Hengist ja Horsa. Edward Parrottin kaiverrus vuodelta 1909.
Hengist ja Horsa (kuolleet noin 488 ja 455) olivat veljekset, jotka olivat Britteinsaarten ensimmäisten anglosaksisten asuttajien tarunomaisia johtajia ja Englannin valtakunnan myyttisiä perustajia. Teologi ja historioitsija Beda Venerabiliksen mukaan he saapuivat Britteinsaarille brittien kuninkaan Vortigernin kutsumina joskus vuosien 446 ja 454 välillä. Hengistin ja Horsan oli tarkoitus auttaa brittejä taistelussa piktejä vastaan. Kerrotaan, että veljekset olivat juutteja, ja että heidän isänsä nimi oli Wihtgils. Anglosaksien kronikka kertoo, että Hengist ja Horsa nousivat maihin Ebbsfleetissä, Kentissä. Horsa sai pian surmansa Aegelsthrepissä vuonna 455. Hengististä tuli päällikkö ja hän alkoi sotia brittejä vastaan. Kronikan mukaan Hengist kuoli 488. Kentin kuninkaat katsoivat polveutuvansa suoraan Hengististä, joskin Kentin kuningashuoneen nimi oli Oiscingas, Hengistin pojan Oericin sukunimen Oiscin mukaan. Oericin sanotaan hallinneen vuosina 488–512.[1]
