Juan Santamaría
| Juan Santamaría | |
|---|---|
 Santamarían pronssipatsas Alajuelassa. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. elokuuta 1831 Alajuela, Costa Rica |
| Kuollut | 11. huhtikuuta 1856 Rivas, Nicaragua |
| Ammatti | sotilas |
| Vanhemmat | Manuela Carvajal |
| Muut tiedot | |
| Lempinimet | El Erizo |
Juan Santamaría (29. elokuuta 1831 – 11. huhtikuuta 1856) oli costaricalainen sotilas, joka sai surmansa yhdysvaltalaisen William Walkerin filibustereita vastaan käydyssä taistelussa Rivasin kaupungissa Nicaraguassa. Tarinan mukaan vapaaehtoiseksi ilmoittautuneen Santamarían onnistui ratkaista taistelu costaricalaisten hyväksi sytyttämällä filibustereiden kiivaasti puolustama rakennus tuleen juuri ennen kuolemistaan.
Santamarían tarinasta tehtiin 1880-luvulta alkaen costaricalaisen kansallisidentiteetin symboli. 11. huhtikuuta on maassa kansallinen vapaapäivä.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juan Santamaría syntyi Alajuelassa Costa Ricassa 29. elokuuta 1831.[1] Hänen äitinsä Manuela Carvajal (tunnettiin myös nimellä Manuela Gallego) oli yksinhuoltaja. Santamaría itse tunnettiin lempinimellä "El Erizo" kiharien hiuksiensa mukaan.[2] Hän oli etniseltä taustaltaan osittain musta.[1]
Filibusterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1856 William Walkerin johtamat[2] filibusterit eli palkkasoturi- ja seikkailijajoukot[3] olivat hyökänneet Keski-Amerikkaan. Tuolloinen maan presidentti Juan Rafael Mora Porras alkoi koota joukkoja heitä vastaan. Santamaría liittyi costaricalaisiin joukkoihin, jotka lähetettiin Nicaraguaan Walkerin filibustereja vastaan.[2] Santamaría oli joukkojen rummunsoittaja.[1] Marssi alkoi Alajuelasta 3. maaliskuuta 1856 ja huhtikuussa joukot olivat saapuneet Rivasin kaupunkiin Nicaraguassa. Walker vastasi costaricalaisten saapumiseen kokoamalla 750 omaa miestään vallatakseen Rivasin takaisin.[2]
Rivasin taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]11. huhtikuuta alkoi kiivas Rivasin taistelu.[1] Taisteluja käytiin lähes jokaisen rakennuksen hallinnasta. Erityisen tunnetuksi rakennuksista tuli niin sanottu "Mesón de Guerra". Walkerin joukkojen oli lopulta onnistunut vallata suuri osa kaupungin strategisista kohteista, mukaan lukien Mesón de Guerra. Costaricalaiset iskivät kuitenkin takaisin filibusterien tukeutuessa Mesón de Guerran rakennukseen. Juan Rafael Mora Porras määräsi rakennuksen sytytettäväksi tuleen sen puolustajien ulos ajamiseksi. Kaksi costaricalaista epäonnistui yrityksessään, kunnes Santamaría ilmoittautui vapaaehtoiseksi. Hän pyysi valtiota huolehtimaan äidistään mikäli hän saisi surmansa ja lähestyi rakennusta katuja pitkin puikkelehtien soihtu kädessään. Santamarían onnistui sytyttää rakennus tuleen ja sen puolustajat pakenivat. Hän oli kuitenkin myös itse saanut surmansa.[2]
Jälkimaine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juan Santamarían tarinasta ja sodasta filibustereja vastaan alettiin tehdä costaricalaista sankaritarinaa 1880-luvulla. Santamaríasta tuli kansallisen identiteetin symboli.[3] Hänen kotikaupunkiinsa Alajuelaan pystytettiin vuonna 1891 Aristide Onésime Croisyn suunnittelema pronssipatsas.[1] Costa Rican kansalliskokous julisti puolestaan 11. huhtikuuta kansalliseksi vapaapäiväksi Santamarían kuoleman muistoksi.[2]
Juan Santamarían historiamuseo sijaitsee Alajuelassa ja se avattiin vanhassa vankilarakennuksessa vuonna 1980.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Juan Santamaría (1831-1856) (pdf) Museo Histórico Cultural Juan Santamaria. Viitattu 25.1.2022. (espanjaksi)
- ↑ a b c d e f David Díaz-Arias, Ronny Viales Hurtado ja Juan José Marín Hernández: Historical dictionary of Costa Rica, s. 247. Rowman & Littlefield, 2019. ISBN 9781538102428 (englanniksi)
- ↑ a b Valtonen, Pekka: Latinalaisen Amerikan historia, s. 340-341. (2. painos) Gaudeamus, 2001. ISBN 978-952-495-510-2
- ↑ Inicio Museo Histórico Cultural Juan Santamaria. Viitattu 25.1.2022. (espanjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juan Santamarían historiamuseo (espanjaksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
