Henkilömiina
Henkilömiina eli jalkaväkimiina on miina, joka on tarkoitettu pääasiassa vihollisen sotilaita vastaan,[1] mutta ne eivät erottele miinan laukaisijaa, vaan saattavat vahingoittaa tai tappaa kenet tahansa, joka laukaisee henkilömiinan.[2][3] Henkilömiinalle on tunnusomaista, ettei se ole tappava, vaan haavoittaa kohteen tehden sen taistelukyvyttömäksi,[2] samalla sitoen sotilaita haavoittuneen evakuointia varten, joka suoraan heikentää vihollisen toimintakykyä. Henkilömiinalla on myös suuri vaikutus sotilaiden moraaliin sen tuottaessa pysyviä vakavia vammoja, eikä se tuota välitöntä kuolemaa. Henkilömiina voi luoda suurta paniikkia joukoissa sen haavoittaessa ryhmän jäsenen.[4]
Polkumiinaksi ja latumiinaksi on kutsuttu pienikokoista jalkaväkimiinaa, joita talvi- ja jatkosodassa käytettiin polkujen ja latujen ansoittamiseen esimerkiksi kaukopartioissa. 1940-luvun polku- tai latumiina voitiin rakentaa pitkulaisen puurasian sisään.
Ottawan miinakieltosopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ottawan miinakieltosopimus kieltää henkilömiinojen käytön siksi, että ne voivat jäädä raivaamattomina maastoon ja aiheuttaa konfliktin jälkeen vahinkoja ennen kaikkea siviiliväestölle. Sopimus astui Suomessa voimaan heinäkuussa 2012, ja se velvoitti Suomea luopumaan henkilömiinoista, jotka tuhottiin vuoteen 2016 mennessä. Niitä voidaan säilyttää tarvittava määrä miinanetsintä-, miinanraivaus- tai miinantuhoamistekniikan kehittämistä tai niihin liittyvää koulutusta varten. Suomen käyttämiä henkilömiinoja olivat sakaramiina ja putkimiina.[4]
Ottawan sopimuksen mukaista henkilömiina-käsitettä on aikaisemmin suomen kielessä vastannut käsite jalkaväkimiina. Maamiinoista edelleen sallittuja ovat ajoneuvo- eli panssarimiinat,[5] joilla on kyky läpäistä jopa yli sadan millimetrin paksuista homogenoitua valssattua panssariterästä.
Keskustelua sopimuksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomessa alettiin käydä keskustelua, josko Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi sopimukseen. Hän ei ottanut suoraan kantaa sopimuksesta irtautumiseen. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Iltalehdelle, että asiasta tullaan keskustelemaan. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskela vastusti sopimuksesta irtautumista.[6] Myös koko vasemmistoliitto ja vihreät eivät kannattanet miinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista.[7]
Helsingin Sanomain pääkirjoituksessa otsikoitiin marraskuussa 2024, että "Venäjän tapa sotia pakottaa arvioimaan uusiksi jalkaväkimiinojen kieltoa". Pääkirjoituksessa arveltiin, että sysäyksensä Jaakkolan lausunnolle antoi myös Yhdysvaltain väistyvän presidentin Joe Bidenin päätös toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Tuolloin ei vielä tiedetty, että käyttääkö Ukraina henkilömiinoja puolustautuessaan Venäjältä. Ukraina on mukana Ottawan sopimuksessa, josta ei voi irtaantua konfliktin aikana. Pääkirjoituksessa arvioitiin, että silloisista hallituspuolueista sekä keskustasta löytynee valmius irrottaa Suomi ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenmaana ja NATO-maana Ottawan sopimuksesta nopeasti, ja että vihreissäkin painaa Jaakkolan kanta. Kirjoituksessa pohdittiin, että asia voi jakaa esimerkiksi sosiaalidemokraatteja.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Puolustusministeriön jalkaväkimiinaselvitystyöryhmän väliraportti : käsitteet ja määritelmät Puolustusministeriö. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ a b Rypäleaseet ja miinat Sadankomitea. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ Henkilömiinat Rauhanliitto. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ a b Pöntinen, Samuli: Hyppy-Heikin perillinen luo miinakauhua taivaalta Reserviläinen. 7.05.2019. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ HE 15/2011 vp – Hallituksen esitys eduskunnalle jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron kieltämisestä ja niiden hävittämisestä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (s. 4, 12) Esduskunta. Viitattu 4.3.2022.
- ↑ Vasemmistoliiton Koskela: Suomen ei pitäisi irtautua jalkaväkimiinojen kiellosta Ilta-Sanomat. 25.11.2024. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Miinat | Pitäisikö jalkaväkimiinakielto hylätä? Näin Sdp, vihreät ja vasemmistoliitto vastaavat Helsingin Sanomat. 25.11.2024. Viitattu 25.11.2024.
- ↑ Pääkirjoitus | Venäjän tapa sotia pakottaa arvioimaan uusiksi jalkaväkimiinojen kieltoa Helsingin Sanomat. 26.11.2024. Viitattu 27.11.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulkomaisia miinoja – Venäläisistä polkumiinoista Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallinen Yhdistys ry.. Viitattu 4.3.2022.
- Lukkari, Jussi & Julkunen, Alpo: Miinat ennen, nyt ja tulevaisuudessa; tekninen tarkastelu (pdf) Journal.fi. Viitattu 4.3.2022.
- Pasi Patokallio tietokirjailija Pekka Virkin vieraana Jälkisuomettumisen ruumiinavaus -ohjelmasarjassa, jossa he keskustelevat muun muassa jalkaväkimiinoista ja presidentti Tarja Halosesta sarjan 11. jaksossa Miinakielto Halosen sydänasiana, 10.2.2024.