Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990

1990 FIFA World Cup
Italia '90
Joukkueet	24
	106 karsijasta
Isäntämaa	Italia
Ajankohta	8. kesäkuuta – 8. heinäkuuta 1990
Mitalistit
– Kultaa	Saksan liittotasavalta
– Hopeaa	Argentiina
– Pronssia	Italia
Ottelut	52
Maalit	115 (2,21 ottelua kohti)
Yleisö	2 516 348 (48 391 ottelua kohti)
Maalintekijä	Salvatore Schillaci (6 maalia)
Paras pelaaja	Salvatore Schillaci
← 1986 1994 →
Infobox OK

Vuoden 1990 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Italiassa. Turnauksen voitti Saksan liittotasavalta, joka kukisti loppuottelussa Argentiinan maalein 1–0.

Finaalin moni katsoi kuvastaneen kisoja kokonaisuudessaan: turnauksessa tehtiin vain 115 maalia 52 ottelussa (keskimäärin 2,21 per ottelu), mikä oli kaikkien aikojen alhaisin lukema. Punaisia kortteja jaettiin peräti 16 kappaletta ja varoituksia 164 kappaletta, mitkä olivat ennätysmääriä. Kisojen pelillinen anti jäi kokonaisuutena odotettua heikommaksi. Esimerkiksi Argentiina oli sinnitellyt loppuotteluun asti heikohkoksi arvioidulla pelillä muun muassa kahden rangaistuspotkukilpailun kautta, ja loppuottelussakin Saksan tekemä ainoa maali syntyi rangaistuspotkusta.Puolustusvoittoisuuden ja vähämaalisuuden katsottiin näivettävän jopa koko lajia, mikä ajoi Kansainvälisen jalkapalloliiton sääntötarkistuksiin. Muun muassa hyökkäävän joukkueen pelaajien koskemattomuuteen tultaisiin kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota.

Italia oli eräs turnauksen suosikeista. Välierissä Italia kuitenkin putosi finaalista juuri Argentiinalle rangaistuspotkukilpailussa. Azeglio Vicinin valmentama isäntäjoukkue otti lopulta pronssiset mitalit voittamalla Englannin.

Turnauksen ilopilleri oli Kamerunin joukkue, joka kokeneen kapteeninsa Roger Millan johdolla eteni puolivälieriin, joissa kuitenkin hävisi Englannille jatkoajalla. Turnauksen yllättäjäjoukkeisiin kuului myös MM-debytantti Costa Rica, joka selvisi alkulohkovaiheesta jatkoon. Ensimmäisissä MM-kisoissaan pelasivat myös Irlanti sekä Yhdistyneet arabiemiirikunnat.

Ennakko-odotuksiin nähden pettymyksiin lukeutuivat Skotlanti, Neuvostoliitto sekä Ruotsi, jotka jäivät alkulohkoihinsa. Myös vuoden 1988 Euroopan mestari Alankomaat pelasi heikosti eikä menestynyt odotusten mukaisesti.

Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin Italian hyökkääjä Salvatore Schillaci. Muita näkyviä pelaajia olivat muun muassa maailman vuoden 1990 pelaajaksi valittu Saksan Lothar Matthäus, Andreas Brehme ja Jürgen Klinsmann, Kamerunin Roger Milla, Englannin Paul Gascoigne ja Gary Lineker, Jugoslavian Drajan Stojkovic sekä Tšekkoslovakian Tomas Skuhravy. Edellisten kisojen paras pelaaja, Argentiinan Diego Maradona ei Italiassa tehnyt yhtään maalia, mutta kunnostautui joukkueensa johtohahmona ja pelintekijänä.

Turnauksen kulku

Alkulohkot

Maailmanmestaruuskilpailut alkoivat yllätyksellä, kun turnauksen avausottelussa Milanossa Kamerun voitti Diego Maradonan tähdittämän hallitsevan maailmanmestari Argentiinan François Omam-Biyikin maalilla 1–0.

Samassa alkulohkossa pelannut Romania varmisti käytännössä jatkopaikkansa 2–0 voitolla Neuvostoliitosta. Seuraavassa ottelussaan Argentiina ryhdistäytyi hieman ja voitti Neuvostoliiton 2-0 Pedro Troglion ja Jorge Burruchagan maaleilla, tosin ottelussa tapahtui Argentiinan hyväksi kaksi tuomarivirhettä. Kun Kamerun lisäksi voitti Romanian Roger Millan kahdella maalilla 2-1, afrikkalaisjoukkue voitti samalla sensaatiomaisesti alkulohkonsa. Romania oli lohkokakkonen, ja Argentiina selvisi vasta lohkonsa kolmantena jatkoon.

Isäntämaa Italia oli yksi MM-kisojen suosikeista, ja nimekäs joukkue vastasikin odotuksiin. Italia voitti kaikki alkusarjan ottelunsa, ja lohkovoitto varmistui Tšekkoslovakiaa vastaan Salvatore Schillacin ja Roberto Baggion maaleilla. Ennen kisoja vielä suurelle yleisölle tuntematon Schillaci oli tehnyt voittomaalin myös avausottelussa Itävaltaa vastaan. Tšekkoslovakia eteni myös jatkoon A-lohkon toisena voitettuaan Itävallan ja Yhdysvallat.

Brasilia eteni Italian tavoin omasta alkulohkostaan jatkoon puhtaalla pelillä, tosin se voitti jokaisen ottelunsa vain niukasti maalin erolla. Costa Rica selvisi neljännesvälieriin voitettuaan yllättäen Skotlannin 1–0. Pahasti joutui pettymään Ruotsi, joka hävisi kaikki kolme alkulohko-otteluaan maalein 1–2.

Saksan liittotasavalta oli vakuuttava alusta lähtien. Alkulohko D:ssä Saksa kaatoi avausottelussaan Jugoslavian 4–1, seuraavaksi Yhdistyneet arabiemiirikunnat 5–1 ja voitti alkulohkonsa maalierolla 10–3. Jugoslaviaa pidettiin turnauksen "mustana hevosena" ja joukkue oli alkulohkonsa toiseksi paras. D-lohkosta eteni kolmantena joukkueena neljännesvälieriin myös Kolumbia venyessään viime hetkellä 1–1 tasapeliin Saksaa vastaan.

Lohko E:ssä niin ennakkosuosikkeihin lukeutuvan Espanjan kuin minkään muunkaan joukkueen otteet eivät jatkopelejä ajatellen vakuuttaneet. Pudotuspeleihin selvisivät lopulta Espanjan lisäksi Belgia ja Uruguay.

F-lohko oli eräs turnauksen heikkotasoisimmista; siinä tehtiin yhteensä vain seitsemän maalia. Ensimmäisessä, melko heikkotasoisessa ottelussaan Englanti ja Irlanti pelasivat 1–1 tasapelin. Alankomaat joutui tyytymään myös tasapeliin Egyptiä vastaan. Englanti paransi peliään lopulta sen verran, että selviytyi lohkovoittajaksi. Tiukkaan puolustukseen pelinsä perustanut Irlanti taisteli myös tiensä neljännesvälieriin. Alankomaat oli eräs MM-kisojen suurimpia pettymyksiä. Vuoden 1988 Euroopan mestari ei voittanut turnauksessa otteluakaan ja selvisi alkulohkostaan vasta kolmannella sijalla jatkoon.

Neljännesvälierät

Ottelukaavio toi neljännesvälierissä vastakkain alkulohkonsa voittaneen Saksan liittotasavallan ja F-lohkon kolmannen Alankomaat. Näiden maiden kohtaaminen pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella oli eräs kisojen harvoja todella tasokkaita otteluita. Ottelu pelattiin Milanon San Sirolla, joka oli molempien maiden suurimpien tähtien kotiareena: Alankomaiden Ruud Gullit, Marco van Basten ja Frank Rijkaard edustivat AC Milania, Saksan Lothar Matthäus, Jürgen Klismann ja Andreas Brehme puolestaan Internazionalea. Ottelun 24. minuutilla Frank Rijkaard nahisteli Saksan Rudi Völlerin kanssa, minkä seurauksena molemmat ajettiin kentältä ulos. Ottelussa nähtiin kuitenkin hyvätasoista peliä. Alankomailla oli hyviä tilanteita ensimmäisellä puoliajalla, mutta Saksa paransi peliään loppua kohden ja oli lopulta parempi Jürgen Klinsmannin ja Andreas Brehmen maaleilla. Maalit syntyivät toisella puoliajalla. Ronald Koeman kavensi rangaistuspotkusta aivan lopussa, mutta se ei enää Alankomaille riittänyt: Saksan voittolukemat olivat 2–1.

Italia jatkoi puhtaalla pelillä myös neljännesvälierässään Uruguayta vastaan: kisojen isäntämaa voitti Salvatore Schillacin ja Aldo Serenan toisella puoliajalla tekemillä maaleilla 2–0.

Brasilia joutui jälleen pettymään, vaikka hallitsi neljännesvälieräotteluaan Argentiinaa vastaan lähes täysin. Hyvistä tilanteista ja selkeästä hallinassa huolimatta Brasilia ei onnistunut maalinteossa, ja Argentiina iski, kun Diego Maradona syötti 80.minuutilla Claudio Caniggian tekemään 1-0 voittoon riittäneen maalin.

Espanja kärsi Brasilian tavoin tehottomuudesta, ja hävisi neljännesvälieränsä Jugoslavialle 1–2. Tšekkoslovakia kaatoi pudotuspeleissä Costa Rican vaivatta 4–1, ja Tomas Skuhravy teki ottelussa hattutempun. Irlanti voitti maalittomana päättyneen ottelun jälkeen Romanian rangaistuspotkukilpailussa.

Kamerun eteni jatkoon Kolumbiaa vastaan Roger Millan kahden jatkoajalla tekemän maalin turvin. Jälkimmäinen maali syntyi Kolumbian maalivahti Rene Higuitan riskialttiin pelaamisen seurauksena. Englanti voitti Belgian 1–0. Maalin puski jatkoajan viimeisellä minuutilla David Platt Paul Gascoignen keskittämästä vapaapotkusta.

Puolivälierät

Puolivälieräottelut jäivät varsin vähämaaliseksi, ja tällä pelikierroksella koko kisoja leimannut puolustusvoittoisuus korostui entisestään. Omista puolivälieristään mitalipeleihin etenivät odotetusti Saksan liittotasavalta sekä Italia.

Saksa voitti Tšekkoslovakian 1–0, kun Lothar Matthäus viimeisteli rangaistupotkusta voittomaalin jo ensimmäisellä puoliajalla. Italia oli samoin lukemin Irlantia parempi, ainoan maalin teki ottelun 38. minuutilla Schillaci.

Argentiinan ja Jugoslavian välinen ottelu oli tapahtumaköyhä. Jugoslavian Refik Sabanadzovic sai punaisen kortin jo ensimmäisellä puoliajalla, mikä heikensi joukkueen hyökkäystehoa. Myöskään Argentiina ei maalipaikoilla juhlinut, joten ottelu oli jatkoajankin jälkeen lukemissa 0–0. Rangaistuspotkukilpailussa kolme Argentiinan pelaajaa onnistui Jugoslavian kahta vastaan: maalivahti Sergia Goycochea torjui Jugoslavian viimeisen laukojan Faruk Hadzibegic yrityksen, mikä toi Argentiinalle jatkopaikan.

Kamerun oli lähellä yllätystä ja johti vielä kymmenen minuuttia ennen loppua 2-1 Englantia vastaan. Gary Lineker kuitenkin tasoitti rangaistuspotkusta ottelun 83. minuutilla. Jatkoajalla Englanti sai otteen pelistä, ja Lineker viimeisteli pilkulta Englannin voittolukemiksi 3–2.

Välierät

Italia oli edennyt välieriin asti päästämättä maaliakaan, ja kisojen isäntämaa oli ennakkosuosikki myös Napolin välierässä Argentiina vastaan. Välieräotteluun tuli ylimääräistä jännitettä, koska Italia pelasi turnauksen aikana ensimmäistä kertaa muualla kuin Rooman olympiastadionilla ja kohtasi Diego Maradonan. Maradonan edustama Napoli oli voittanut aiemmin samana vuonna Italian mestaruuden. Maradona antoi ennen ottelua ristiriitaisia lausuntoja, jossa hän arvosteli Napolin seurajoukkueen saamaa kohtelua kotimaassaan ja toivoi paikallisen yleisön tukea maajoukkueelleen.

Kotiyleisön vahvasti tukema Italia siirtyi 17. minuutilla Salvatore Schillacin maalilla johtoon ja näytti ottavan ottelun hallintaansa. Argentiina pääsi kuitenkin peliin mukaan, kun Claudio Caniggia tasoitti 67. minuutilla ja ottelu eteni jatkoajan jälkeen rangaistuspotkukilpailuun. Siinä kaikki neljä Argentiinan pelaajaa mukaan lukien Maradona onnistuivat. Argentiinan maalivahti Sergio Goycochea torjui Italian kahden viimeisen laukojan, Roberto Donadonin ja Aldo Serenan, vedot, joten Argentiina eteni loppuotteluun maalein 4–3.

Saksan ja Englannin välierä oli hyvin tasainen ottelu. Brehme vei kovalla vapaapotkulla Saksan johtoon 60. minuutilla, mutta Lineker tasoitti 10 minuuttia ennen loppua. Molemmilla joukkueilla oli vielä erinomaisia maalintekotilanteita, mutta peli oli jatkoajan päätyttyä edelleen 1–1. Rangaistuspotkukilpailussa kaikki saksalaiset (Brehme, Matthäus, Riedle ja Olaf Thon) onnistuivat laukauksissaan. Saksa eteni finaaliin, kun maalivahti Bodo Illgner torjui neljännen vetäjän Englannin Stuart Pearcen laukauksen ja viimeisenä vuorossa ollut Chris Waddle ampui yli.

Pronssiottelu Italian ja Englannin välillä pelattiin Barissa, ja se oli useista muista turnauksen pudotuspeleistä poiketen hyvätasoinen ja siisti. Italia voitti pronssiottelun 2-1 ja sijoittui siten MM-kilpailuissa kolmanneksi. Schillaci varmisti turnauksen maalikuninkuuden tehtyään voittomaalin 85. minuutilla rangaistuspotkusta.

Loppuottelu

Vuoden 1990 MM-finaalia ei ole yleisesti pidetty arvokkaana päätöksenä turnaukselle. Ottelussa tehtiin vain yksi ainoa maali, vaikka Saksan liittotasavalta hallitsi kenttätapahtumia mielin määrin Argentiinan tyytyessä vain puolustamaan. Kaksi argentiinalaista ajettiin ottelussa kentältä, ja peliä leimasivat kyynisyys ja väkivaltaiset otteet. Ratkaisu nähtiin ottelun 85. minuutilla, kun Andreas Brehme laukaisi rangaistuspotkusta Saksalle 1–0 voittomaalin.

Stadionit

Turnauksen virallinen juliste.

Rooma	Milano	Napoli	Torino
Stadio Olimpico	San Siro	Stadio San Paolo	Stadio delle Alpi
Kapasiteetti: 84,800	Kapasiteetti: 83,407	Kapasiteetti: 83,311	Kapasiteetti: 71,362
Bari	Rooma Milano Napoli Torino Bari Verona Firenze Cagliari Bologna Udine Palermo Genova Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990 (Italia)		Verona
Stadio San Nicola			Stadio Marcantonio Bentegodi
Kapasiteetti: 58,270			Kapasiteetti: 43,216
Firenze			Cagliari
Stadio Artemio Franchi			Stadio Sant'Elia
Kapasiteetti: 49,000			Kapasiteetti: 44,200
Bologna	Udine	Palermo	Genova
Stadio Renato Dall'Ara	Stadio Friuli	Stadio La Favorita	Stadio Luigi Ferraris
Kapasiteetti: 41,200	Kapasiteetti: 42,311	Kapasiteetti: 40,632	Kapasiteetti: 44,800

Alkulohkot

Lohko A

Joukkue O V T H TM PM ME P Italia 3 3 0 0 4 0 +4 6 Tšekkoslovakia 3 2 0 1 6 3 +3 4 Itävalta 3 1 0 2 2 3 -1 2 Yhdysvallat 3 0 0 3 2 8 -6 0

Italia 1–0 Itävalta Yhdysvallat 1–5 Tšekkoslovakia Italia 1–0 Yhdysvallat Itävalta 0–1 Tšekkoslovakia Itävalta 2–1 Yhdysvallat Italia 2–0 Tšekkoslovakia

Lohko B

Joukkue O V T H TM PM ME P Kamerun 3 2 0 1 3 5 -2 4 Romania 3 1 1 1 4 3 +1 3 Argentiina 3 1 1 1 3 2 +1 3 Neuvostoliitto 3 1 0 2 4 4 0 2

Argentiina 0-1 Kamerun Neuvostoliitto 0–2 Romania Argentiina 2–0 Neuvostoliitto Kamerun 2–1 Romania Argentiina 1–1 Romania Kamerun 0-4 Neuvostoliitto

Lohko C

Joukkue O V T H TM PM ME P Brasilia 3 3 0 0 4 1 +3 6 Costa Rica 3 2 0 1 3 2 +1 4 Skotlanti 3 1 0 2 2 3 -1 2 Ruotsi 3 0 0 3 3 6 -3 0

Brasilia 2-1 Ruotsi Costa Rica 1–0 Skotlanti Brasilia 1–0 Costa Rica Skotlanti 2–1 Ruotsi Brasilia 1–0 Skotlanti Ruotsi 1-2 Costa Rica

Lohko D

Joukkue O V T H TM PM ME P Länsi-Saksa 3 2 1 0 10 3 +7 5 Jugoslavia 3 2 0 1 6 5 +1 4 Kolumbia 3 1 1 1 3 2 +1 3 Arabiemiirikunnat 3 0 0 3 2 11 -9 0

Arabiemiirikunnat 0-2 Kolumbia Länsi-Saksa 4–1 Jugoslavia Jugoslavia 1–0 Kolumbia Länsi-Saksa 5–1 Arabiemiirikunnat Länsi-Saksa 1–1 Kolumbia Jugoslavia 4-1 Arabiemiirikunnat

Lohko E

Joukkue O V T H TM PM ME P Espanja 3 2 1 0 5 2 +3 5 Belgia 3 2 0 1 6 3 +3 4 Uruguay 3 1 1 1 2 3 -1 3 Etelä-Korea 3 0 0 3 1 6 -5 0

Belgia 2-0 Etelä-Korea Uruguay 0–0 Espanja Belgia 3–1 Uruguay Espanja 3–1 Etelä-Korea Belgia 1–2 Espanja Etelä-Korea 0-1 Uruguay

Lohko F

Joukkue O V T H TM PM ME P Englanti 3 1 2 0 2 1 +1 4 Irlannin tasavalta 3 0 3 0 2 2 0 3 Alankomaat 3 0 3 0 2 2 0 3 Egypti 3 0 2 1 1 2 -1 2

Englanti 1-1 Irlannin tasavalta Alankomaat 1–1 Egypti Englanti 0–0 Alankomaat Irlannin tasavalta 0–0 Egypti Englanti 1–0 Egypti Alankomaat 1-1 Irlannin tasavalta

Pudotuspelit

Neljännesvälierät

Puolivälierät

Välierät

Loppuottelu

25. kesäkuuta - Rooma

Italia

1

30. kesäkuuta – Rooma

Uruguay

0

Italia

1

25. kesäkuuta - Genova

Irlannin tasavalta

0

Romania

0 (4)

3. heinäkuuta – Napoli

Irlannin tasavalta (rp)

0 (5)

Italia

1 (3)

26. kesäkuuta - Verona

Argentiina (rp)

1 (4)

Espanja

1

30. kesäkuuta - Firenze

Jugoslavia (ja)

2

Jugoslavia (rp)

0 (2)

24. kesäkuuta - Torino

Argentiina

0 (3)

Brasilia

0

8. heinäkuuta – Rooma

Argentiina

1

Argentiina

0

24. kesäkuuta - Milano

Länsi-Saksa

1

Länsi-Saksa

2

1. heinäkuuta - Milano

Alankomaat

1

Länsi-Saksa

1

23. kesäkuuta – Bari

Tšekkoslovakia

0

Tšekkoslovakia

4

4. heinäkuuta - Torino

Costa Rica

1

Länsi-Saksa (rp)

1 (4)

26. kesäkuuta - Bologna

Englanti

1 (3)

Pronssiottelu

Englanti (ja)

1

1. heinäkuuta - Napoli

7. heinäkuuta - Bari

Belgia

0

Englanti (ja)

3

Italia

2

23. kesäkuuta - Napoli

Kamerun

2

Englanti

1

Kamerun (ja)

2

Kolumbia

1

Parhaat maalintekijät

6 maalia

• Salvatore Schillaci

5 maalia

• Tomas Skuhravy

4 maalia

• Roger Milla
• Gary Lineker
• Lothar Matthäus
• Míchel

3 maalia

• David Platt
• Andreas Brehme
• Jürgen Klinsmann
• Rudi Völler

Lähde:

Katso myös

• Virallinen kisapallo Adidas Etrusco Unico