmausta Helsingissä kesäkuussa 2024.

Toukokuussa 2018 Thunberg oli yksi kolmesta Svenska Dagbladetin nuorille järjestämän ilmastoaiheisen kirjoituskilpailun voittajista.[6] Peruskoulun yhdeksättä luokkaa käynyt Thunberg aloitti koululakkonsa 20. elokuuta 2018 ilmoittaen, ettei aio mennä kouluun ennen 9. syyskuuta järjestettyjä Ruotsin valtiopäivävaaleja. Sen sijaan Thunberg istui kouluajat valtiopäivätalon edustalla mukanaan kyltti, jossa luki Skolstrejk för klimatet (Koululakko ilmaston puolesta). Thunberg vaati Ruotsin hallitusta vähentämään maan hiilipäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle tasolle.[7]

Valtiopäivävaalien jälkeen Thunberg ilmoitti jatkavansa koululakkoa perjantaisin ja pyysi ihmisiä ympäri maailmaa liittymään mukaan. Seuraavan syksyn ja talven aikana hänen käynnistämästään koululakosta kasvoi maailmanlaajuinen kansalaisliike, joka inspiroi tuhansia koululaisia eri puolilla maailmaa järjestämään vastaavia tempauksia.[8] Joulukuussa 2018 Thunberg piti puheen Puolan Katowicessä järjestetyssä YK:n ilmastokokouksessa ja tapasi myös YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin.[9]

Thunberg osallistui tammikuussa 2019 Maailman talousfoorumin kokoukseen Davosissa, mihin hän saapui 32 tuntia kestäneen junamatkan jälkeen. Monet muut kokoustajista olivat saapuneet paikalle yksityislentokoneilla.[10] Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle helmikuussa pitämässään puheessa Thunberg vaati poliitikkoja yhdistymään tieteen tulosten taakse.[11]

Thunbergilta julkaistiin toukokuussa 2019 kirja No One Is Too Small to Make a Difference. Kyseessä on kokoelma hänen ilmastonmuutoksesta pitämiään puheita. Kirjan myyntitulot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.[12] Kirjan uusi, laajennettu painos julkaistiin marraskuussa 2019. Siihen oli lisätty viisi Thunbergin myöhemmin pitämää puhetta.[13] Marraskuussa 2022 kirjansa The Climate Book julkaisutilaisuudessa Lontoossa Thunberg sanoi tavoitteekseen kapitalismin kukistamisen pitäen nykyistä "normaalia" järjestelmää syynä ilmastokriisiin ja nykyistä maailmanjärjestystä kolonialistisena, imperialistisena, sortavana, rasistisena ja syrjivänä.[14][15]

Thunberg tuomittiin heinäkuussa 2023 Malmön käräjäoikeudessa 130 euron sakkoihin niskoittelusta Malmön öljysatamassa kesäkuussa 2023 järjestetyssä ilmastomielenosoituksessa, jossa hän kieltäytyi tottelemasta poliisin käskyä siirtyä pois maantieltä.[16]

Thunberg joutui poliisin kiinniottamaksi myös vuoden 2024 Euroviisujen aikaan Malmössä olleissa palestiinamielisissä mielenosoituksissa[17].

Puhe YK:n ilmastokokouksessa 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thunberg kutsuttiin ottamaan osaa YK:n ilmastokokoukseen New Yorkissa syyskuussa 2019[18][19]. Lentämisestä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vuoksi hän matkusti Atlantin yli kilpapurjeveneen kyydissä[18][19]. 23. syyskuuta 2019 pidetyssä ilmastokokouksessa Thunberg piti neliminuuttisen puheen, jossa hän syytti maailman johtajia toimettomuudesta ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien romahtamisen suhteen[20]. Puheen toistuva fraasi "Kuinka te kehtaatte!" nostettiin usein esiin mediassa[21][22][23][24][25]. Puheesta tuli eniten huomiota herättänyt hetki Thunbergin aktivistiuralla[26].

Yhdysvalloista hän matkusti purjeveneellä Espanjaan osallistuakseen jälleen ilmastoneuvotteluihin.[27] Madridissa joulukuussa 2019 hän totesi, ettei maailmanlaajuinen koululakkojen liike ollut saavuttanut mitään, sillä päästöt jatkoivat edelleen kasvuaan[28][29].

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2018 yhdysvaltalainen Time-aikakauslehti valitsi Thunbergin vuoden 2018 maailman 25 vaikutusvaltaisimman nuoren joukkoon.[30] Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen valitsi hänet naistenpäivänä 2019 vuoden naiseksi,[31] ja myös Aftonbladetin tekemän mielipidetiedustelun mukaan Thunberg oli kansalaisten mielestä vuoden nainen.[32]

Thunberg oli yksi 301 ehdotetusta, joita esitettiin vuoden 2019 Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.[33] Hänelle myönnettiin lokakuussa 2019 Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto, mutta hän kieltäytyi ottamasta sitä vastaan.[34] Vuonna 2019 yhdysvaltalainen Time-lehti valitsi Thunbergin vuoden henkilöksi. Lehti perusteli päätöstä sillä, että Thunberg on saanut toiminnallaan aikaan maailmanlaajuisen asennemuutoksen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.[35]

Thunbergin mukaan on nimetty kovakuoriaislaji Nelloptodes gretae.[36]

Helsingin yliopisto myönsi Thunbergille teologian kunniatohtorin arvonimen vuonna 2023.[37] Thunbergille on myönnetty myös Monsin yliopiston kunniatohtorin arvonimi.[38]

Kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvaili 2019 Thunbergia huonosti informoiduksi[39] ja vihjasi, että jotkut käyttävät Thunbergia tarkoitusperiensä ajamiseen. Putin samalla tuomitsi lasten käyttämisen poliittisten tarkoitusperien ajamiseen.[40]

Syksyllä 2023 Fridays for Future -ilmastoliikkeen sisällä heräsi kritiikkiä Thunbergia kohtaan tämän otettua selvästi Palestiinan puolen Gazan vuoden 2023 sodassa. Esimerkiksi liikkeen Saksan-haara irtisanoutui Thunbergin lausunnoista.[41]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokumenttielokuvat ja TV-sarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nathan Grossman: I am Greta. Ruotsi, Saksa, Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta, 2020. (englanniksi), (ruotsiksi)
  • Greta Thunberg: A Year to Change the World. (BBC, 2021) 3 osaa.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Wilma Ruohisto: Tiesitkö? Greta Thunbergin äiti edusti Ruotsia euroviisuissa 40 000 euron puvussa – ”oopperadiivan” ura katkesi poikkeukselliseen päätökseen Ilta-Sanomat. 25.9.2019. Viitattu 25.9.2019.
  2. ↑ Gessen, Masha: The Fifteen-Year-Old Climate Activist Who Is Demanding a New Kind of Politics 2.10.2018. The New Yorker. Viitattu 14.3.2019. (englanniksi)
  3. ↑ Ilta-Sanomat, torstai 26.9.2019. s. 6-7.
  4. ↑ Greta Thunberg's father: 'She is happy, but I worry' 30.12.2019. BBC. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  5. ↑ Ilmastoaktivisti Greta Thunberg palaa opintojen pariin: ”Välivuoteni koulusta on ohi” Ilta-Sanomat. 24.8.2020. Viitattu 24.8.2020.
  6. ↑ Greta Thunberg: ”Vi vet – och vi kan göra något nu” 30.5.2018. Svenska Dagbladet. Viitattu 19.5.2019. (ruotsiksi)
  7. ↑ Grouch, David: The Swedish 15-year-old who's cutting class to fight the climate crisis The Guardian. 1.9.2018. Viitattu 13.1.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Orjala, Anne: Nuoret vaativat eduskunnan portailla parempaa ilmastopolitiikkaa päättäjiltä – "Joskus välitämme enemmän kuin aikuiset" 11.1.2019. Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2019.
  9. ↑ Tamminen, Jenni: ”Poliittiset johtajamme ovat pettäneet meidät” – Ruotsalainen Greta Thunberg, 15, puhui YK:n pääsihteerille 5.12.2018. Uusi Suomi. Viitattu 19.3.2019.
  10. ↑ Kottasova, Ivana & Mackintosh, Eliza: Teen activist tells Davos elite they're to blame for climate crisis CNN.com. 25.1.2019. Cable News Network. Viitattu 3.4.2019. (englanniksi)
  11. ↑ Rodriguez, Leah: EU Boosts Climate Change Budget After Greta Thunberg Speech Global Citizen. 22.2.2019. Global Poverty Project, Inc. Viitattu 3.4.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Send us your questions for climate activist Greta Thunberg The Guardian. 24.05.2019. Guardian Media Group. Viitattu 05.01.2020.
  13. ↑ No One Is Too Small to Make a Difference – Greta Thunberg Penguin Books -kustantamon verkkosivu. 21.11.2019. Penguin Books. Viitattu 05.01.2020.
  14. ↑ Greta Thunberg: It's time to overthrow the West's oppressive and racist capitalist system www.telegraph.co.uk. 2.11.2022. The Telegraph. Viitattu 1.12.2022. (englanniksi)
  15. ↑ Greta Thunberg sanoo tavoitteeksi kapitalismin syrjäyttämisen verkkouutiset.fi. 2.11.2022. Viitattu 1.12.2022. (suomeksi)
  16. ↑ Greta Thunberg tuomittiin sakkoihin www.iltalehti.fi. Viitattu 24.7.2023.
  17. ↑ Mari Kononen: Poliisi poistanut mielenosoittajia Malmössä – Greta Thunberg mukana IS.fi. Viitattu 12.5.2024.
  18. ↑ a b Lisa Friedman: Greta Thunberg to Attend New York Climate Talks. She’ll Take a Sailboat. The New York Times. 29.7.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  19. ↑ a b Somini Sengupta: Greta Thunberg Sets Sail for U.N. Climate Talks The New York Times. 13.8.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  20. ↑ Lea Peuhkuri: Näin Greta Thunberg puhui YK:n il­mas­to­ko­kouk­ses­sa – "Minun ei pitäisi seistä täällä" Kaleva. Kaleva Oy. Viitattu 24.9.2019. (suomeksi)
  21. ↑ Greta Thunberg: Climate change activist's 'How dare you' message to world leaders - CBBC Newsround bbc.co.uk. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  22. ↑ Ivan Couronne: Greta Thunberg's 'How dare you?' marks major moment for climate movement The Japan Times. 25.9.2019. Arkistoitu 28.9.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  23. ↑ Source: UNTV via Reuters: Greta Thunberg to world leaders: 'How dare you – you have stolen my dreams and my childhood' - video The Guardian. 23.9.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  24. ↑ Reuters: ‘How Dare You’: Greta Thunberg at the United Nations The New York Times. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  25. ↑ Elizabeth Weise: 'How dare you?' Read Greta Thunberg's emotional climate change speech to UN and world leaders USA TODAY. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  26. ↑ Google Trends Google Trends. Viitattu 30.8.2020.[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Somini Sengupta: Greta Thunberg Sets Sail, Again, After Climate Talks Relocate The New York Times. 12.11.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  28. ↑ Fiona Harvey: Greta Thunberg says school strikes have achieved nothing The Guardian. 6.12.2019. Viitattu 30.8.2020. (englanti)
  29. ↑ Greta Thunberg urges ‘concrete action’ during Madrid climate conference www.independent.co.uk. Viitattu 30.8.2020. (englanniksi)
  30. ↑ TIME's 25 Most Influential Teens of 2018 7.12.2018. Time. Viitattu 19.3.2019. (englanniksi)
  31. ↑ Årets kvinnor 2019 4.3.2018. Expressen. Viitattu 19.3.2019. (ruotsiksi)
  32. ↑ Dahlgren, Linn: Svenska folket: Hon är årets kvinna 8.3.2018. Aftonbledet. Viitattu 19.3.2019. (ruotsiksi)
  33. ↑ Kurki, Minna: Ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 16, ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – vastaehdokkaana muun muassa Donald Trump 14.3.2019. Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.
  34. ↑ Greta Thunberg ei ota vastaan Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkintoa www.iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2019.
  35. ↑ Greta Thunberg on Time-lehden vuoden henkilö Yle Uutiset. Viitattu 12.12.2019.
  36. ↑ Havula, Pipsa: Silmätön ja siivetön kovakuoriainen sai nimen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin mukaan Ilta-Sanomat. 26.10.2019. Viitattu 26.10.2019.
  37. ↑ Bäckgren, Noona: Greta Thunberg saa arvokkaan kunnian­osoituksen Helsingin yliopistolta Helsingin sanomat HS. 20.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  38. ↑ Karhu, Emilia: Professori Martti Nissinen: Palaute Greta Thunbergin valinnasta teologisen tiede­kunnan kunnia­tohtoriksi on totaalisen kahtia­jakautunutta 21.3.2023. Kotimaa. Viitattu 22.3.2023.
  39. ↑ https://www.newsweek.com/greta-thunberg-mocks-vladimir-putin-criticism-twitter-1463164
  40. ↑ https://www.ctvnews.ca/world/putin-implies-teen-climate-activist-greta-thunberg-is-being-manipulated-1.4622261
  41. ↑ Karismo, Anna: Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä Yleisradio. 13.11.2023. Viitattu 13.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Greta_Thunberg&oldid=22476763”