Köln

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Saksan laivaston aluksia on täsmennyssivulla SMS Köln.
Köln
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Köln

Koordinaatit: 50°56′26″N, 06°57′36″E

Valtio Saksa
Osavaltio Nordrhein-Westfalen
Hallintopiiri Köln
Piirikunta kaupunkipiiri
Perustettu 50 jaa.
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Henriette Reker
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 405,01[1] km²
Korkeus 38–118 m
Väkiluku (31.12.2022) 1 084 831[2]
 – Väestötiheys 2 679 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 50441–51149
Suuntanumero(t) 0221, 02203 (Köln-Porz)









Kölnin keskusta.

Köln (lat. Colonia Claudia Ara Agrippinensium) on Saksan neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2022 lopussa siellä oli noin 1,1 miljoonaa asukasta[2]. Köln sijaitsee maan länsiosassa, Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Reinjoen rannalla. Kaupunkia pidetään Reinin alueen taloudellisena, kulttuurisena ja historiallisena pääkaupunkina.

Köln on vanhin Saksan suurkaupungeista: se perustettiin roomalaiskaudella 38 eaa., ja Köln sai roomalaisen kaupungin aseman 50 jaa.[3] Kaupunki nimettiin keisarinna Agrippinan mukaan (Colonia Claudia Ara Agrippinensium).

Kölnin tuomiokirkko on kaupungin kuuluisin maamerkki ja nähtävyys. Goottilaistyylisen katedraalin rakentaminen aloitettiin 1200-luvulla, ja se valmistui vasta 600 vuotta myöhemmin 1800-luvulla. Valmistuessaan vuonna 1880 tuomiokirkko oli maailman korkein rakennus. Kirkon kaksoistornit ovat 157 metriä korkeita.

Kölnin yliopisto on Euroopan vanhimpia.

Köln muodostaa oman kaupunkipiirinsä (kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuhoa Kölnissä vuonna 1945.

Rooman valtakunnan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Germaaniheimo ubit perustivat kaupungin noin 38 eaa., ja se tunnettiin nimellä Oppidum Ubiorum. Roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Colonia Claudia Ara Agrippinensium tai lyhyemmin Colonia Agrippina. Vuosina 260–271 jaa. Köln oli lyhytaikaisen Gallian keisarikunnan pääkaupunki. Keisari Konstantinus Suuri rakensi sillan Reinin yli Kölnin kohdalla. Kaupunki oli Rooman provinssia vuoteen 459 asti, jolloin frankit valtasivat Kölnin. Kölnistä tuli oma tuomiokunta 785 jaa.[4]

Kölnin ensimmäinen tunnettu piispa, Maternus, valittiin virkaansa 313 jaa.lähde?

Keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köln oli Hansaliiton jäsen ja sai vapaakaupungin aseman vuonna 1475.lähde?

1900-luvulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köln menetti vapaakaupungin asemansa ranskalaisella kaudella. Kölnin alue oli liitettynä Napoleonin valtakuntaan. Vuonna 1815 Wienin kongressissa Kölnistä tuli osa Preussin kuningaskuntaa. Kun vuonna 1871 Saksa yhdistyi keisarikunnaksi, säilyi Köln hallinnollisesti osana Preussin kuningaskuntaa.

Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan maa muuttui Weimarin tasavaltana tunnetuksi liittotasavallaksi, jossa kuningas- ja ruhtinaskunnat muuttuivat vapaavaltioiksi. Köln oli osa Preussin vapaavaltiota. Versailles'n rauhansopimuksen mukaisesti Kölniä miehitti brittien Reinin armeija vuoteen 1926 asti[5], mutta siviilihallinto kuului vuosina 1917–1933 keskustalaisen pormestarin Konrad Adenauerin johtamalle kaupunginhallinnolle. Weimarin tasavallan aikana Köln ja Reininmaa olivat katolilaisen Keskustapuolueen voimakasta tukialuetta. Suuri lama iski pahasti Saksaan ja heinäkuussa 1932 Kölnin asukkaista yli 230 000 eli kolmasosa joutui elämään työttömyys- tai toimeentulokorvausten varassa. Heinäkuun 20. päivänä 1932 Berliini toteutti Saksan suurimmassa osavaltiossa eli Preussin vapaavaltiossa putschin, jolla oli vaikutuksensa myös Kölniin. Preussin sosiaalidemokraattinen hallinto hajotettiin ja otettiin suoraan kansleri Franz von Papenin johtaman liittovaltion hallituksen alaisuuteen. Sosiaalidemokraattinen poliisipäällikkö Otto Bauknecht syrjäytettiin ja korvattiin konservatiivisella keskustakatolilaisella Walther Lingensillä, joka oli virassa vuoteen 1935 asti.

Köln oli vaikea alue kansallissosialisteille. Kölnin NSDAP perustettiin vuonna 1921. Marraskuussa 1929 NSDAP:n kannatus oli ollut vain 4,6 prosenttia. Kaupunginvaltuustossa puolue sai tuolloin neljä paikkaa 95:stä aiemman yhden edustajan sijaan. Kun Hitler nousi valtaan Saksassa 30. tammikuuta 1930, alkoivat kansallissosialistit terrorisoida muiden puolueiden edustajia. Maaliskuun 12. päivä 1933 pidetyissä vaaleissa NSDAP sai 31,1 % äänistä, kun valtakunnallisesti se sai äänistä 43,9 %. Päivä vaalien jälkeen kansallissosialistit valtasivat kaupungintalon. Pormestari Adenauer oli paennut kaupungista edeltävänä päivänä.[6]

Toinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsiliittoutuneet pommittivat toisen maailmansodan aikana ankarasti Kölniä, jonka rakennuskannasta tuhoutui 90 prosenttia.[7] Vuoden 1939 loppuun mennessä Kölnin väkiluku oli kasvanut 767 222 asukkaaseen, mutta ensimmäisessä väestönlaskennassa sodan jälkeen 31.12.1945 oli väkiluku enää vain 453 566. Asukasmäärä ylitti sotaa edeltäneen tason vasta vuonna 1959.[8]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopussa Kölnin väkiluku oli 1 081 167.[2] Samana vuonna kaupungin asukkaista alle 18-vuotiaita oli 16,2 %, 18–29-vuotiaita 16,1 %, 30–64-vuotiaita 49,9 %, 65–79-vuotiaita 11,9 % ja yli 79-vuotiaita 5,8 %. Keski-ikä oli 42,3 vuotta. Asukkaista 20,2 % oli muuta kuin saksalaista alkuperää. Heistä 22,2 % oli turkkilaisia.[9] Kölnin väestötiheys on 2 679 asukasta neliökilometrillä.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1945 Köln alistettiin sotamarsalkka Bernard Montgomeryn johtamalle brittien miehityssektorille. Seuraavana vuonna Kölnistä tuli osa Nordrhein-Westfalenin osavaltiota, joka muodostettiin kahdesta preussilaisprovinssista: Westfalenista ja Reinin provinssin pohjoisosista. Virallisesti Preussin vapaavaltion liittoutuneet lakkauttivat vuonna 1947.

Kaupunginhallitusta johtaa kaupunginjohtaja ja kolme pormestaria. Köln oli ensimmäinen kaupunki Saksassa, joka verotti seksityötä.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köln on tärkeä median keskus. Lukuisat radio- ja televisioasemat, kuten Westdeutscher Rundfunk (WDR), RTL ja VOX, toimivat kaupungista käsin.

Kölnissä on 30 museota ja useita gallerioita. Cologne Trade Fair on kansainvälinen näyttelykeskus, siellä pidetään myös Kansainväliset muotoilumessut ja joka toinen vuosi Photokina-tapahtuma, johon osallistuvat valokuvaus- ja kuvataide tuottajat. Köln on myös tunnettu Kölnin karnevaaleista.[10]

Kaupungin isännöimistä Kölnin komediafestivaaleista on muodostunut suurimmat komediafestivaalit Keski-Euroopassa. Vuonna 2005, Köln isännöi 20. roomalaiskatolista Maailman nuorison päivää paavi Benedictus XVI:n johdolla. Se on yksi kaupungin suurimmista tapahtumista yli miljoonan osallistujalla.

Köln on hyvin tunnettu oluestaan, jota kutsutaan kölschiksi. Kölsch on myös nimi paikalliselle kielelle. Tästä on juontunut paikallinen vitsi, että Kölsch on ainoa kieli, jota voidaan juoda. Köln on tunnettu myös kölninvedestä.

Maamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kölnin tuomiokirkko

Kölnin merkittävimmät rakennukset ja nähtävyydet:

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Kölnin pääteistä

Tiet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kölnin katu- ja tieverkosto rakennettiin pääosin 1920-luvulla pormestari Konrad Adenauerin johdolla. Saksan ensimmäinen pelkästään autoille tarkoitettu moottoritie rakennettiin vuoden 1929 jälkeen Kölnin ja Bonnin välille.[11] Nykyisin tämä tie tunnetaan nimellä A555. Köln on ensimmäinen saksalainen kaupunki, joka on ympäröity kehäteillä. Vuonna 2005 avattiin suora kahdeksankaistainen moottoritieyhteys, Bundesautobahn 3.

Sillat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kölnissä on kahdeksan Reinin ylittävää siltaa: Hohenzollernbrücke, Südbrücke, Zoobrücke, Severinsbrücke, Deutzer Brücke, Mülheimer Brücke, Rodenkirchner Brücke sekä Autobahnbrücke Köln-Leverkusen. Näistä kaksi on rautatiesiltoja. Tunnetuin näistä on kaarenmuotoinen Hohenzollernbrücke, jonka yli johdetaan kohti päärautatieasemaa kulkeva junaliikenne. Sekä Severinsbrückeä että Zoobrückeä on erilaisten tapahtumien yhteydessä koristeltu erilaisin valotaideteoksin.

Julkinen liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kölnin päärautatieasemalla liikennöivät Deutsche Bahnin Intercity- ja ICE-junat sekä Kölniä naapurikaupunkeihinsa sekä lentokentälle yhdistävät paikallisjunat. Päärautatieaseman kautta matkustaa päivittäin 250 000 matkustajaa.

Raitiovaunuverkosto, Stadtbahn Rhein-Sieg, on Kölnissä laaja ja aivan keskustassa kulkevat useat raitiovaunut maan alla.[12]

Ilmaliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kölnin kansainvälinen lentokenttä on Kölnin-Bonnin lentoasema, jota myös kutsutaan Konrad-Adenauerin lentokentäksi. Useimmat mannertenväliset lennot tarjoaa läheinen Düsseldorfin lentokenttä.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010-luvun lopulla paikallinen jalkapalloseura 1. FC Köln pelasi Bundesligassa. Seuran kotikenttä RheinEnergieStadion oli yksi vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa käytössä olleista stadioneista.

Saksan DEL-jääkiekkoliigassa pelaava Kölner Haie pelaa Kölnarenalla kotipelinsä.

Koripallon Bundesliigassa pelaa Köln 99ers, joka on voittanut Saksan mestaruuden kertaalleen.

Kölnissä syntyneitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nordrhein-Westfalenin kaupunkipiirit ja piirikunnat
Kaupungit
Piirikunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Köln&oldid=22707788”