Jaworin ja Świdnican rauhankirkot
| Jaworin ja Świdnican rauhankirkot | |
|---|---|
 Świdnican rauhankirkko Puolan lounaisosassa elokuussa 2024. |
|
| Maailmanperintökohde | |
| Sijainti | Jawor ja Świdnica, Ala-Sleesian voivodikunta, Puola |
| Tyyppi | kulttuurikohde |
| Kriteerit | III; IV; VI |
| Tunnusnumero | 1054 |
| Valintahistoria | |
| Valintavuosi | 2001 |
Jaworin ja Świdnican rauhankirkot (puol. Kościoły Pokoju w Jaworze i Świdnicy) ovat 1600-luvun puolivälissä rakennettuja luterilaisia kirkkorakennuksia Puolan lounaisosassa, Ala-Sleesian voivodikunnassa, suuruusluokkaa 50 kilometriä Wrocławista länteen (Jawor) tai lounaaseen (Świdnica).[1][2] Ne ovat vuodesta 2001 lähtien olleet Unescon maailmanperintöluettelon kohteita.[2]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rauhankirkon nimitys viittaa Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) lopettaneeseen Westfalenin rauhaan. Allekirjoitetun sopimuksen mukaan protestantit saivat luvan rakentaa yhden rauhankirkon kuhunkin Sleesian periytyvään herttuakuntaan: Głogów, Jawor ja Świdnica.[3] Tuohon aikaan Sleesia oli Habsburgien vallan alaisuudessa, ja he noudattivat periaatetta lat. cuius regio, eius religio (kenen hallinto, sen uskonto). Katoliset hallitsijat eivät yleisesti tunnustaneet luterilaista uskoa, vaikka seudun asukkaiden enemmisö oli evankelisia (luterialaisia).[2][3] Lupa rakentaa rauhankirkko oli hallitsijoiden puolelta pakon sanelema myönnytys. Lukuisien diplomaattisten tunnustelujen ja Ruotsin hovin painostuksen seurauksena hallitsija Ferdinand Habsburg salli vuonna 1652 Świdnican rauhankirkon rakentamisen.[3]
Rakentamisen ehdot olivat kuitenkin tiukat. Kirkot tuli rakentaa kaupungin rajojen ulkopuolelle, hallinnon osoittamille tonteille; rakennusmateriaaleina sai käyttää puuta ja savea; kirkontornia ei saanut sisältyä ja rakennustyön piti valmistua vuoden kuluessa. Arkkitehti, insinööri Albrecht von Säbischin täytyi sovittaa yhteen nämä vaatimukset suuren evankelisen yhteisön odotusten kanssa, joille nämä rakennukset jäivät ainoiksi alueen kirkoiksi. Kolmen rauhankirkon rakentamisluvan myötä viranomaiset kuitenkin samanaikaisesti takavarikoivat 250 luterilaista kirkkoa kolmen herttuakunnan alueella.[2][3]
Kirkkorakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jaworin ja Świdnican rauhankirkot ovat suuria, Euroopan suurimpia puukehyksen varaan rakennettuja kirkkorakennuksia.[2][4] Ne on lisätty Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2001.[2]
(kesken)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto. s. 126. (Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia)) Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9 16 kieltä, ml. (suomeksi)
- ↑ a b c d e f Churches of Peace in Jawor and Świdnica UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 25.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Church of Peace in Świdnica. (Świdnican rauhankirkosta kertova vihkonen. Lisätietoja: https://www.kosciolpojuku.pl)++Evangelical-Augsburg Parish. (englanniksi)
- ↑ Jerzy Goryzewski: Jawor - Kościół Pokoju. Jauer - Die Friedenskirche. (Jaworin rauhankirkosta kertova vihkonen) Parafia Ewangelico-Augsburska. (puolaksi, saksaksi)