Kalevantie (Tampere)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienteollisuustalo Kalevantien varrella Tullin kaupunginosassa.

Kalevantie on Tampereella sijaitseva vilkasliikenteinen katu. Se on yksi keskustaan johtavista sisääntuloväylistä ja tärkeä joukkoliikenteen reitti.[1][2]

Kadun pituus on noin kolme kilometriä. Sen länsipää sijaitsee keskustassa Sorinsillan luona; siitä katu suuntautuu itään Kalevankankaalle, kohti Messukylää ja Kangasalaa. Kalevantien pohjoispuolelle rajautuvat Tullin, Liisankallion ja Kalevanrinteen kaupunginosat, eteläpuolelle Kalevanharjun ja Järvensivun kaupunginosat. Kadun itäpää on Vuohenojan alueella Iidesranta-nimisen tien ja Messukyläntien risteyksessä.[1][3][4][5]

Osa nykyisestä Kalevantien katulinjasta näkyy jo vuoden 1758 kartassa, jonka laati maanmittari Isaac Lithov. Paikalla kulki silloin valtakunnallinen maantie.[6]

Tampereen asemakaavaan katu merkittiin vuonna 1897, jolloin se sai Kalevalaan perustuvan nimen Kalevankatu.[7] Kadun reunaan tehtiin 1800-luvun lopulla puuistutuksia, joita on edelleen jäljellä Tampereen yliopiston keskustakampuksella.[8][9]

Nykyinen kadunnimi Kalevantie on peräisin vuodelta 1936.[7] Vuoden 1539 käräjillä mainittu rajapaikka Kalevankivi oli kai Kalevankankaalla. Nimi voi olla esihistoriallinen ja viitata Kalevanpoikiin, kansantarujen jättiläisiin, joita ovat myös Väinämöinen ja Lemminkäinen.[10]

Rakennuskanta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yliopiston päärakennus.

Kalevantien ja Yliopistonkadun risteyksessä on Tampereen yliopiston päärakennus (ent. Yhteiskunnallinen korkeakoulu, Toivo Korhonen 1960). Pirkanmaan maakuntakaavassa yliopistorakennus, sen laajennusosat ja ympäröivä puisto on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[11]

Yliopistoa vastapäätä Kalevantien toisella puolella on monumentaalinen Tampere-talo (Sakari Aartelo ja Esa Piironen 1990) sekä sen kylkeen rakennettu 11-kerroksinen Hotelli Marriott (Juho Grönholm, Antti Nousjoki ja Samuli Woolston 2020).[12][13]

Kalevantien varrella on myös kaksi Museoviraston määrittelemää, valtakunnallisesti merkittävää rakennuskulttuurikohdetta: Kalevankankaan hautausmaa ja Kalevan alue.[14][15]

  1. a b Kalevanrinteen osayleiskaava: selostus (PDF) s. 13. Tampere: Tampereen kaupunki, 2011. Viitattu 1.9.2019.
  2. Asemakaava 8489: liikennevaikutukset (PDF) dia 2. Tampere: Tampereen kaupunki, 2018. Viitattu 1.9.2019.
  3. Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 28.8.2019. Tampere: Tampereen kaupunki. Arkistoitu 9.10.2018. Viitattu 1.9.2019.
  4. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 1.9.2019.
  5. Reijonen, Anna-Maarit: Sorinkatu 6–8, Tampere: rakennushistoriaselvitys (PDF) s. 5. VR Yhtymä & Arkkitehtitoimisto Olli Kumpulainen, 2007. Viitattu 1.9.2019.
  6. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 20–21. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4
  7. a b Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 87. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9
  8. Helen & Seppänen 2015, s. 103.
  9. Tervetuloa Keskustakampukselle! Tampere: Tampereen yliopisto. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 1.9.2019.
  10. Mistä tamperelaisen Kalevan kaupunginosan nimi tulee? Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.8.2024.
  11. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 4, 8, 19, 208–209. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 11.6.2022.
  12. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 2: Tampere-talo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 11.6.2022.
  13. Lahti, Markku & Mukala, Jorma: Tampereen arkkitehtuuriopas 1900–2021, s. 118–120, 133. Tampere: Tampereen historialliset museot, 2021. ISBN 978-952-371-023-8
  14. Kalevankankaan hautausmaa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.9.2019.
  15. Kalevan kirkko ja kaupunginosa Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 1.9.2019.