Koordinaatit: 60.697°N, 60.418°E

Ivdel

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ivdel
Ивдель
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Sverdlovskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Sverdlovskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Ivdel

Koordinaatit: 60.697°N, 60.418°E

Valtio Venäjä
Subjekti Sverdlovskin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 26 (kaupunki, kaupunkipiirikunta hyvin laaja) km²
Väkiluku (2010) 17 775
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)
Rekisterikilpi 66, 96









Ivdel (ven. И́вдель) on kaupunki Sverdlovskin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Uralin itäpuolella, lähellä Lozvaan laskevan Ivdel-joen suuta 510 kilometriä Jekaterinburgista pohjoiseen. Kaupungin kautta kulkee Serovin ja Priobjen välinen rautatie, josta haarautuu sivurata Polunotšnojeen.[1]

Ivdel toimii myös pinta-alaltaan koko Sverdlovskin alueen suurimpiin paikallishallinnon ylemmän eli piirejä vastaavan tason alueisiin kuuluvan Ivdelin kaupunkipiirikunnan keskuksena. Kaupungissa oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 17 775 asukasta ja kaupunkipiirikunnassa 24 519.[2]

Vuosina 1589–1598 Ivdel-joen suussa sijaitsi venäläisten rakentama puinen Lozvan linnoitus. Myöhemmin paikalla oli Nikito-Ivdelin kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1831. Vuonna 1925 seudulla aloitettiin laajat metsänhakkuut.[1] Vuonna 1937 perustettiin Gulag-järjestelmään kuulunut Ivdelin vankileiri, jossa oli enimmillään yli 30 000 vankia.[3]

Nykyään Ivdelissä on lähinnä metsä- ja puunjalostusteollisuutta. Kaupungin pohjoispuolella sijaitsee Polunotšnojen mangaanikaivos.

Ivdelin seudun liikenteellinen ja taloudellinen merkitys saattaa kasvaa merkittävästi lähitulevaisuudessa. Vuonna 2008 hyväksytyn Venäjän rautateiden pitkänajan strategiaohjelman mukaan Uralvuoriston pohjoisosan itäpuolitse rakennetaan vuoteen 2030 mennessä uusi rahtiliikennettä palveleva rautatieyhteys. Se kulkisi reitillä Jamalin Nenetsian SalehardHanti-Mansian Berjozovon piirin Saranpaul– Sverdlovskin alueen Ivdelin kaupunkipiirin Polunotšnoje.[4] Ratayhteyden myötä näiden kolmen luonnonvaroistaan rikkaan federaatiosubjektin kaivannaisia saataisiin markkinoille kasvavassa määrin.

  1. a b Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 152. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6
  2. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 17.2.2013. (venäjäksi)
  3. Sistema ispravitelno-trudovyh lagerei v SSSR: Ivdelski ITL memo.ru. Viitattu 4.3.2010. (venäjäksi)
  4. Strategy (Venäjän hallituksen vuonna 2008 vahvistama Venäjän rautateiden strategia vuoteen 2030 asti) Russian Railways, eng.rzd.ru. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)