Ivalo
Ivalo Avveel (inarinsaameksi) Âʹvvel (koltansaameksi) Avvil (pohjoissaameksi) |
|
---|---|
Ivalo |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Lappi |
Kunta | Inari |
Pinta-ala | |
– Maa | 7,83 km² |
Väkiluku (2022) | 3 070 |
– Väestötiheys | 392,1 as./km² |
Postinumero | 99800 |
Ivalo (inarinsaameksi Avveel, koltansaameksi Âʹvvel ja pohjoissaameksi Avvil) on Inarin suurin taajama ja hallinnollinen keskus Inarijärven eteläpuolella. Vuoden 2022 lopussa taajaman väkiluku oli 3 070.[1]
Ivalo sijaitsee seudun tärkeimmän tieyhteyden nelostien varrella. Ivalon kuntakeskuksesta Inarin kirkonkylään on matkaa 39 km. Rovaniemelle kertyy etäisyyttä 288 km ja Utsjoelle 164 km. Saariselän matkailukeskus sijaitsee 30 km Ivalosta etelään.lähde?
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ivalo tunnettiin aiemmin Kyrön kylänä. lähde? Kyrön kylän perusti 1750-luvulla Ivalojoen alajuoksulle Tornionlaaksosta muuttanut Henrik Kyrö. Ruotsalaisen sukututkijan Erik Kuoksun mukaan Kyrö kuului laajaan pirkkamiessukuun, jotka kuninkaan valtuuttamina kävivät kauppaa lapinkylien kanssa ja kantoivat niistä verot. Kyrö merkittiin lappalaiseksi, koska hän ei perustanut taloa vaan elinkeinoina olivat kalastus ja metsästys. Kyrön tytär nai saamelaisen miehen ja kyläläiset alkoivat 1700-luvun lopulla kehittää poronhoidosta sivuelinkeinoa.[2]
Maantie Sodankylästä Ivalon kylään valmistui vuonna 1914. Kun pari vuotta myöhemmin alettiin rakentaa maantietä Ivalosta Petsamoon, suunnitteli arkkitehti Thure Hellström reitin varrelle kestikievarit eli majatalot talousrakennuksineen. Ivalon majatalo valmistui kylän keskustaan vuonna 1917. Suomen Matkailijayhdistys ylläpiti siinä matkailumajaa vuodesta 1924 lähtien. Paikkaa alettiin kutsua Ivalon vanhaksi matkailumajaksi Ivalon uuden matkailumajan valmistuttua Ivalojoen rannalle vuonna 1930. Molempiin rakennuksiin tehtiin myöhemmin laajennukset.[3]
Lapin sodassa saksalaiset polttivat Ivalon, kuten suuren osan muistakin Lapin asutuskeskuksista. Saksan perääntyviä joukkoja takaa-ajavat suomalaisjoukot saavuttivat Ivalon 5. marraskuuta 1944.lähde?
Ivalon matkailurakennukset tuhoutuivat Lapin sodassa. Vanhan matkailumajan raunioille valmistui arkkitehti Jouko Ylihannun suunnittelema matkailumaja vuonna 1948V. Vuonna 1930 avatun ja sodassa tuhotun uuden matkailumajan paikalle rakennettiin Hotelli Ivalo vuonna 1982.[4] Aero Oy aloitti lentoliikenteen Helsingistä useiden kaupunkien kautta Ivaloon vuonna 1955.[5]
Ivalojoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ivalon halki virtaa länsilounaasta jo 1800-luvulta kuuluisaksi tullut kultajoki Ivalojoki, joka laskee Inarijärven sokkeloiseen lounaiskolkkaan. Hankalina tulvakeväinä Ivalojoki nousee yli äyräidensä saartaen jokivarressa sijaitsevia asuntoja.lähde?
Kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ivalossa joen rantamilla kasvaa vielä metsäkuusi harvoina suurina yksilöinä. Kuusiraja on noin 10 kilometriä Ivalon pohjoispuolella lähellä Ukonjärveä, pohjoisimmat luonnonvaraiset kuuset kasvavat Muddusjärven pohjoispuolella lähellä Verkkojärveä.lähde?
Palvelut ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ivalossa julkisia palveluja edustavat muun muassa Ivalon ala-asteen koulu, Ivalon yläasteen koulu, Ivalon lukio, Inarin kunnankirjasto (pääkirjasto Ivalossa), ja terveyskeskus.[6][7] Kaupallisia palveluja tarjoavat esimerkiksi supermarket ja useat muut myymälät.lähde?
Ivalon eteläpuolella Törmäsen kylän luona on Ivalon lentoasema, josta on säännöllinen lentoyhteys Helsinkiin. Ivalosta on päivittäiset linja-autoyhteydet Rovaniemelle. Inarin kunnan huomattava matkailukeskittymä Saariselkä sijaitsee noin 30 km etelään Ivalosta.lähde?
Ivalon uuden koulukeskuksen rakentaminen aloitettiin kesällä 2020, ja koulu- ja kulttuurikeskus Kaarre otettiin käyttöön elokuussa 2022[8]. Rakennuksessa on tilat noin 500 oppilaalle esikoulusta lukio-opetukseen. Koulukeskuksen yhteyteen tulivat myös liikuntahalli, kuntosali, auditorio-elokuvateatteri, keskuskeittiö ja muita sivistystoimen tarvitsemia tiloja. Kustannusarvio rakentamisvaiheen osalta oli 26,3 miljoonaa euroa ja rakennuksen valmistuttua ylläpitopalvelun ostot ovat arviolta 20 miljoonaa euroa jakautuen 20 vuoden ajalle.[9]
Tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosittain heinäkuun lopulla järjestetään Inariviikot, jolloin tapahtumia järjestetään myös Ivalossa. Inariviikkojen ohjelma huipentuu perinteisesti Ivalojoella ajettaviin WaterCross-kisoihin.[10]
Tunnettuja ivalolaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kari Väänänen (s. 1953), näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaajalähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2022 pxdata.stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 2.8.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ Lapinkyläväki: saamelaisina esiintyviä suomalaisia faktalavvu.net.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 80, 83, 105–113. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 193–194, 229–230.
- ↑ Hautajärvi 2014, s. 84.
- ↑ Inarin kunnan koulut Inarin kunta via peda.net. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Tervetuloa kirjastoon. Inarin kunnankirjasto Inarin kunta, inari.fi. Viitattu 15.7.2020.
- ↑ Kuivas, Eeva: Ivalon koululaiset pääsivät aloittamaan syyslukukauden uudessa koulussa Yle Uutiset. 16.8.2022. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Ivalon koulukeskuksen rakentaminen on aloitettu kesällä 2020 21.9.2020. Inarin kunta. Viitattu 24.7.2021.
- ↑ Inariviikot :: Info inariviikot.fi. Arkistoitu 12.4.2016. Viitattu 3.5.2016.