Ilmailuoikeus

Ilmailuoikeus on oikeudenala, jossa tutkitaan valtion sisäisen oikeuden ja kansainvälisen oikeuden sisältämiä ilmailua koskevia säännöksiä. Ilmailuoikeuden alaan kuuluvat lentämistä ilmakehässä, lentämisen lupakirjoja, lennon ohjaamista, lentämällä tehtävää maiden rajojen ylitystä ja ilma-alukselle asetettuja vaatimuksia koskeva lainsäädäntö. Ilmailua koskevat lait on aikoinaan suurissa ilmailumaissa laadittu merilakien pohjalta.^lähde? Yleensä ilmailuoikeus luetaan kansainvälisen oikeuden alaan.

Suomessa ilmailu- ja avaruusoikeutta opetetaan Lapin yliopistossa.

Ilmailualan sääntely eri valtioissa ja toimielimissä

Kansainvälinen taso

Kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden kansakuntien alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO (engl. International Civil Aviation Organization) määrittelee ilmailun säännöt. Kansainvälinen ilmailuliitto FAI (ransk. Fédération Aéronautique Internationale) ylläpitää ilmailun kansainvälistä harraste- ja kilpailutoimintaa sekä niihin ja avaruuslentoihin liittyviä ennätyksiä.

Euroopan unioni

Euroopan unionin ilmailulainsäädäntö on edelleen keskeneräinen, osin kansallisten lakien varassa. SES- eli Single European Sky- (yhtenäinen Euroopan ilmatila) lainsäädäntö harmonisoi EU- ja EAA-alueen lentämisen sääntöjä. Eurocontrol on ylin ilmailua ohjaava operatiivinen toimija, mutta se toimii pääosin kansallisten vastaavien toimijoiden avulla. EASA hoitaa ilma-alusten sertifikaatit ja lentokelpoisuuden valvonnan.

Suomi

Suomessa ilmailun valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Lentoasemat omistaa Finavia, joka vastaa lentoasemaverkoston kehittämisestä ja ylläpidosta.

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa ilmailulakia valvoo Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA (engl. Federal Aviation Administration). FAA muun muassa ohjaa lentoliikennettä, myöntää lentäjien ja lennonjohdon sekä lentomekaanikkojen lupakirjat, myöntää ilma-alusten lentokelpoisuustodistukset ja uusien konetyyppien sertifikaatit. FAA on edelleen sekä alan operatiivinen toimija että viranomainen, jota Euroopan unionissa pidetään nykyisin ristiriitaisena hallintomallina.^lähde?

Avaruusoikeus

Avaruusoikeus on oikeudenala, joka koskee ulkoavaruudessa tapahtuvaa ihmisen toimintaa. Avaruusoikeuteen kuuluu joukko eriasteisia sopimuksia avaruuden käytöstä, kuten vuonna 1967 voimaan tullut Ulkoavaruuden sopimus. Lähtökohtana sopimuksissa on, että avaruuden käyttö ja tutkimus on vapaata, mutta oma toiminta ei saa estää muita.

Oikeudenala liittyy ilmailuoikeuteen, koska lento avaruuteen vaatii lentoa ilmakehässä. Keskeinen avaruusoikeuden alaan kuuluva suomalainen laki on laki avaruustoiminnasta. Lapin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori ja ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutin johtaja Lotta Viikari oli asiantuntijana antamassa lausuntoja avaruuslaista vuonna 2017. 2000-luvulla on jälleen ollut nousemassa esiin esimerkiksi kaivosteollisuuden perustaminen Kuuhun, joka on vastoin sopimuksia ulkoavaruudesta. Toinen keskustelua herättänyt asia on avaruusromu.

Katso myös

• COPUOS
• Suomen avaruustoiminta

Aiheesta muualla

• International Aviation Law Institute DePaulin yliopisto. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 9.5.2020. (englanniksi)
• Ilmailulaki 7.11.2014/864 Finlex.
• Kansainvälisen ilmailuliitto FAI:n kotisivut fai.org. (englanniksi)
• Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n kotisivut icao.int. (englanniksi)
• International Astronautical Federationin kotisivut iafastro.org. (englanniksi)