Kanada-cup 1976

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Canada Cup 1976
Joukkueet 6 (6)
Isäntämaa  Kanada
 Yhdysvallat
Kaupungit Ottawa, Toronto, Montréal, Philadelphia, Winnipeg, Québec
Ajankohta 3.–15. syyskuuta 1976
Mitalistit
Kultaa Kanada
Hopeaa Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Ottelut 17
Maalit 5
Yleisö 244 970 (14 410 ottelua kohti)
Maalintekijä Neuvostoliitto Viktor Žluktov
Kanada Bobby Hull
Tšekkoslovakia Milan Nový
Paras pelaaja Kanada Bobby Orr
←  1981 →

Kanada-cup 1976 (engl. Canada Cup 1976) oli Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n, NHL:n ja NHLPA:n järjestämä kuuden maan ammattilaisjääkiekkoturnaus, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa. Myöhemmin Kanada-cupista pelattiin uudelleen ja myöhemmin se muuttui Maailmancupiksi.

Turnaukseen osallistuivat myös NHL-pelaajat. Turnaus oli eräänlaista jatkoa vuonna 1970 pelatulle Summit Seriesille sekä vuonna 1974 pelatulle Summit Seriesille, joissa kohtasivat ensimmäistä kertaa Kanadan ja Neuvostoliiton maajoukkueet parhailla mahdollisilla kokoonpanoillaan.lähde?

Kanadan joukkue koostui vuoden 1972 turnauksessa NHL-pelaajista ja vuoden 1974 turnauksessa WHA-pelaajista. Näin ollen vasta Kanada-cupin turnauksessa Kanada sai riveihinsä molempien sarjojen pelaajia. Toisaalta Neuvostoliitolta puuttui tällä kertaa kokoonpanostaan monia parhaita pelaajiaan, kuten Valeri Harlamov, Boris Mihailov, Vladimir Petrov ja Aleksandr Jakušev.lähde?

Alkusarjassa pelattiin yksinkertainen sarja. Sarjan kaksi parasta selvisi loppuotteluihin. Ensimmäisen Kanada-cupin mestaruuteen vaadittiin kaksi voittoa kolmesta pelatusta ottelusta. Mestaruuden voitti Kanada kahdella peräkkäisellä voitolla Tšekkoslovakiasta[1]. Ensimmäinen ottelu päättyi Kandan ylivoimaiseen 6–0-voittoon, mutta toisen ottelun ratkaisi Darryl Sittlier vasta jatkoajalla[1]. Turnauksen kolmas oli Neuvostoliitto.

Turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittiin Kanadan puolustaja Bobby Orr.lähde?

Suomi turnauksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi valmistautui turnaukseen edeltävän kevään maailmanmestaruuskilpailujen pelaajista muodostetulla rungolla, jota täydennettiin WHA:ssa pelaavilla suomalaisilla.[2] Valmentajana toimi Lasse Heikkilä.[1] Kakkosvalmentajakseen ryhmä sai Carl Brewerin, joka toimi myös teknisenä neuvonantajana. Joukkue harjoitteli viisi päivää Forssassa sekä pelasi kaksi harjoitusmaaottelua Ruotsissa ja yhden Tšekkoslovakiassa.[2]

Ensimmäisessä ottelussaan Suomi hävisi ylivoimaiselle Kanadalle maalein 11–2. Eritoten Suomen ensimmäinen hyökkäysketju LinnonmaaKetolaRepo epäonnistui ottelussa.[2] Sitten Tšekkoslovakia voitti Suomen maalein 0–8. Tähän mennessä turnausta Suomen ainoa hyvin pelannut pelaaja oli maalivahti Antti Leppänen. Kolmannessa ottelussa Neuvostoliitto voitti Suomen lukemin 11–3.[1] Alussa Suomi vielä pystyi haastamaan Neuvostoliiton, ja Matti Hagman kavensi pelin lukemiin 4–3, mikä johti pohjoisamerikkalaisyleisön suosionosoituksiin. Turnauksen toiseksi viimeisessä ottelussa Ruotsia vastaan Suomi ajautui 4–1-tappioasemaan, mutta Leijonat aloitti loppukirin ja tasoitti pelin lukemiin 4–4 Tapio Levon maalilla ja uudelleen lukemiin 5–5 Juhani Tammisen maalilla. Lopulta Suomi voitti ottelun maalein 6–8. Viimeisessä ottelussa Yhdysvaltoja vastaan Suomi eteni kahden maalin johtoon, mutta hävisi lopulta lukemin 3–6.[3]

Joukkue Ottelut Voitot Tasapelit Tappiot Maaliero Pisteet
Kanada 5 4 0 1 22–6 8
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia 5 3 1 1 19–9 7
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto 5 2 1 2 23–14 5
Ruotsi 5 2 1 2 16–18 5
Yhdysvallat 5 1 1 3 14–21 3
Suomen lippu Suomi 5 1 0 4 16–42 2

Loppuottelusarja (paras kolmesta)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopputulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Kanada
  2. Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
  3. Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
  4. Ruotsi
  5. Yhdysvallat
  6. Suomen lippu Suomi
Nimi Ottelut Maalit Syötöt Pisteet
1. Neuvostoliitto Viktor Žluktov 5 5 4 9
2. Kanada Bobby Orr 7 2 7 9
3. Kanada Denis Potvin 7 1 8 9
4. Kanada Bobby Hull 7 5 3 8
5. Tšekkoslovakia Milan Nový 7 5 3 8
6. Kanada Gilbert Perreault 7 4 4 8
7. Neuvostoliitto Vladimir Vikulov 4 4 3 7
8. Ruotsi Börje Salming 5 4 3 7
9. Kanada Phil Esposito 7 4 3 7
10. Neuvostoliitto Aleksandr Maltsev 5 3 4 7
11. Tšekkoslovakia Vladimír Martinec 7 3 4 7

[4]

Tähdistökentällinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b c d Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 136. US-Mediat Oy, 1989.
  2. a b c Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 135. US-Mediat Oy, 1989.
  3. Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 137. US-Mediat Oy, 1989.
  4. http://www.quanthockey.com/canada-cup/en/seasons/1976-canada-cup-players-stats.html